Puolan uuden hallituksen talousuudistukset

Puolan uuden hallituksen talousuudistukset

PiS-puolue (Laki ja Oikeudenmukaisuus) teki ennen vaaleja mittavia taloudellisia lupauksia, jotka on tarkoitus rahoittaa uusilla pankki- ja vähittäiskauppaveroilla. Talousuudistuksia on kritisoitu liiallisesta optimistisuudesta ja suuntautumisesta ulkomaalaisia yrityksiä vastaan. Viime kevään presidentinvaaleista alkanut PiS-puolueen  valtakausi Puolan politiikassa on näkynyt negatiivisesti Varsovan pörssissä.

Pääministeri Beata Szydłon hallituksen talouspoliittisen ohjelman keskiössä on pyrkimys kehittää Puolaa sen kaikkia kansalaisia hyödyttävällä tavalla sekä tukea pk-yrityksiä. Optimistisiksi ja populistisiksi kuvaillut talousuudistukset tulevat vaikuttamaan voimakkaasti valtion budjettiin.

Vaalilupausten rahoitus on aiheuttanut eniten kiistaa. Sveitsin frangin alkuvuoden vahvistumisesta kärsineelle pankkisektorille on luvassa lisäharmia taseverosta ja isoille vähittäiskaupoille haasteita luo uusi liikevaihtoon perustuva vähittäiskauppavero.

Poliittisen epävarmuuden kasvu on näkynyt myös pörssissä. Presidentin vaalien jälkeen pörssin 20 suurimmasta yrityksestä koostuva WIG20-indeksi on menettänyt arvostaan lähemmäs 30 prosenttia. Huomattavaa on että Euroopassa viimeisen kuuden kuukauden aikana vain Kiovan pörssi on suoriutunut huonommin. Myös zloty on heikentynyt voimakkaasti Puolan suurimpia kauppavaluuttoja vastaan.

Huomattavaa menojen kasvua ja tulonvähennyksiä

PiS:in lapsilisäohjelma tulee olemaan ensimmäisiä toteutettavia vaalilupauksia. 2,7 miljoonaa perhettä koskettavan ohjelman taustalla on huoli Puolan väestörakenteen kehityksestä ja maailman mittakaavassa alhaisesta syntyvyydestä. Hallitus pyrkii kannustamaan perhekokojen kasvattamiseen maksamalla 500 zlotyn lapsilisää toisesta lapsesta eteenpäin.

Presidentti Andrzej Dudan (PiS) vaaleissa lupaamat eläkeiän lasku 67 vuodesta 65 vuoteen miehillä ja 60 vuoteen naisilla sekä verovapaan tulon määrän kasvattaminen ovat tällä hetkellä Puolan parlamentti Sejmin käsittelyissä. Presidentin kanslian arvioiden mukaan verovapaan tulon kasvattaminen 8000 zlotyyn vuodessa tulee vähentämään valtion tuloja yli 15 miljardia zlotya vuodessa. Perustuslakituomioistuin on määrännyt nykyisen, 3089 zlotya olevan verovapaan määrän perustuslainvastaiseksi ja laki mitätöityy ensi vuoden lopulla.

Hallitus on ilmoittanut aloittavansa ensi vuonna laajan kansalaiskeskustelun eläkejärjestelmän reformista. Tavoitteena on todennäköisesti rajoittaa eläkeiän laskusta aiheutuvia kustannuksia leikkaamalla varhaiseläkkeitä.

Kaikki kolme PiS-puolueen merkittävintä aloitetta tulisivat maksamaan ensi vuonna yli 30 miljardia zlotya ja määrän odotetaan kasvavan vielä tulevaisuudessa. Huoli Puolan paluusta takaisin liiallisen alijäämän menettelyyn onkin noussut loppusyksyn aikana usein esille.

Uudet verouudistukset puhuttavat

Hallituksen kaavailut valtion tulojen lisäämiseksi pankki- ja vähittäiskauppaveroilla on pidetty selkeänä viestinä ulkomaalaisia yrityksiä vastaan. Ulkomaalaiset investoijat omistavat Puolan pankkisektorista yli 60 prosenttia ja ulkomaisten yritysten osuus suurimpien vähittäiskauppojen joukossa on merkittävää.

Yli 250 neliön ja liikevaihdoltaan 700 000 zlotyn vähittäiskaupoille ollaan kaavailemassa 0.5 -2 prosentin progressiivista veroa. Kaikki yli 3,5 miljoonan zlotyn liikevaihdon yritykset tulisivat maksamaan kaksi prosenttia. Polttoaineiden vähittäismyynti on näillä näkymin jäämässä lain ulkopuolelle.

Pankeille suunnitellaan 0,39 prosentin ja vakuutusyhtiöille 0,6 prosentin kuukausittaista taseveroa. Alle 4 miljardin taseella operoivat pienimmät pankit tulevat jäämään veron ulkopuolelle. Pankki- ja vähittäiskauppaveroilla arvioidaan kerättävän vuositasolla noin 7,5 miljardia zlotya.

PiS ja Duda lupasivat vaalikampanjoissaan Sveitsin frangin tammikuisesta kellutuksesta kärsineille 550 000 puolalaiselle kotitaloudelle, että pankkien tulisi kantaa osavastuu frangilainojen konvertoinnin kustannuksista. Dudan viimeisimmän lakiehdotuksen mukaan pankeille koituu jopa 35 miljardin zlotyn tappiot. Summa on valtava verrattuna pankkisektorin viime vuoden 16 miljardia zlotyn tuottoihin. Puolan keskuspankin johtaja Marek Belkan mukaan pankkiveron ja frangilainojen konvertoinnin yhtäaikainen toteuttaminen nykyehdoilla olisi mahdotonta. Presidentinkanslia tulee hienosäätämään lakia lainanantajien korjausehdotukset huomioiden ja laki tulee arvioiden mukaan astumaan voimaan ensi vuoden alkupuolella. Frangilainakysymyksen vuoksi useiden ulkomaisten pankkien Puolan toimintojen myynti on ollut jäässä.

Turvatakseen mittavien vaalilupaustensa rahoituksen PiS vei Sejmissä läpi lakiehdotuksen, jolla valtion budjetin kulusääntöä muutetaan. Sen seurauksena hallitus voisi käyttää seuraavina vuosina noin 10 miljardia zlotya lisää. Vuoden 2016 budjettia tulee keventämään myös syksyllä päätökseen saadun LTE-huutokaupan 10 miljardin tuotot sekä lapsilisäohjelman myötä piristynyt yksityinen kulutus.

PiS on tuonut esille mahdollisina tulon lähteinä myös veronkannon vahvistamisen ja isojen kaupunkien veronleikkaukset. Verojärjestelmän tilkitseminen on tarkoitus hoitaa digitalisaation avulla yhdistämällä nykyiset järjestelmät keskitetyksi vero- ja tullijärjestelmäksi. Ulkomaille suuntautuvaa verosuunnittelua ehkäistään myös keskitetyllä laskutusrekisterillä sekä "exit"-verolla. Verojärjestelmän tehostamisen on arvioitu lisäävän verotuloja 1-5 prosenttia. Isojen kaupunkien veroja leikataan voimakkaasti. Suunnitelman mukaan esimerkiksi Varsova saisi ensi vuonna valtion verotuloista noin 840 miljoonaa zlotya vähemmän, mikä vastaa noin 6 prosenttia kaupungin vuosittaisista tuloista.

Kohti osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa taloutta

Hallituksen talouslinjausten vähiten kiistanalaiset kohdat koskevat innovaatioiden tukemista, mikä oli myös yksi edellisen hallituksen kärkihankkeita. Pk-yritysten toimintaedellytyksiä tullaan parantamaan ja Puolaa pyritään viemään kohti osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa taloutta. Innovaatiovajeesta on puhuttu puolalaismediassa jo pitkään. Maan tuotekehitysmenot ovat tällä hetkellä vain 0,87 prosenttia BKT:sta EU:n keskiarvon ollessa 2,03 prosenttia.

Puolan investointien kasvu on ollut hidasta, sillä EU-projektit eivät ole vielä alkaneet ja etenkin hiilikaivosteollisuuden kannattavuusongelmat sekä halpa öljy ovat vähentäneet investointeja. Investointien lisäämiseksi keskuspankki NBP aloittaa 350 miljardin zlotyn arvoisen lainanosto-operaation yritysten lainarahan saannin helpottamiseksi. Ohjelmassa keskuspankki ostaa markkinoilta joukkovelkakirjoja laskeakseen korkoja ja piristääkseen lainaamista. PiS haluaa myös luoda uuden investointirahaston, joka tullaan rahoittamaan valtionyritysten varoilla. Hallitus pyrkii lisäämään yritysten innovointikuluja mahdollistamalla tuotekehitysinvestointien poistojen kaksinkertaistamisen. Yhteensä PiS-puolueen investointiohjelma tulee olemaan 1,4 biljoonan zlotyn suuruinen vuoteen 2020 mennessä.

Pääministeri Beata Szydłon hallituksen talousuudistukset puhuttavat Puolassa. Kuva:Flickr,CC

Pääministeri Beata Szydłon hallituksen talousuudistukset puhuttavat Puolassa. Kuva:Flickr,CC

Pääministeri Szydło puhui linjapuheessaan, että ”Nuoriin yrittäjiin on panostettava, jotta he eivät muuttaisi muualle Eurooppaan paremman leivän perässä”, Tästä syystä hallitusohjelma tulee laskemaan pk-yritysten veroprosenttia 15 prosenttiin aikaisemmasta 19 prosentista.

Työntekijöiden asemaa pyritään myös parantamaan ns. roskasopimuksista luopumalla ja nostamalla minimituntipalkkaa 12 zlotyyn. Tämä on kuitenkin jäänyt hallituksen prioriteeteissa taka-alalle kun lapsilisäohjelma on saanut suurimman huomion. Minimituntipalkkaa tullaan luultavimmin nostamaan vasta ensi vuoden jälkeen.

Alijäämä säilymässä ennallaan vuonna 2016

Puolan valtionvarainministeriö julkisti ensi vuoden budjettiehdotuksen 15.12. Alijäämän ennustetaan olevan 54,7 miljardia zlotya ollen BKT:hen suhteutettuna 2,9 prosenttia. Ensi vuoden talouskasvun ministeriö arvioi 3,8 prosenttia ja inflaation 1,7 prosenttiin. Uusi budjetti pitää hyväksyä ennen tammikuun loppua ja todennäköistä on, että hallitus ja Sejm kiirehtivät budjetin valmiiksi ennen määräajan umpeutumista tai hallitus aloittaa tilapäisbudjetilla.

PiS:in talousuudistuksia on kritisoitu yksityiskohtien puutteesta ja optimismista koskien valtion tulojen kasvua. Lapsilisäohjelmaa on sanottu populistiseksi, koska heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulotaso tulee nousemaan vain marginaalisesti, johtuen muiden etuuksien samanaikaisesta heikentymisestä. Pelko julkisen velan kasvamisesta yli 3 prosentin rajan BKT:stä on tuonut esiin ehdotuksia varakkaimpien puolalaisten jättämisestä lapsilisäetujen ulkopuolelle ja verovapaan tulon asteittaisesta täytäntöönpanosta.

Myös PiS:n investointiohjelma on saanut osakseen kritiikkiä. Asiantuntijoiden mukaan korkotaso tai lainarahan saatavuus eivät ole Puolassa tällä hetkellä ongelmia. Puolan keskuspankin toimet tulevat vain heikentämään zlotya ja viemään ulkomaista rahaa maasta pois.

Poistojen nopeuttaminen ja yritysveron laskeminen 15 prosenttiin pk-yrityksille tulee pienissä määrin kasvattamaan investointeja. PiS:in investointiohjelmaa tulee kuitenkin saamaan tukea myös EU:n rakennerahoista, joita Puola tulee saamaa vuosina 2014-2020 yli 80 miljardia euroa ollen suurin tukiensaaja EU:ssa.

Mikael Katajamäki