Puola varautuu talouskriisiin
Puolan kasvuennuste laski 1,7 prosenttiin. Vähenevien verotulojentakia valtio joutuu tekemään 17 miljardin zlotyn ylimääräiset säästöt, jotka kohdistuvat erityisesti julkisiin investointeihin.
Elvytystoimina valtio parantaa pankkien vakavaraisuutta, helpottaa EU-tukien maksatuksia ja vauhdittaa EU:n rahoittamia hankkeita. Eräiden ministerien mukaan Puolan tavoite euron käyttöönotosta vuonna 2012 saattaa lykkääntyä taloustilanteen takia.
Kansainvälinen talouskriisi synkistää puolalaisten näkymiä vähitellen. Vielä muutama kuukausi sitten hallituksen edustajat totesivat naapurimaiden kärsivän talouden taantumasta, mutta Puola vakaan taloutensa ja suhteellisen suurten kotimarkkinoiden avulla selviäisi ilman suurempia vaikeuksia. Oppositio on nyt luonnollisesti takertunut aiempiin lausuntoihin ja syyttää hallitusta liiallisesta optimismista ja konkreettisten toimien viipymisestä.
Pääministeri Tusk ilmoitti 27. tammikuuta hallituksen istunnon jälkeen, että kuluva vuosi on maan taloudelle kriittinen. Hallitus korjasi samalla virallista talouskasvuennustetta 3,7 prosentista 1,7 prosenttiin. Tämä vastaa paremmin muita viime aikoina julkaistuja ennusteita, jotka ovat luvanneet Puolan taloudelle täksi vuodeksi 0-2 prosentin kasvua. Matalamman kasvun ja laskevien budjettitulojen takia valtiontaloudessa joudutaan tekemään 17 miljardin zlotyn lisäsäästöt. Pääministeri lupasi, että säästöt eivät kuitenkaan koskisi valtion palkkoja, eläkkeitä tai julkista terveydenhuoltoa vaan julkisia investointeja ja muita menoja. Hän korosti myös, että Puolan tilanne on hyvä verrattuna muihin alueen maihin. Ministeriöiden pitää jo tällä viikolla esittää suunnitelmansa menojen vähentämisestä 10 prosentilla vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Erityisen voimakkaasti säästötavoitteen odotetaan vaikuttavan puolustusministeriöön.
Pankkeja tuetaan valtion takuilla, mutta ei suoraan rahallisesti. Rahoitusjärjestelmän vakaus on keskeinen tekijä, ja siinä auttaa myös uusi lakipaketti, jolla pyritään poistamaan pahimmat riskit. Valtio kohdistaa tukensa kansalaisille ja pienyrityksille ja pyrkii näin minimoimaan taantuman vaikutukset sekä pitämään verotulot vakaina. Puolalle on kohdistettu yhteensä 67 miljardin euron tuet EU:n rakennerahastoista vuosille 2007–13. Näitä investointeja hallitus pyrkii vauhdittamaan. Energia- ja ilmastopaketin takia tarvitaan myös runsaasti investointeja energiasektorin uudistamiseksi. Yksityisiä investointeja hallitus kannustaa helpottamalla EU-tukien maksatuksia. Uusien sääntöjen mukaan hyväksytyt yritykset voisivat saada 20 prosenttia investointisummasta etumaksuna, kun aikaisempien sääntöjen mukaan yritysten on pitänyt tehdä investoinnit ensin saadakseen korvaukset vasta jälkeenpäin.
Zlotyn kurssi on parin viime kuukauden aikana laskenut jyrkästi. Vielä elokuussa eurolla sai noin 3,3 zlotya, kun tämänhetkinen kurssi on jo 4,38 zlotya. Muutos auttaa Puolan vientiä, mutta monet yritykset ja asuntovelalliset ovat vaikeuksissa ulkomaan valuutoissa määriteltyjen lainojensa takia.
Viime vuosina jyrkästi laskenut työttömyys on kääntymässä jälleen nousuun. Aiemmin arvioitiin, että talouskriisin takia työttömyys voisi nousta kahdella prosenttiyksiköllä runsaaseen 11 prosenttiin, mutta uusimman arvion mukaan työttömyysaste saattaisi kuluvana vuonna nousta jo 12,5 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 500 000 työtöntä enemmän kuin aikaisemmissa arvioissa. Kehitystä on vaikea arvioida, koska puolalaisia on edelleen satoja tuhansia töissä muualla Euroopassa. Muuttovirta on jo hiljalleen kääntynyt takaisin päin, ja 12 puolalaisella kaupungilla on käynnissä kampanja, jolla helpotetaan paluumuuttajien asettautumista takaisin Puolaan. Puolalaisten liikkuvuus kuitenkin parantaa työllisyystilannetta; monet ovat valmiita muuttamaan sinne, missä töitä on tarjolla. Viime aikojen suosikkikohteita ovat olleet Norja ja Kanada.
Hallituksen riveissä on alkanut ilmetä pientä epäröintiä euro-tavoitteen suhteen. Pääministeri Tusk on pitänyt kiinni tavoitteesta ottaa yhteisvaluutta käyttöön vuoden 2012 alussa, mutta erityisesti talousministeri Pawlak on vihjaillut, että myöhempi ajankohta saattaisi sopia paremmin. Myös valtiovarainministeri Rostowski on maininnut, että ajankohta saattaa lykkäytyä maailmanmarkkinatilanteen takia.