Rakennusteollisuuden kuulumisia Pietarin alueelta
Suomalaisten rakennusyritysten markkinaosuudeksi Pietarin rakennusmarkkinoista on arvioitu 5–10 %. Kasvava markkina tarjoaa edelleen monia mahdollisuuksia niin rakennusyrityksille kuin niiden alihankkijoillekin. Toiminta rakennussektorilla ei kuitenkaan edelleenkään ole vailla haasteita.
Pietarin alue on merkittävä markkina suomalaisille rakennusyrityksille. Niiden osuudeksi Pietarin rakennusmarkkinoista on arvioitu 5–10 %. Niin kasvupotentiaali ja tuotot kuin riskitkin ovat luonnollisesti suurempia kuin Suomessa. Suurin suomalainen rakennusyritys Venäjällä on YIT, jolla on toimintaa Pietarin lisäksi Moskovassa, Kazanissa, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa.
Pietari vetää puoleensa uusia asukkaita ja kaupungissa valitsee lähes täystyöllisyys (tammikuussa 2013 työttömyys 1,1 %). Tämä merkitsee uusien asuntojen tarvetta ja kaupungin nukkumalähiöiden kasvamista Leningradin alueen puolelle. Kaupungin rajojen ulkopuolelle kohoaakin uusia asuinalueita, joiden infrastruktuurin rakentaminen on päänsärky paikallishallinnolle.
Asuinrakentamisen ohella Pietariin nousee uusia kauppakeskuksia, joiden rakentaminen työllistää myös suomalaisia yrityksiä. Suomalaisista rakennusyrityksistä SRV on erikoistunut kauppakeskusten rakentamiseen, joista esimerkkeinä ovat rakenteilla oleva Pearl Plaza sekä käynnistymässä oleva Septem City.
Alihankkijat suuryritysten vanavedessä
Suuret rakennusyritykset (esimerkiksi YIT, SRV, Lemminkäinen ja pohjoismainen NCC) ovat pyrkineet vetämään mukanaan rakennustarvikkeita valmistavia pk-sektorin yrityksiä. Pietarin alueelle tuotantoaan suomalaisista alihankkijoista ovat siirtäneet muun muassa Betset, Tammet, Lujabetoni ja Rudus. Venäjän rakennusmarkkinoiden kilpailun koventuessa rakennustarvikkeet hankitaan usein paikallisesti. Kuitenkin monelle pk-sektorin yritykselle Venäjän markkinoille tuleminen tarkoittaa huomattavia panostuksia ja riskinottoa, johon kaikilla ei ole halua.
Pk-sektorin yrityksille on tarjottu jalansijaa esimerkiksi YIT:n Gorelovon-yrityspuistosta. Yrityspuistojen etuna ovat valmiit kunnallisliittymät, joiden saaminen on usein huomattavan hankalaa ja kallista. Kunnallisliittymiin liittyvät lupaprosessit ja maksut ovatkin yritysten tavallisimpia murheenkryynejä Venäjällä – tullaukseen liittyvän byrokratian ohella.
Prosessit edelleen hitaita
Rakennuttajien, niin suomalaisten kuin venäläistenkin, kannalta merkityksellistä on ollut kaavoituksen ja lupaprosessien hidastuminen. Aikaisemmin käynnistyneet rakennushankkeet ovat jatkuneet normaaliin tapaan, vaikka eräissä tapauksissa onkin nähty paikallishallinnon kumoavan jo kerran tekemiään kaavapäätöksiä. Erityisesti Pietarissa uusien alueiden kaavoittamisen seisahtuminen uhkaa hyydyttää asuntorakentamisen markkinat. Kaupunginhallinto on painottanut vanhan keskustan suojelemista ja entisöintiä, mutta suhtautunut nihkeämmin uudisrakentamiseen.
Venäjän, mukaan lukien Pietarin, rakennussektoria vaivaavat myös systeemiset ongelmat. Rakennusnormit ovat edelleen neuvostoaikaisia ja mutkistavat tasokasta sekä energiatehokasta rakentamista. Venäjän tavoitteena onkin yhdenmukaistaa rakennusnormejaan niin sanottujen Eurokoodien kanssa. Kun rakennuttajille tarjoutuu mahdollisuus käyttää eurooppalaisia standardeja ja kehittää rakentamisen tasoa, tasokkaampi rakennuttaminen hyödyttää viime kädessä venäläistä kuluttajaa.
Toinen merkittävä rakennuttajien yhteinen päänvaiva ovat hitaat mutta yllätykselliset lupaprosessit. Kunnallisliittymien ja rakennuslupien ohella uutena kysymyksenä esiin on noussut niin sanottu sosiaalinen infrastruktuuri eli koulujen ja lastentarhojen rakentaminen uusille asuinalueille. Koulujen ja päiväkotien rakentaminen on paikallishallinnon tehtävä, mutta tätä on pyritty siirtämään myös rakennusyritysten vastuulle; pelisäännöt tosin eivät ole olleet täysin selviä. Suomalaiset ovat esittäneet ratkaisuksi kaavoitusmaksua koulujen ja lastentarhojen rahoittamiseksi, jolloin kustannukset olisivat rakennuttajille ennakoitavia.
Hyvä yhteistyö jatkuu
Suomalaiset rakentajat ovat toimineet Venäjällä pitkään ja heillä on paljon annettavaa paikallisen rakentamisen käytäntöjen kehittämisessä. Vuoropuhelua rakennusnormien kehittämiseksi on käyty eri tasoilla ja myös Pietarin kaupunki perusti kehittämistyöryhmän, johon osallistuu eräitä suomalaisia rakennusyrityksiä. Venäjän hallitus on sitoutunut asuntorakentamisen rakennusnormien kehittämiseen ja laatinut asiasta tiekartan.
Suomalaista osaamista on tuotu esille Ekograd-hankkeen puitteissa. Hanketta vetää VTT ja sitä on tuettu ulkoministeriön lähialueyhteistyön määrärahoista. Tavoitteena on kehittää energiatehokasta rakentamista Venäjällä sekä kehittää rakentamisen käytäntöjä ja normeja. Ekograd-hankkeeseen on tarkoitus ottaa mukaan suuryritysten, erityisesti rakennussektorin alihankkijoita.
Joonas Heiskanen