Ranska: Koko maatalous kestävän kehityksen mukaiseksi

Ranskassa pyritään koko maatalouden, ei vain luomu-tuotannon, muutamiseen kestävämmän kehityksen suuntaan. Maatalouden on löydettävä kolmas polku perinteisen maatalouden ja luomumaatalouden väliin.

Ranskan maatalousministerin Le Follin sanoma oli, että koko maatalouden, ei vain luomu-tuotannon, on muututtava kestävämmän kehityksen suuntaan. Hän lanseerasi ajatuksen ”Tuottakaamme toisin” (Produisons autrement). Maatalouden on löydettävä tavallaan kolmas polku perinteisen maatalouden ja luomu-maatalouden väliin.

Le Foll toivoo, että vihdoinkin päästäisiin ulos ajatusmaailmasta, jossa ekologisuus on aina talouden vastakohta. Le Foll muistutti, etteivät tuotantomäärät saa enää olla ainoa keino luoda katetta, vaan koko tuotanto on ajateltava uudella tavalla.

Le Foll ei halua, että kesäkuussa 2013 julkaistava luomun monivuotinen toimintaohjelma on pelkkä toimintaohjelma, vaan todellinen kunnianhimoinen tavoiteohjelma. (Ranskaksi ei pelkkä ”plan bio”, vaan ”ambition bio”.) Tämä tavoiteohjelma tulee jakautumaan kolmeen osaan:

1. Tuotanto: Minimitavoitteena luomu-käytössä olevan maatalousmaan kaksinkertaistaminen vuoden 2017 loppuun mennessä.

2. Jatkojalostus: Koko ketju on uudelleenorganisoitava ja eri tuotantoalojen yhteistyötä vahvistettava. Tuotteiden jatkojalostus ja yhteistyö teollisuuden kanssa on liian vaatimatonta.

3. Kauppa: Julkisella puolella erityisesti suhteita suurkeittiöihin ja niiden hallinnoijiin on kehitettävä ja tarjonnan on vastattava entistä paremmin kysyntään. Luomun tuontiin muista maista on kaupassa vastattava sopivalla kotimaisella tuotannolla.

Le Foll toivoo, että kaupunkien lähiympäristön maatalouteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota erityisesti luomu-keskusteluissa. Keskusteluissa mainittiin muutenkin, että nykykuluttaja sekoittaa jatkuvasti käsitteet luomu ja lähituotettu ruoka.

Le Foll vakuutti, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessakin on luomu-kysymys pidettävä esillä. Myös veteen liittyvät kysymykset tulevat yhä tärkeämmiksi luomusta ja maataloudesta puhuttaessa.

Muussa seminaarin keskustelussa keskityttiin paljon luomun kehittämiseen suurkeittiöissä, erityisesti kouluissa ja sairaaloissa. Tässä alueelliset erot ovat suuria, joillakin alueilla luomun käyttö suurkeittiössä on enemmän sääntö kuin poikkeus, toisilla taas luomun käyttö on vähäistä ja sitä pidetään hankalana.

Monet halusivat lisää huomiota sille, että luomun käyttö tuottaa tutkimusten mukaan vähemmän jätettä kuin perinteisten maataloustuotteiden käyttö, varsinkin suurkeittiöissä.

Myös luomun työllistävä vaikutus mainittiin useassa puheenvuorossa, onhan se yksi hallituksen prioriteeteista. Ympäristöministeriön edustaja listasi viisi luomuviljelyn haastetta tuleville vuosille:

1) veden laatu

2) kuluttajan toiveiden kehitys: lähiruoka on monelle puhuttelevampi termi kuin luomu

3) paikallishallinnon päättäjien toive käyttää luomua yhä enenevässä määrin suurkeittiöissä

4) tuotanto- ja jatkojalostustekniikoiden nopea kehitys

5) uusien evaluointikriteereiden kehittäminen: mm. työllistävä vaikutus.

Muistutuksena joitakin lukuja Ranskan luomutuotantoon liittyen:Ranskassa oli vuoden 2011 lopulla 23 135 luomutilaa eli 4,5 % Ranskan maatiloista. Vuosittainenkasvu on noin 12,3 %. Luomua on pinta-alana 975 141 hehtaaria eli 28 % Ranskan käytössä olevastamaatalousalasta. EU:n luomutuotannosta Ranska tuottaa vain 8-9 %. Luomusta myydään supermarketeissa lähes puolet (49 %), loput luomuruokaketjuissa tai suoramyyntinä. Kuusi kymmenestä suurkeittiöstä käyttää luomua.

kauppa