Ranskan elpymissuunnitelman toimeenpano on käynnistynyt kansallisin varoin
Ranskan sadan miljardin euron elpymissuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ensi vaiheessa Ranskan oman budjetin kautta tulevien 60 miljardin euron turvin. Maaliskuussa 2021 maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä, ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu kymmenen miljardia. Parikymmentä hanketta on käynnistynyt ja kevään mittaan määrä nousee. Teknologiahankkeisiin panostetaan: esimerkiksi vety- ja kvanttiteknologia, kyberosaaminen ja tekoäly ovat tärkeitä aloja.
Ranska panee päämäärätietoisesti toimeen kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa. Yhteiskunnallista ja poliittista tilausta etupainotteisille toimille riittää. Kuluvan vuoden talousnäkymät ovat epävarmat, mutta eri asiantuntijat ennakoivat noin kuuden prosentin talouskasvua. Ranskan tilasto- ja taloustutkimuslaitoksen (Insee) mukaan taloudellinen toimeliaisuus oli tammikuussa 2021 ollut noin neljä prosenttia pienempää kuin kriisiä edeltäneessä vaiheessa eli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, mutta vakaata joulukuuhun 2020 verrattuna. Vuonna 2020 Ranskan bruttokansantuote sukelsi 8,3 prosenttia, mikä oli kuitenkin vähemmän kuin aiemmin ennakoitu noin 9–11 prosentin pudotus.
Huolimatta koronavirusmuunnosten esiintymisestä ja varhennetun ulkonaliikkumiskiellon jatkumisesta kehittyivät talouden tunnusluvut Ranskassa suotuisasti vuodenvaihteen molemmin puolin. Siinä missä talous on edelleen voimakkaasti alavireinen niillä aloilla, joihin rajoitukset vaikuttavat suoraan (majoitustoiminta, ravintolat, liikenne, vapaa-aika), on teollisuustuotanto päässyt hyvin vauhtiin. Varsinkin ulkomaankauppa ja yritysten investoinnit elpyivät jo vuoden 2020 lopulla, ja kehitys on jatkunut kuluvan vuoden alussa. Sen sijaan kulutuskysyntä on edelleen hankalassa tilanteessa. Kokonaisvaltaisemman elpymisen arvioidaan siirtyvän vuoteen 2023 saakka johtuen pandemian odotettua pidemmästä kestosta.
Elpymissuunnitelman täytäntöönpano
Talouskasvua ja vihreää siirtymää vauhditetaan syyskuun 2020 alussa julkistetulla France Relance -elpymissuunnitelmalla, jonka noin 70 toimenpidettä on ryhmitelty kolmeksi laajaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman pääpilarit ovat vihreä siirtymä, yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä sosiaalinen ja alueiden välinen koheesio. Kaikilla osa-alueilla on nyt siirrytty ohjelman täytäntöönpanoon kansallisin varoin samalla kun suunnitelmaa viimeistellään yhteistyössä EU:n komission kanssa. Ranskan on määrä toimittaa viimeistelty elpymissuunnitelma komissiolle maaliskuun aikana, mutta jo vuoden 2020 loppuun mennessä elpymissuunnitelman sadasta miljardista eurosta oli sidottu 11 miljardia euroa. Maaliskuulle 2021 saavuttaessa maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu 10 miljardia.
Ranska painottaa elpymissuunnitelman täytäntöönpanossa sekä taloudellis-teollisen suvereenisuuden vahvistamista että talousuudistusten etenemistä. Kyseessä on Ranskan oman ja koko EU:n kompetenssin turvaaminen. Ranskalle jo perinteisesti tärkeitä sektoreita ovat auto- ja ilmailuteollisuus. Samoin painotetaan eurooppalaisten ekosysteemien syntymistä terveystuotteiden, maatalous- ja elintarvikesektorin sekä kemian- ja akkuteollisuuden alalla. EU-rahan osuus Ranskan elpymissuunnitelmasta on noin 40 miljardia euroa.
Ranskan talous-, valtiovarain- ja elpymisministeriö Bercy julkaisee elpymissuunnitelman täytäntöönpanosta kuukausittain päivitettävää koontinäyttöä verkossa. Seurannassa on viitisentoista keskeistä lippulaivahanketta kattaen suunnitelman kaikki kolme pääpilaria. Esimerkiksi vihreän siirtymän alla noin 30 miljardin euron kokonaissumma kohdistetaan neljälle ensisijaiselle sektorille eli rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, puhtaiden liikennemuotojen edistämiseen, energiasiirtymään ja maatalouden siirtymään kohti hiilineutraaliutta.
Ranskan tavoitteena on tulla ensimmäiseksi suureksi hiilettömäksi taloudeksi Euroopassa. Tämä merkitsee elpymissuunnitelman tasolla sitä, että tukitoimien tulisi johtaa lyhyellä tähtäimellä elpymiseen, keskipitkällä aikavälillä kestävään kasvuun ja pidemmällä tähtäimellä ekologisen siirtymän toteutumiseen. Esimerkiksi kilpailukykypilarissa keskeisiin hankkeisiin kuuluu teollisuuslaitosten modernisointi. Erityisen suuria panoksia osoitetaan autoteollisuuden ja ilmailualan ekologisen muutoksen tukemiseen. Kansallisiin painotuksiin kuuluu myös siirtää tuotantoa Ranskaan taloudelle kriittisillä aloilla ja huolehtia teollisuushankkeiden mahdollisimman tasapuolisesta sijoittumisesta eri puolille Ranskaa.
Maininnan ansaitsee myös niin sanotun korkean edustajan tai suunnittelukomissaarin tehtävä, Haut-Commissaire au Plan, johon presidentti Emmanuel Macron nimitti viime syyskuussa veteraanipoliitikko François Bayroun. Tämän tehtävänä on johtaa ja koordinoida valtion pidemmän aikavälin suunnittelua ja ennakointia ottaen huomioon esimerkiksi demografiset ja talouskysymykset samoin kuin ympäristöön, terveyteen ja teknologiaan liittyvät näkökohdat.
Ranska haluaa mahdollisimman pian maksuun 40 miljardin euron osuutensa EU:n elpymisrahasta. Talousministeri Bruno Le Maire on kansainvälisessä mediassa kritisoinut EU-menettelyjen hitautta ja monimutkaisuutta ja viitannut myös kasvu- ja vakaussopimuksen muuttamiseen. Tammikuun lopulla Financial Timesille antamassaan haastattelussa Le Maire viittasi uuteen todellisuuteen eli historiamme korkeimpiin velkatasoihin, alhaisimpiin korkoihin ja suurimpiin investointitarpeisiin. EU-sääntöjä tulisi Le Mairen mukaan voida tässä valossa arvioida uudelleen.
Poimintoja teknologiahankkeiden etenemisestä
Investoinnit tulevaisuuden teknologioihin ovat elpymissuunnitelman merkittävä ulottuvuus. Suunnitelma sisältää vuosille 2021–2022 kohdistuvan 11 miljardin tulevaisuuden teknologioiden investointiohjelman, joka tukee eri alojen tutkimusta ja innovaatioita esimerkiksi digitaalisista tekniikoista lääketieteelliseen tutkimukseen ja hiilettömiin energiamuotoihin sekä kestävästä maataloudesta puhtaaseen liikkumiseen.
Ranska näkee paljon potentiaalia myös IPCEI-hankkeissa (Important Project of Common European Interest), oli kyseessä sitten vetyteknologia, viestintäteknologiat tai pilvipalvelut. Ranska on tyytyväinen komission hyväksyttyä tammikuun lopussa toisen akku-IPCEI:n (European Battery Innovation), jolla tuetaan tutkimusta ja innovaatioita akkuarvoketjussa. Tuoreimpana on Ranskan aloitteesta helmikuussa lanseerattu terveysalan IPCEI.
Uusiin avauksiin kuuluu Ranskan kansallinen kvanttiteknologiastrategia, jonka presidentti Macron esitteli tammikuussa. Kyseessä on 1,8 miljardin euron investointi vuosien 2021–2025 aikana. Tavoitteena on varmistaa Ranskan kyvykkyys tieteessä ja teknologiassa mutta myös teollisissa arvoketjuissa ja inhimillisen pääoman kehittämisessä. Päämääränä on turvata Ranskan teknologinen riippumattomuus ja vakiinnuttaa Ranskan asema johtavien kvanttiteknologiamaiden joukossa. Eri toimintojen tasolla mitattuna leijonanosa tuesta, 780 miljoonaa euroa, kohdistetaan kvanttilaskennan kehittämiseen: 350 miljoonaa kvanttisimulaattoreiden ja kiihdyttimien kehittämiseen ja 430 miljoonaa ranskalaiselle kvanttitietokonehankkeelle. Viimeksi mainitun parissa työskentelee jo useita ranskalaisyrityksiä. Lisäksi panostetaan esimerkiksi kvanttiviestintäteknologioihin, kvanttisensoreiden tuotantoon ja uusiin salaustekniikoihin.
Syyskuussa 2020 lanseerattu Ranskan kansallinen vetystrategia ohjaa investointeja vihreän vedyn kehittämiseen. Elpymissuunnitelman mukaan tarkoitukseen käytetään vuoteen 2030 mennessä seitsemän miljardia euroa, joista kaksi miljardia kohdistuu vuosille 2021–2022. Tuen kolme painopistettä ovat teollisuuden hiilettömyys, vetyyn perustuva raskas liikenne sekä tuki alan tutkimukseen ja koulutukseen, jotta Ranska säilyttää kilpailukykynsä vetyalalla. Vetystrategiassa todetaan vihreän vedyn tarjoavan monia ratkaisuja teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseen, mahdollistavan teollisen ekosysteemin ja sen synnyttämien työpaikkojen luomisen sekä lujittavan Ranskan energiaomavaraisuutta vähentäessään riippuvuutta hiilivetyjen tuonnista. Ranska on jäsen Euroopan puhtaan vedyn allianssissa (European Clean Hydrogen Alliance) ja haluaa olla kehittämässä eurooppalaista vetyarvoketjua. Tähän on varattu 1,5 miljardia euroa.
Ranskan elpymissuunnitelman toimeenpanoon linkitettyjen strategioiden ohella on suunnitelman puitteissa valittu hyvin konkreettisia hankkeita, joilla edistetään esimerkiksi 5G-ratkaisujen kehittämistä. Ranskan talous-, valtiovarain- ja elpymisministeriö allekirjoitti neljä digitaalisen infrastruktuurin alan strategista sopimusta, joiden hankkeet valikoituivat kilpailumenettelyn pohjalta. Mainittakoon, että yksi näistä neljästä sopimuksesta koskee Euro-CDIC-nimellä kulkevaa hanketta, jota vetää Nokian tytäryhtiö Alcatel-Lucent. Projektissa on kyse tietoliikenneverkkojen turvaamisesta, mikä on tunnistettu haasteeksi 5G-verkoille näiden ollessa osa laajaa pilvilogiikkaa ja erityisen herkkiä kyberhyökkäyksille. Hankkeella pyritään luomaan eurooppalainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan teknologinen osaamiskeskus nimikkeellä ”kyberturvallisuus ja verkostot”.
Lähetystöneuvos Anna Esko
Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori