Qatarin taloudesta keväällä 2017

Qatarin talouskasvu jatkuu maltillisesti reilun 3 %:n vauhdilla. Tärkeä vaikutus tähän on nesteytetyllä kaasulla (LNG), jonka hinta ei heilahtele yhtä nopeasti kuin öljyn hinta. Qatar on ottanut ulkomaista velkaa selvitäkseen öljyn hinnan laskun jälkeisestä tilanteesta ja ryhtynyt säästötoimiin.

  • Verovapaaseen maahan ollaan tuomassa VAT ja joitakin muita maltillisia veroja. Suuria säästöjä ei tehdä, jotta kansalaiset pysyvät tyytyväisinä ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat 2022 saadaan näyttävästi hoidettua.
  • Qatarin Investment Authority investoi öljystä ja kaasusta saadut rahat sekä kotimaahan että erityisesti ulkomaille. Se onkin yksi maailman merkittävämpiä investoijia ja sen lonkerot ulottuvat laajalle.
  • Qatarin kehityspankilla on mielenkiintoa yhteistyöhön suomalaisten kanssa.

Qatarin talous suhteellisen vahva

Qatarin talous on huolimatta öljynhintojen rajusta laskusta pysynyt suhteellisen vakaana ja talous kasvussa. Talouskasvun arvioidaan vuonna 2017 nousevan 3,4 %:iin viime vuoden 2,7 %:sta. Se, että talous on säilynyt vaikeinakin aikoina vahvana, johtuu ainakin FIFA 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen mukanaan tuomasta rakennusboomista ja Qatarin suurista nesteytetyn maakaasun, LNG:n tuloista.

Nesteytetyn kaasun hintasopimukset ovat yleensä tehty pitempiaikaisiksi, eikä kaasun hinta näiden sopimusten ansiosta muutu samalla tavalla markkinaperusteisesti yön yli kuin öljyn hinta. Lisäksi kaasun tuotantokustannukset ovat hyvin alhaiset.

Taloudellisesti haastavina aikoina Qatar on päätynyt ottamaan ulkomaista velkaa toisin kuin useimmat Persianlahden maat. IMF arvioi, että maan valtion velka vähenee tämän vuoden 8,3 %:sta ensi vuonna 6,1 %:iin. Myös säästötoimia on jouduttu tekemään. Sähkön ja veden hintoja on nostettu ja bensiini on nyt kalleimmillaan. Qatarin vilkkaalle Hamadin lentokentälle on asetettu 10 USD:n suuruinen lentokenttävero, joka sekin tuo maalle lisää tuloja.

Maa ottanee vuona 2018 käyttöön muiden Persianlahden maiden tavoin arvonlisäveron, joka alussa tulee olemaan 5 %. Lisäksi tähän asti verovapaassa maassa on suunniteltu veroja tupakalle ja makeutetuille juomille. Valtio on myös myynyt obligaatioita sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Hallitus on niin ikään ryhtynyt toimiin parantaakseen tuottavuutta, vähentääkseen julkisen sektorin menoja ja pienentääkseen tukia. Tukien pienentämisen arvellaan kuitenkin kohdistuvan ennen kaikkea ulkomaalaisväestöön, jota Qatarin 2,5 miljoonan väestöstä on 90 %.

Mitään suurta julkisen talouden säästöohjelmaa ei kuitenkaan lähivuosiksi odoteta, sillä lähestyvät jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ja Qatarin Natonal Vision 2030 ovat saaneet hallituksen vuonna 2017 osoittamaan budjetista (25 miljardia USD) 47 % kuljetukseen, infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhoitoon.  Yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi kansalaiset tulee pitää tyytyväisenä taloudelliseen tilanteeseen ja etuihin.

Kaasu tasapainottaa taloutta

Qatar on maailman suurin kaasun viejä, ja sen kaasuvarannot ovat nykytietojen valossa Venäjän jälkeen maailma toiseksi suurimmat. Qatar tuottaa 30 % koko maailman LNG-markkinoille tulevasta kaasusta. Qatar tulee pysymään tai ainakin sen tavoitteena on pysyä vielä pitkään maailman suurimpana kaasunviejänä. Kaasuvarastojen arvellaan eri lähteiden mukaan riittävän vielä ainakin 150–300 vuodeksi. Suurimmat Qatarin LNG:n ostajat ovat Japani ja Etelä-Korea.

Kaasun vienti on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana noussut huimasti: vuonna 1997 vienti oli arvoltaan 5 miljardia USD, kun sen arvo vuonna 2014 oli yltänyt jo 125 miljardiin USD:hen. Vastaavasti Qatarin BKT oli vuonna 1997 11 miljardia USD, kun se vuonna 2015 oli 165 miljardia USD. Selvä lineaarisuus on siis havaittavissa.

Suuri uutinen kaasumarkkinoilta tuli joulukuussa 2016, kun kerrottiin Qatarin kahden suurimman valtion kaasuyhtiön yhdistymisestä. Öljyn hintojen lasku vaikuttaa myös Qatarissa ja lisää tuottavuutta etsitään monilta sektoreilta. Qatargas ja RasGas yhdistyivät muodostaen noin 80 miljoonan tonnin vuosittaisen LNG:n tuotanto- ja myyntiorganisaation. Qatargasin, joka on ollut maailman suurin LNG:n tuottaja, osuus tästä luvusta viime vuonna oli 42 miljoonaa tonnia ja RasGasin 37 miljoonaa tonnia.

Qatar investoi maailmalle

Qatar perusti vuonna 2005 Qatar Investment Authorityn investoimaan maan kaasutuloista saamia rahoja ulkomaisiin kohteisiin. QIA:ta johtaa Sheik Abdullah Al Tahni, joten viranomainen on tiukasti Al Thanin suvun hallinnassa.

Mihin QIA on investoinut?

QIA on voimakkaasti kasvavan Qatar Airwaysin ja sen johtaman Dohan Hamadin lentokentän takana. Se on myös Qatarin arvopaperimarkkinoiden suurin investoija ja suurin osakas Qatar National Bankissa sekä GCC-maiden suurin lainanantaja.

Euroopassa QIA teki suuret investoinnit Barclays Bankiin ja Gredit Suisseen 2008 finanssikriisin aikana. Sillä on myös suuria sijoituksia Deutsche Bankissa. QIA on Volkswagenin suurin omistaja, ja se omistaa Paris Saint –German jalkapallojoukkueen. Sen tukema yhtiö omistaa italialaisen luxusbrändi Valentinon. Entinen sheikki Hamad on ostanut 10 %:n osuuden Länsi-Euroopan suurimmasta tavaratalosta El Corte Inglesistä. Isossa-Britanniassa qatarilaiset omistavat Lontoon Canary Wharfin ja lukuisia kiinteistöjä ml. Savoy-hotelli, the Shard Tower, Harrodsin tavaratalo ja HSBC Tower.

Qatar osti vuonna 2012 20 % Lontoon Heathrown lentokentästä ja Qatar Airways omistaa 20 % British Airwaysta. Samoin se omistaa 24,9 % Pietarin lentokentästä.   Lokakuussa 2016 tehtiin suuri investointi Venäjälle, kun hankittiin Venäjän valtion omistamasta Rosneft öljy-yhtiöstä 20 %. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.

Qatarin kehityspankki tukee startupeja

Qatarin kehityspankin (Qatar Development Bank) tehtävänä on antaa lainoitusta startup-yrityksille rakentamiseen ja joihinkin eritysprojekteihin. Sen rahoituksista 80 % suunnataan startupeille.  Sen salkku on noin 1,5 miljardin euron arvoinen (6,2 miljardia Qatarin rialia). Pankki jakaa myös vientitukia ja avustaa yrityksiä osallistumaan kansainvälisille messuille.

Uusi innovaatio pankin toiminnassa on tilojen tarjoaminen hyvin edullisesti aloitteleville tehtaille. Nykyisiin tiloihin voidaan sijoittaa 32 pienehköä tehdasta erittäin edullisella vuokralla viideksi vuodeksi. Näiden vuosien aikana tehtaiden tulee päästä jaloilleen ja hankkia itselleen omat tilat.

Terveyssektorin kaupallisista mahdollisuuksista

Qatarilaiset eivät monien muiden Persianlahden maiden kansalaisten tavoin voi hyvin.  Ongelmat ovat pitkälti samoja kuin muissakin Persianlahden maissa; vähäinen liikunta, epäterveelliset ravintotottumukset, ylipiano ja diabetes. Tehdyn kyselyn mukaan 16 % verenluovuttajista kärsi diabeteksesta.

Qatarin sairaaloista 90 % on julkisia ja maahan ollaan luomassa terveysvakuutusjärjestelmää. Sairaaloiden ja terveydenhuollon järjestelmä on kehitetty nopeasti, sillä 20 vuotta sitten maassa oli 500 000 asukasta, kun luku nyt on 2,5 miljoonaa.

Mahdollisia yhteistyöaloja Suomen ja Qatarin välillä voisivat olla mm. ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairaalahygienia, kuntoutus ja seulontatutkimukset. Kauppakamarin tapaamisessa nostettiin esiin ajatus suomalaisen sairaalan perustamisesta Qatariin.

Suomi–Qatar-koulu on nostanut Suomen mainetta

Qatarin 300 000 koululaisesta (sekä qatarilaiset että ulkomaalaiset ) 2/3 on yksityiskouluissa, joissa peritään lukukausimaksu. Moni qatarilaislapsi käy yksityiskoulua, jota varten hänellä on mahdollisuus saada stipendi. Julkisia ja yksityisiä kouluja on lukumääräisesti yhtä paljon, mutta yksityiset koulut ovat kooltaan suurempia.

Yksi Dohan yksityiskouluista on EduClusterin ylläpitämä Finland Qatar School Dohassa. Koulu on laajasti tunnettu koko maassa ja jokainen keskustelukumppani tunnisti koulun ja sen hyvän maineen. Noin 30 % koulun noin 600 oppilaasta on qatarilaisia, ml. lukuisia hallitsijaperheen jäseniä.

Koulun suomalaisia opettajia on ollut mukana laajemminkin Qatarin koulujärjestelmää kehittävissä työryhmissä. Qatariin on haluttu Suomen järjestelmän mukainen koulu sekä muita ulkomaisia kouluja luomaan malleja opetuksen kehittämiselle.

Suomalaiset korkeakoulututkinnot rinnastetaan maan omiin korkeakoulututkintoihin, joten opiskelu Suomessa on yksi varteenotettava mahdollisuus qatarilaisille nuorille. Suomen korkeakoulututkintoja tulisikin markkinoida paremmin esim. Dohassa järjestettävillä suomalaisten yliopistojen esittäytymismessuilla. Myös opettajien täydennyskoulutuksen alueelta voisi löytyä yhteistyömahdollisuuksia Suomen ja Qatarin välille kuten myös erityistarpeita omaavien lasten koulutuksesta.

vientiyritykset