Puolan innovaatioekosysteemi
Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.
Puolan innovaatiovalmiuksia kuvaillaan kohtalaisiksi; yritysmyönteinen kenttä vahvuutena
Puola pyrkii jatkuvasti EU:n innovaatiojohtajamaihin, mutta toistaiseksi se kuuluu kohtuullisiin innovointimaihin. EU:n jäsenmaista Puolan innovaatiovalmiuksien kasvu on kuitenkin ollut nopeinta, sillä sijoitus on kasvanut 182.7%:lla vuodesta 2012 vuoteen 2019. Tämä ylittää reilusti EU:n keskiarvon 73.9%. Puolan TKI-kulut miltei kaksinkertaistuivat vuosien 2012 ja 2018 välillä ja vuoden 2020 innovaatioindeksin mukaan Puola sijoittui 38:ksi (vrt. Suomi sijalla 7).
Erityisesti yrittäjämyönteinen ympäristö sekä korkeakoulutettu väestö nostavat Puolan innovaatiomahdollisuuksia. Sen sijaan Puolan innovaatioympäristön heikkoudet liittyvät houkutteleviin tutkimusympäristöihin sekä innovaattoreiden vähäiseen määrään. Lisäksi niukat PK-yritysten innovoinnit sekä tohtoreiksi valmistuneiden ja ulkomaisten jatko-opiskelijoiden vähyys laskevat Puolan innovointivalmiuksia.
Huippututkimusta tehdään yhteistyössä kansainvälisten yritysten kanssa; Puola tarjoaa verohelpotuksia yritysten TKI-toimintaan ja kehittää omaa innovaatioekosysteemiään
Keskeinen lähestymistapa Puolassa innovaatioihin ja kehitykseen on solmia sopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa TKI-toimien tukemisesta ja investoinneista, jotka takaavat tiedonsiirron yritysten ja puolalaisten osaajien välillä. Investoiva yritys saa korkeakoulutettujen osaajien lisäksi verohelpotuksia TKI-toimiinsa. Verohelpotuksia ovat hyödyntäneet isot teknologiajätit, ml. Nokia, jolla on suuri TKI-keskus Wrocławissa. Myös F-Securella on TKI-toimintaa Puolassa. Google ja Microsoft ovat ilmoittaneet miljardiluokan investoinneista Puolaan. Kansainvälisten yritysten TKI-toimien ja tiedonsiirron myötä Puola saa käyttöönsä huipputeknologiaa innovaatioekosysteeminsä kehitykseen. Teknologioiden tiedonsiirto ja omaksuminen tukevat osaltaan myös start-up kentän kehitystä.
TKI-verohelpotukset yrittäjille ja yritysten TKI-keskuksille kattavat kaikki verotettavat kulut, jotka liittyvät tieteelliseen tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Tämä sisältää tarvittavien välineiden ja materiaalikulujen korvausta sekä henkilöstön palkkaukseen liittyviä kuluja. Yrittäjät voivat saada verohelpotuksia 100% hyväksyttävistä kuluista ja TKI-keskukset jopa 150%. Verohelpotuksia myönnetään erityisesti kärkialoille kuten ilmailuun, elektroniikkaan, autoteollisuuteen, yrityspalveluihin, ICT- ja ruokateollisuudelle. Investoinnit, verohelpotukset ja TKI-toiminnan kasvu etenkin kansainvälisten teknologiajättien keskuudessa on tehnyt Puolasta erittäin kilpailukykyisen maan eräillä aloilla, kuten 5g –teknologiassa.
Innovaatioita kehitetään myös verkostomaisessa yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten välillä. Łukasiewicz Research Network –verkosto tuo korkeakouluja sekä tutkijoita yhteen kehittämään houkuttelevia ja kilpailukykyisiä innovaatioratkaisuja yrityksille, erityisesti automaation, kemian, biolääketieteen ja ICT:n aloilla. Verkoston keskeisimpiä tavoitteita on parantaa Puolan osallistumismahdollisuuksia Horisontti Euroopan toimintoihin. Verkostoa perustaessaan vuonna 2019 Puola pyrki reformoimaan innovaatioekosysteemiään Suomen VTT:n sekä Saksan Fraunhoferin jalanjäljissä. Toimenpideohjelman tarkoituksena on kehittää Puolan tutkimus- ja innovaatiosysteemiä, sekä reformoida korkeakoulujärjestelmää.
Puolan kansalliset erikoistumisalueet (NSS) on jaettu neljään kategoriaan; alueellinen erikoistuminen pohjaa sektorikohtaisiin klustereihin
Puolassa on määritelty 15 kansallista erikoistumisalaa (National Smart Specialisations, NSS), jotka jakautuvat neljän pääkategorian alle; 1) terve yhteiskunta, 2) maa- ja biotalous, 3) kiertotalous ja 4) innovatiiviset teknologiat ja teollisuusprosessit (horisontaalinen näkökulma). Alueellisesti kansalliset erikoistumisalueet näkyvät parhaiten sektorikohtaisissa klustereissa.
Pommerin alue Pohjois-Puolassa on sijaintinsa puolesta erikoistunut satamalogistiikan ratkaisuihin. Pommerin kolmoiskaupungeista (Gdansk, Sopot, Gdynia) löytyy lisäksi osaamista kestävistä energiaratkaisuista ja terveysteknologiasta, sekä ICT-alan klusteri INTERIZON. Podlasiessa Itä-Puolassa sijaitsee metallikäsittelyalan klusteri Klaster Obróbki Metali. Alue keskittyy metalliteknologian arvoketjujen ohella myös maatalouden ja lääketieteen arvoketjuihin, erityisesti alueen suurimmassa kaupungissa Bialystokissa. Masovian alueella, jossa sijaitsee Puolan pääkaupunki Varsova, toimii ICT-alan klusteri Mazovia Cluster ICT, jonka lisäksi alueella on osaamista moderneista palveluista ja älykkäistä johtamismenetelmistä. Kujavia-Pommerissa sijaitsee Bydgodszczin teollisuusklusteri Bydgoski Klaster Przemysłowy (BKP) ja alueella on osaamista autoteknologiateollisuudessa sekä liikenneratkaisuissa.
Länsi-Pommerissa (suurin kaupunki Szczecin) toimii vihreän kemian klusteri Zachodniopomorski Klaster Chemiczny "Zielona Chemia" minkä lisäksi alueella keskitytään metalli- ja pakkausteknologiaan. Lubuszin alueella (mm. Zielona Gora, Gorzow) tärkeitä aloja ovat vihreä talous sekä terveys- ja teknologiainnovaatiotalous. Ison-Puolan alueella (suurin kaupunki Poznan) kehitetään tulevaisuuden teollisuus- ja logistiikkaratkaisuja. Lodzin alueella osaamista on erityisesti perinteisessä tekstiiliteollisuudessa, sekä uusiutuvassa energiassa. Ala-Karpaateilla (mm. Rzeszow, Mielec, Krosno) sijaitsee ilmailualan klusteri Dolina Lotnicza. Vähä-Puolassa ja Krakovassa toimii kestävän infrastruktuurin klusteri sekä LifeScience Krakow. Sleesian (mm. Katowice, Cieszyn) merkittäviä klustereita ovat ilmailualan klusteri, lääketieteen klusteri MedSilesia sekä alumiiniklusteri.
Puolan kansalliset Talent Boost -strategiat keskittyvät pitkälti ulkopuolalaisten, puolalaistaustaisten sekä itäisen Euroopan maiden osaajien houkutteluun
Puola kuuluu Euroopan Unionissa osaajien lähettäjämaihin, sekä matala- että korkeakoulutetun väestönsä puolesta. Paluumuuttajien määrä Puolaan on ollut laskussa viime vuosien ajan, ja Puolan työmarkkinoiden osaajapula on kasvanut. Tämä on alleviivannut Puolan tarpeita houkutella takaisin maailmalle lähteneitä puolalaisia, sekä paikkaamaan syntynyttä osaajapulaa muiden maiden osaajilla.
Puola keskittyy erityisesti muualle muuttaneiden puolalaisten, sekä puolansukuisten henkilöiden houkutteluun, esimerkiksi Isosta-Britanniasta, Irlannista, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Osaajakilpailun kontekstissa Puolassa lähinnä työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto tunnistetaan potentiaaliseksi tavaksi parantaa julkista taloutta ja innovaatioita.
Poland Business Harbor on ohjelma, joka auttaa itäisen Euroopan ICT-alan ammattilaisia löytämään töitä Puolasta ja asettumaan Puolaan asumaan. Tällä hetkellä ohjelma etsii ICT-alan osaajia erityisesti Valko-Venäjältä. Ohjelmaa ollaan laajentamassa koskemaan Armeniaa, Georgiaa, Moldovaa, Venäjää ja Ukrainaa. Ohjelmaa voidaan tulevaisuudessa laajentaa myös muihin maihin sekä eri sektoreille, perustuen Puolan työmarkkinatilanteeseen ja tarpeisiin.
Iiris Ranta, Suomen Varsovan-suurlähetystö