Puolan talous tähtää pandemian jälkeiseen kasvuun

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

Tammikuun lopussa Puolan poliittinen johto pääsi kertomaan vaihteeksi hyviä uutisia. Maan BKT:n pudotus päättyneenä pandemiavuonna jäi –2,8 prosenttiin ja työttömyysaste vuoden päättyessä oli noin 6 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen aikana teollisuustuotannon ja viennin kehitys olivat lupaavia.

Positiivisille viesteille on Puolan talvessa kysyntää. Koronapandemiaan liittyvät tiukat rajoitukset kurittavat edelleen etenkin matkailu-, -ravitsemus- ja hyvinvointialaa. Alojen yrittäjät protestoivat avoimesti rajoitusten jatkoa ja hallituksen epäselväksi koettua pandemiapolitiikkaa kohtaan. Kasvava joukko alan toimijoita avaa ovia asiakkaille rajoituksista huolimatta, koska toinen vaihtoehto on konkurssi.

Rajoituksista eniten kärsivien alojen vaikutus maan talouteen on kuitenkin suhteellisen pieni. Tautitapauksina mitattuna pandemian toinen aalto on ollut Puolalle ensimmäistä raskaampi, mutta talousvaikutusten osalta tilanne on päinvastainen. Ensimmäisessä aallossa maaliskuussa Puola laittoi rajansa nopeasti kiinni. Toimitusketjut katkesivat ja hinta valmistavalle teollisuudelle, etenkin autoteollisuudelle, oli kova.

Toisessa aallossa rajat pidettiin auki, ja pandemiaa yritettiin hillitä paikallisilla, alueellisilla ja lopulta koko maata koskevilla rajoituksilla. Noin kolmen kuukauden sulkutilan jälkeen monen matkailualan yrittäjän kestokyky on lopussa, mutta vaikutukset maan talouteen ovat jääneet suhteellisen pieniksi. Matkailuala ei ole Puolan taloudelle yhtä merkittävä kuin joillekin sen naapurimaille. ​​​​​​

​​​​​​​Vienti on jo elpynyt

Taloudellisen kehityksen, työn ja teknologian ministeriötä johtava varapääministeri Jarosław Gowin suhteuttaa talouslukemia pidemmän ajan dynamiikkaan: BKT putosi Puolassa nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990. Vienti on vuodesta 2015 kasvanut kaikkiaan yli 50 prosentilla. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä viennin kasvu nousi jo liki 10 prosenttiin, joskin alkuvuoden pudotuksen vuoksi koko vuoden osalta päästiin arviolta 1-2 prosenttia plussan puolelle. Palveluiden vienti paikkasi tavaraviennin pudotusta.

Puolan vienti keskittyy voimakkaasti EU:n sisämarkkinoille, mutta maa on onnistunut jonkin verran lisäämään vientiään esimerkiksi Lähi-itään ja Aasiaan. Pandemiaa pidemmän varjon Puolankin talouteen ovat ministerin mukaan lopulta luoneet kansainväliset kauppakiistat ja maailmankauppajärjestö WTOn lamaantuminen -  ja globaalit megatrendit kuten ilmastonmuutos ja sen edellyttämä energiatransitio.

Puolan talous tulee lähivuosina saamaan huomattavan tukiruiskeen EU:n elpymispaketista, josta maalle on luvassa jopa 23 miljardia euroa, neljänneksi eniten.  Kansallisen elpymissuunnitelman päälinjoina ovat reunaehtojen mukaisesti vihreä talous, innovaatiot ja digitalisaatio. Mittavia uudistuksia haetaan muiden muassa terveys- ja koulutussektoreille sekä liikenteeseen. Kansallisen suunnitelman luonnos on määrä julkistaa helmikuun lopulla.

Anteliaat pandemiatuet

Puolan pandemiapaketeissa pääroolissa on ollut tuki pienille ja keskisuurille yrityksille. Niille on myönnetty tukea kaikkiaan 180 miljardiin złotyn (noin 40 mrd euron) edestä.

Tukikokonaisuudesta vastaavan Puolan kehitysrahaston johtaja Paweł Borys korostaa PK-sektorin merkitystä: se vastaa noin puolta Puolan BKT:sta ja sitäkin suurempaa osuutta työpaikoista. Koska PK-sektori myös kärsii pääoman puutteesta, suora ja nopea tuki oli kriisitilanteessa elintärkeä.

Suuryrityksille kehitysrahasto kanavoi tukea lainoina ja yhteistyössä valtiollisen Bank Gospodarstwa Krajowego -pankin kanssa. Kaikkineen pandemiaan liittyvät yritystuet kohoavat yli 60 miljardiin euroon ja vastaavat 9-10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Puola lukeutuu tukitoimillaan EU-maiden viiden kärkeen.

PK-sektorin osalta Puolan strategia on pohjannut lahjarahaan. Arviona on, että suuren ulkoisen shokin tilanteessa lainatakaukset eivät pienempiä firmoja auta. Avustukset oli siksi sidottu siihen, että yritykset eivät irtisano työntekijöitään. Puolan tilastoitu työttömyys oli viime vuoden lopussa noin 6 prosenttia.

Tähtäimessä ovat samalla jo pandemian jälkeiset ajat: Borys arvioi, että puolalaiset yritykset saavat kilpailuetua siitä, että pääsevät liikkeelle eurooppalaisiin kilpakumppaneihinsa verrattuina vähäisemmällä lainarasituksella. Jo pandemian kuluessa on ollut merkkejä siitä, että yritykset ovat myös osanneet käyttää tukia hakeutuakseen uusille toimialoille ja alueille.

Ulkoministeriön uusi suunta

Uutena mahdollisuuksien alueena Puola tähyää kehitysyhteistyömarkkinoille; Puolan ulkoministeriö valmistelee uusia työkaluja yrityksille. Ulkoministeriö aikoo myös aiempaa enemmän tukea yrityksiä kansainvälisiin tarjouskilpailuihin osallistumisessa.

Jo pandemian aikana Puola on kytkenyt pienimuotoiseen humanitaariseen apuunsa sopivia puolalaisia yrityksiä. Ilmeisesti kytkentä on tuonut rohkaisevia tuloksia, ja kansainvälisen kehitysyhteistyön hankinnat näyttäytyvät Puolalle jopa merkittävänä uutena kasvualueena.

Puola on ollut kehityksen kansainvälisissä hankinnoissa, kuten kehitysyhteistyössäkin, sangen pieni ja omille lähialueilleen painottuva toimija. Lähitulevaisuudessa tähtäin on laajemmalla, ja Puola aikoo paneutua kehitysyhteistyön avaamiin kaupallisiin mahdollisuuksiin. Lupaavina pidettyjä aloja ovat maatalous, vesijärjestelmät, energiasektori ja myös koulutus.

Tätä lähitulevaisuuden prioriteettia tuetaan myös tekeillä olevalla ulkoasiainhallinnon uudistamisella.

Parlamentin käsittelyssä olevalla uudella ulkoasiainhallintolailla muutetaan merkittävästi muun muassa diplomaattien rekrytointia. Yhtenä julkilausuttuna perusteena on tarve saada bisnesalan nuoria osaajia ulkoministeriöön.

Erja-Outi Heino, Edustuston päällikön sijainen, Suomen suurlähetystö, Varsova​​​​​​