Ranskan kansallinen elpymissuunnitelma julkaistiin syyskuussa: 100 miljardia euroa vihreään siirtymään, yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja sosiaaliseen koheesioon

Ranskan talouteen haetaan lisää potkua jatkamalla massiivista elvytystä koronakriisistä nousemiseksi. Syyskuussa julkaistiin uusi 100 miljardin euron elpymissuunnitelma "France Relance" jo aiemmin ilmoitettujen noin 470 miljardin euron tukien jatkoksi. Elpymissuunnitelmasta noin 40 miljardia euroa saadaan EU:n kautta. Ranska onkin EU:n elpymisvälineen kolmanneksi suurin saaja Italian ja Espanjan jälkeen.

Ranskan pääministeri Jean Castex esitteli Ranskan kansallisen elpymissuunnitelman syyskuussa.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 

Suunnitelman 70 toimenpidettä on ryhmitelty kolmeksi kokonaisuudeksi: vihreä siirtymä (30 miljardia), yritysten kilpailukyvyn parantaminen (35 miljardia) sekä sosiaalinen ja alueiden välinen koheesio (35 miljardia). Ylipäätään tavoitteena on tarjonnan lisääminen ja pitkän aikavälin investointien tukeminen. Toimenpiteillä tuetaan yritysten lisäksi kotitalouksia ja työntekijöitä kantaen huolta erityisesti nuorista. Vuonna 2021 on määrä luoda 160 000 uutta työpaikkaa korvaamaan menetettyjä.

Elpymissuunnitelman tavoitteena on saada kahdessa vuodessa palautettua Ranskan talous sille tasolle, jolla se oli ennen pandemiaa. Samalla rakennetaan vuoden 2030 Ranskaa vauhdittamalla talouden ja tuotantorakenteiden ekologista siirtymää investoiden esimerkiksi uusiin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen. Myös teollisuuden vahvistaminen ja inhimillinen pääoma ovat painopisteitä.

Vihreä siirtymä

Suunnitelman ensimmäisenä painopisteenä on vihreä siirtymä, johon kohdennetaan 30 miljardia euroa. Siirtyminen aiempaa ympäristöystävällisempään tuotantotapaan kuuluu suunnitelman peruspilareihin. Huomiota kiinnitetään siihen, että huolimatta Ranskan hiilidioksidipäästöjen vähentymisestä viidenneksellä kahden viime vuosikymmenen aikana, on ranskalaisten hiilijalanjälki kasvanut samassa ajassa 17 prosenttia. Syynä on ollut tuotannon siirtyminen enemmän päästöjä aiheuttaviin maihin. Tällaisen toimintamallin todetaan olevan tehoton ja ristiriidassa Ranskan ympäristötavoitteiden kanssa. 

Elpymissuunnitelmalla tavoitellaan kestävää ja oikeudenmukaista kasvua, joka säästää luonnonvaroja, on vähähiilistä ja suojelee biologista monimuotoisuutta. Esiin voidaan nostaa useita sektoreita, joihin tehdään miljardiluokan panostukset:

Tuki uusiutuvalla energialla tuotetulle vedylle: 7 miljardia euroa 

Vihreän vedyn kehittämiseen käytetään vuoteen 2030 mennessä seitsemän miljardia euroa, joista kaksi miljardia kohdistuu vuosille 2021–2022. Kyseeseen tukikohteina voivat tulla esimerkiksi tutkimushankkeet, joissa etsitään vetyyn perustuvia hiilettömiä ratkaisuja meri- ja ilmailualalle. Tukea suunnataan myös eurooppalaisen tason projektille (IPCEI), jonka puitteissa pyritään kehittämään ja saattamaan teolliseen tuotantoon ranskalaisia ratkaisuja vetyajoneuvojen kehityksen mahdollistamiseksi.

Pariisin Westfield Forum des Halles -ostoskeskuksen rakennustyömaa.

Pariisin Westfield Forum des Halles -ostoskeskuksen rakennustyömaa. Kuva: Flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.) / CC 2.0 / www.gilpivert.fr

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen peruskorjaustoimin: 6,7 miljardia euroa

Elpymissuunnitelmassa osoitetaan 6,7 miljardia euroa yksityisasuntojen, pk-yritysten tilojen, valtion julkisten rakennusten ja sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen energiaremontteihin. Jo aiemmin asuntopolitiikasta vastaava apulaisministeri Emmanuelle Wargon on ilmoittanut, että julkisten rakennusten peruskorjauksissa keskitytään etenkin kouluihin ja hoitokoteihin.

Rautatiealan tukisuunnitelma: 4,7 miljardia euroa

Rautatieliikenteen tukisummalla on määrä lisätä liikkumisen ja kuljetusten ympäristöystävällisiä ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, oli kyse sitten rautateiden rahtiliikenteestä tai esimerkiksi yöjunayhteyksistä. 

Biologinen monimuotoisuus ja maatalous: 2,5 miljardia euroa 

Elpymissuunnitelmassa on myös 2,5 miljardin euron potti, jolla on tarkoitus parantaa maaperää ja biologista monimuotoisuutta sekä nopeuttaa maatalouden siirtymistä paikalliseen ja kestävään tuotantotapaan.

Teollisuuden vähähiilisyyden tuki: 1,2 miljardia euroa

Teollisuusyrityksille varataan 1,2 miljardia euroa, jotta ne kykenevät investoimaan aiempaa vähäisempiä hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin laitteisiin.

Arkiliikenteen kehittäminen: 1,2 miljardia euroa

Elpymissuunnitelmalla tuetaan liikennehankkeita, joilla kehitetään julkista liikennettä (metro-, raitiovaunu-, bussi- ja Pariisin seudun junaliikenne) ja tuetaan polkupyöräilyä.

Vélib-kaupunkipyöriä Ranskassa

Vélib-kaupunkipyöriä Ranskassa. Kuva: Flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.) / CC 2.0 / Marc Ben Fatma

Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen

Suunnitelman tärkeänä painopisteenä on Ranskan taloudellisen ja teollisen omavaraisuuden vahvistaminen. Yrityskenttää tuetaan monin eri toimin yhteensä 35 miljardilla eurolla. 

Tuotantoverojen laskeminen: 20 miljardia euroa

Osana elvytyssuunnitelmaa tuotantoveroja alennetaan pysyvästi. Kyseessä on jo pääministeri Castexin edeltäjän pääministeri Philippen hallituksen ilmoittama 20 miljardin euron alennus tuotantoveroihin seuraavien kahden vuoden aikana (10 miljardia vuonna 2021 ja 10 miljardia vuonna 2022). 

Elpymissuunnitelma puuttuu näin ollen ongelmaksi koettuun tuotantoverojen määrään ja tasoon, jotka ovat Ranskassa painaneet yritysten kilpailukykyä enemmän kuin monessa muussa maassa – oli kyse sitten palkoista, investoinneista tai tuotantopääomasta. Tilastojen mukaan vuonna 2018 tuotantoverojen osuus suhteessa BKT:hen oli Ranskassa 3,2 prosenttia, kun EU-maiden vastaava luku oli keskimäärin 1,6 prosenttia. Verot ovat rasittaneet varsinkin teollisuutta.

Huomattakoon, että hallitus pitää niin ikään kiinni käynnissä olevasta uudistuksesta, jossa yhteisöveroprosentti laskee vaiheittain 25 prosenttiin vuonna 2022.

Investoinnit tulevaisuuden teknologioihin: 11 miljardia euroa

Vuosille 2021–2022 kohdistuva Ranskan uusien tulevaisuuden teknologioiden investointiohjelma (PIA 4, programme d’investissements d’avenir) tukee innovaatioita. Ohjelman tavoitteena on yhtäältä vauhdittaa eri alojen innovaatioita (digitaaliset tekniikat, lääketieteellinen tutkimus ja terveys, hiilettömät energiamuodot, vastuullinen ja kestävä maatalous ja elintarviketeollisuus, liikenne ja liikkuvuus, huomisen kaupungit, digitaalinen koulutus, kulttuuri- ja luova ala) ja toisaalta taata pitkäaikainen ja ennakoitava rakennerahoitus korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ekosysteemeihin. Tavoitteena on tehdä Ranskasta tutkijoiden ja yrittäjien ykköskohde Euroopassa.

Tuki pienille ja keskisuurille yrityksille: 3 miljardia euroa

Suunnitelmaan sisältyy myös kolmen miljardin euron tuki koronakriisin takia vaikeuksissa oleville yrityksille. Kyseinen tuki suunnataan etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on suuryrityksiä rajatumpi pääsy pääomamarkkinoille. Näiden kohdeyritysten tilanne vaatii huomiota, sillä koronakriisistä selviytymiseksi monet yritykset ovat turvautuneet runsaaseen velanottoon. Valtion takaamat lainat ovat olleet suosittuja ja niitä onkin myönnetty 120 miljardin euron edestä. Samalla yritysten velkataakka on paisunut varsin raskaaksi. 

Suurin osa kolmesta miljardista eurosta on määrä kanavoida yritysten pääomittamiseen hyödyntäen erilaisia instrumentteja kuten vaihtovelkakirjalainoja tai pääomalainoja. Toiveena on, että valtion sitoutuminen kannustaa myös muita rahoittajia kuten pankkeja ja vakuutusyhtiöitä liittymään mukaan talkoisiin. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan talous- ja rahaministeriö Bercy on toukokuusta saakka neuvotellut finanssisektorin kanssa eri tavoista, joilla yrityksiä voitaisiin jatkossa tukea. Keskusteluissa on ollut esillä muun muassa erilliset rahastot, joita pankit mahdollisesti voisivat luoda uusien sijoitusvälineiden tukemiseksi.

Teollisuustuotannon siirtäminen Ranskan eri alueille: miljardi euroa

Koronapandemia on paljastanut haavoittuvuuksia hankintaketjuissa, minkä johdosta Ranska haluaa parantaa taloudellista ja teknologista omavaraisuuttaan. Elpymissuunnitelmalla tuetaan erityisesti viiden strategisen teollisuussektorin uudelleensijoittumista Ranskan eri alueille: terveys-, elektroniikka- ja elintarvikeala sekä teollisuuden kriittiset komponentit ja 5G:n teollisuussovellukset. 

Koheesio ja yhteisvastuu

Elpymissuunnitelman tukijalkoihin lukeutuu myös solidaarisuus. Luvassa on noin 35 miljardin euron panostukset alueelliseen ja sosiaaliseen koheesioon.

Työllisyyden ja taitojen ylläpito: 7,6 miljardia euroa

Elpymissuunnitelmassa käytetään 7,6 miljardia euroa irtisanomisten ennaltaehkäisyyn ja inhimillisen pääoman säilyttämiseen. Tuki mahdollistaa osittaisen työnteon ja täydentävän koulutuksen esimerkiksi autoteollisuudessa siirryttäessä polttomoottoreiautoista hybridiajoneuvoihin. Tukea on kuitenkin mahdollista saada millä sektorilla hyvänsä.

Terveydenhoidon investointisuunnitelma: 6 miljardia euroa

Ranska uudistaa kattavasti terveydenhuoltojärjestelmäänsä (Ségur de la Santé), ja tarkoitukseen varataan elpymissuunnitelmasta kuusi miljardia euroa. Tukisumma jakautuu viidelle vuodelle eli pidempään kuin muuten pääsääntönä olevat kaksi vuotta. Varoja kohdennetaan muuan muassa vanhusten hoitolaitosten ja sairaaloiden uudistamiseen sekä terveydenhuollon digitaalisiin työkaluihin kuten sähköisiin potilastietojärjestelmiin. 

Aueelliset tuet: 5 miljardia euroa 

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi koettelee alueiden taloutta ja investointimahdollisuuksia. Viiden miljardin alueellisilla tuilla helpotetaan esimerkiksi kuntatasoa ja Ranskan merentakaisia alueita niiden taloudellisessa elpymisessä.

Tuki nuorten palkkaamiseen: 3,2 miljardia euroa

Yli kolme miljardia euroa kohdistetaan alle 26-vuotiaiden ja vammaisten henkilöiden palkkaamiseen. Tähän sisältyy esimerkiksi 4 000 euron tuki työnantajalle palkattaessa nuori vähintään kolmen kuukauden ajaksi.

Nuorten koulutus strategisille ja lupaaville aloille: 1,6 miljardia euroa

Työmarkkinoiden muutosten vuoksi erityisesti vähiten koulutettujen nuorten asema on todettu heikoksi. Odotettavissa on kuitenkin nuoren työvoiman kysynnän kasvu, joten panostuksilla koulutukseen ja taitojen kehittämiseen halutaan varmistaa nuorten työllisyys ja osaava työvoima. Luvassa on lisää opiskelupaikkoja niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseenkin samoin kuin harjoittelupaikkoja.

Teksti: Lähetystöneuvos Anna Esko, Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori