Puolan taloutta kurkotetaan uudistuksilla eurokuntoon
Puolan talouskasvu vuonna 2009 oli alustavan arvion mukaan 1,7 prosenttia ja näkymät kuluvalle vuodelle ovat myönteisiä. Keskeisin haaste on valtion budjettivaje, joka on kasvanut nopeasti. Hallitus julkisti 29.1. esityksen talousuudistuksesta, jonka keskeinen kohta on budjettimenojen kasvun rajoittaminen. Tärkeässä osassa ovat myös eläkejärjestelmän yhtenäistäminen ja yksityistämisen nopeuttaminen. Pääministeri Tusk haluaa hallituksen pysyvän vahvana ja jatkavan uudistuksia. Siksi hän ei asetu presidenttiehdokkaaksi.
Puolan hallitus julkisti 29.1. odotetun esityksensä julkistalouden uudistamiseksi vuosina 2010-12. Ensimmäiset reaktiot ovat olleet myönteisiä, vaikka suunnitelmassa ei ole juurikaan uutta aiempiin ideoihin nähden. Uudistuksen keskeisimmät kohdat ovat budjettimenojen kasvun rajoittaminen, yksityistämisprosessin nopeuttaminen, julkisen velan rajoittaminen ja eläkejärjestelmän yhtenäistäminen.
Vaikka esitys on nimellisesti hallituksen, käytännössä se on vain päähallituspuolue Kansalaisfoorumin (PO). Pienemmän hallituspuolueen (Talonpoikaisliitto, PSL) poliitikot kertoivat kuulleensa siitä vasta tiedotustilaisuudessa, ja puolueen puheenjohtaja, varapääministeri Waldemar Pawlak kritisoi suunnitelmaa julkisesti. Tämä ei ole Puolassa mitenkään epätavallista; PO on selkeästi hallituksen valtapuolue, ja PSL on ennenkin joutunut sopeutumaan sen päätöksiin, mutta käyttänyt valtaansa vaihtokaupoissa PO:n hakiessa tukea esityksilleen.
Uudistuksen yksityiskohdat vielä auki
Erityisesti eläkejärjestelmän yhtenäistäminen on vaikeaa, koska siinä tarvittaisiin yksimielisyyttä ainakin hallituskumppanien kesken. Maanviljelijöiden edullisen järjestelmän säilyttäminen on PSL:n keskeisiä intressejä, joten se ei kovin pienillä vaihtokaupoilla suostu muutoksiin. Nyt julkistettu esitys ajaa vain lievää muutosta, jonka mukaan rikkaimmat maanviljelijät siirrettäisiin vähitellen erityisestä sosiaalivakuutuskassastaan (KRUS) normaalin veronmaksun piiriin. Nykyisellään vain 15 vuoden palveluksen jälkeen eläkkeelle pääsevien poliisien, sotilaiden ym. erityisryhmien virkauria pidennetään, mutta niin että uudistus koskee vain uusia palveluk-seen astuvia. Epävarmaa on myös se, suostuuko PSL yleisen eläkeiän nostamiseen (nykyisin 60 naisille ja 65 miehille).
Esityksen mukaan valtion budjetin harkinnanvaraiset menot saavat nousta reaalisesti enintään yhden prosentin verran vuodessa siihen saakka, kunnes Puolan julkisen sektorin vaje on laskenut alle euro-kriteerin (3 %). Vajeen arvioidaan nousseen viime vuoden noin 7 prosenttiin BKT:sta, ja Puola on sitoutunut laskemaan sen alle 3 prosentin vuoteen 2012 mennessä. Tämänkin jälkeen menojen kasvun pitää pysyä korkeintaan BKT-kasvun suuruisena. Esitetty harkinnanvaraisten menojen karsiminen ei kuitenkaan yksin tuo tarvittavaa muutosta, koska niiden osuus budjetista on vain vajaat 30 %. Siksi laajat uudistukset pakollisten menojen karsimiseksi olisivat tärkeämpiä.
Puolan on määrä toimittaa muutaman päivän sisällä EU:n komissiolle päivitetty versio euro-konvergenssisuunnitelmastaan. Pääministeri esitteli 2.2. hallitukselle versionsa, mutta PSL:n puheenjohtaja Pawlak vastusti sitä, koska hänen mielestään ensiksi on päästävä yksimielisyyteen julkisen talouden uudistamissuunnitelmasta. Tähän ei nyt kuitenkaan ole aikaa, joten neuvottelut puolueiden välillä jatkuvat. Viime aikoina aikaisimmaksi mahdolliseksi ajankohdaksi euron käyttöönotolle on arvioitu vuosi 2015.
Esityksessä mainitut toimenpiteet tulevat voimaan viiveellä, enimmäkseen vasta vuonna 2012. Tämä johtuu pitkälti parlamenttivaaleista, joita ennen hallitus ei halua toteuttaa ikäviä leikkauksia. Uudistuk-sen ongelma näyttää olevan konkreettisten toimien vähäisyys ja yhteisen hyväksynnän puute. Myös yksityiskohdista sopiminen vie vielä aikaa. PSL:n ja muiden puolueiden tuki ei ole lainkaan varmaa, ja ilman sitä tulokset jäävät laihoiksi.
Myönteisiä talouslukuja
Valtiovarainministeri Jan Vincent-Rostowski korosti uudistussuunnitelman julkistamistilaisuudessa, että Puolan taloustilanne ei ole kovinkaan huono, mutta talouskriisi heikensi sitä. Vaikka Puolan talous kasvoi vuonna 2009 tilastokeskuksen alustavan arvion mukaan jopa 1,7 %, muiden Euroopan maiden hidas talouskasvu vaikuttaa siihen negatiivisesti. Kuluvan vuoden kasvusta ei ole nyt esitetty virallisia arvioita, mutta optimistisimmat ministerit puhuvat yli 3 prosentista. Puolan täytyy järjestelmällisesti vähentää velkaansa, jotta se selviytyy hyvin tulevista vuosista. Nyt Puola hyötyy suoraan positiivisista talousluvuistaan: se saa lainaa edullisemmin, ja muita Euroopan maita korkeampi kasvu on houkutellut sijoittajia mm. Kiinasta.
Ministeri Rostowski nimeää tuoreessa kirjoituksessaan Puolan talousmenestyksen syiksi vahvat instituutiot, sitkeän talousrakenteen, hyvin suunnitellun talouspolitiikan kriisin aikana sekä hallituksen nauttiman vahvan luottamuksen. Rostowskin mukaan Puola oli ”luultavasti Euroopan ainoa maa, jolla olisi ollut varaa tukiohjelmaan, mutta joka ei ottanut käyttöön sellaista.” Osa hallituksen toimista oli varmasti onnistuneita, mutta osittain Puola hyötyi myös hyvästä tuurista. Esim. aiemmin päätetyt veronalennukset ja Saksan tukipaketti autoteollisuudelle auttoivat talouden vakauttamisessa. Vientiä on ylläpitänyt zlotyn suhteellisen alhainen kurssi.
Hallitus on tehnyt pieniä uudistuksia byrokratian vähentämiseksi ja pulassa olevien yritysten auttamiseksi, mutta ei tätä ennen johdonmukaisia laajempia uudistuksia, jotka olisivat välttämättömiä julkistalouden kestävyyden kannalta. Osaan keinoista on liittynyt niin tiukkoja sääntöjä, että niiden käyttö on jäänyt vähäiseksi. Esimerkiksi kesällä 2009 julkistettuun kriisipakettiin kuuluvaa työtekijöiden palkkaturvaa on hyödyntänyt vain 111 yritystä, kun tavoitteena oli 60 000.
Vuoden 2009 budjettivaje on jäämässä hieman suunniteltua alhaisemmaksi, 23,8 miljardiin zlotyyn (vajaat 6 mrd euroa), kun suunnitelma oli 27,2 miljardia. Inflaatio on edelleen 3,5 prosentissa, mutta valtiovarainministeriön mukaan 2,5 prosentin tavoite voidaan saavuttaa maaliskuussa. Työttömyys nousi joulukuussa 11,9 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 9,5 %. Nuorisotyöttömyys on EU:n korkeimpia, noin 25 %. Puolalaisasiantuntijat ovat olleet yllättyneitä Ison-Britannian äskettäin julkaisemasta raportista, jonka mukaan puolet siirtolaisista olisi palannut kotimaihinsa. Ainakin Puolaan siirtolaisten paluumuutto on ollut suhteellisen vähäistä
Pääministeri Tusk korostaa vahvan hallituksen merkitystä
Pääministeri Tusk ilmoitti 28.1. – monien yllätykseksi – että ei asetu presidenttiehdokkaaksi, koska useat Puolalle tärkeät uudistukset ovat kesken. Tuskin mielestä on tärkeä, että maalla on tässä tilanteessa vahva ja vakaa hallitus, joka jatkaa poliittisen ohjelmansa toteutusta kautensa loppuun asti. Hallituksen päätehtäviä ovat nyt talouskasvun edistäminen, velkaantumisen hillitseminen ja budjetti-vajeen pienentäminen. Presidentin valta rajoittuu lähinnä veto-oikeuden käyttöön, kun pääministeri on muutosten kannalta keskeinen henkilö. Tusk totesi, että presidentinvaalit ovat ensimmäinen, mutta ei tärkein osa sarjassa, johon kuuluvat paikallisvaalit vuodenvaihteessa 2010-11 ja parlamenttivaalit vuonna 2011.
Tusk toi jo marraskuun lopussa julkisuuteen esityksen perustuslain muutoksesta, jolla presidentin valtaoikeudet kavennettaisiin lähinnä edustukselliseksi ja valinta siirrettäisiin kansalta parlamentille. Samalla kansanedustajien lukumäärää vähennettäisiin ja äänestysjärjestelmää uudistettaisiin Saksan mallin suuntaan. Tusk haluaa muutokset voimaan nopeasti, jo ennen syksyn 2010 presidentinvaaleja. Esitys sai varsin kriittisen vastaanoton, ja puolue valmistelee parhaillaan parlamentille esitystä, joka on todennäköisesti alkuperäistä ajatusta vähemmän radikaali.
Tusk on jo pitkään ollut galluppien kärjessä, ja hänen ilmoituksensa jälkeen spekulaatiot PO:n ehdokkaasta kiihtyivät. PO:n sisällä ei ole toista yhtä vahvaa nimeä, ja puolueelle on tärkeä löytää ehdokas, joka pystyy voittamaan istuvan presidentin. Vahvoina kandidaatteina mainitaan Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek, Varsovan kaupunginjohtaja Hanna Gronkiewicz-Waltz, Sejmin puhemies Bronisław Komorowski sekä ulkoministeri Radosław Sikorski. Buzek tuskin ryhtyy ehdokkaaksi, ja Gronkiewicz-Waltzin karismaa tai edes kiinnostusta ei pidetä riittävänä. Sikorskilla ei ole vahvaa asemaa puolueen sisällä, mutta hän saattaa yllättää. Komorowski näyttää nyt todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Tuskin päätöstä luopua lähes varmasta voitosta voi pitää varsin rohkeana. Puolueen kannalta tilanne on myös haastava; Tuskin yksinvalta puolueessa on estänyt muiden ehdokkaiden esiinnousun, ja kampanja-aikaa on suhteellisen vähän jäljellä. Siksi ratkaisu puolueen ehdokkaasta tehtäneen lähiviikkoina. Tuskin päätös on kuitenkin maan eduksi. Uudistuksia tarvitaan kipeästi, ja tiheästi toistuvat vaalikampanjat tekevät puolueista vajaatehoisia. Jos Tuskin taktiikka onnistuu, vajaan vuoden päästä vallassa on presidentti, joka tukee hallitusta muutosten läpiviennissä nykyisen kampituksen sijasta
Kuva: karen horton, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)