Portugalin kaivoksista vahvistusta Euroopan omavaraisuudelle

Portugalin kaivoksista vahvistusta Euroopan omavaraisuudelle

Portugalin hallitus näkee maan mineraaliesiintymät ja kaivostoiminnan aktivoinnin yhtenä talouskasvua edistävänä elementtinä, mikä on huomioitu myös Portugalin kansallisessa elpymissuunnitelmassa.

Portugalin mineraaliesiintymät ja kaivostoiminta

Pienestä maantieteellisestä koostaan huolimatta Portugalilla on suuri geologinen diversiteetti. Portugalin alue kattaa 50 % Iberian pyriittivyöstä (Iberian Pyrite Belt), jota pidetään EU:n tärkeimpänä metallo-geenisenä alueena. Portugalissa on maailmanluokan mineraaliesiintymiä, kuten Neves-Corvo (Cu, Sn, Zn), Panasqueira (W), ja Aljustrel (Cu, Zn), ja se on yksi EU:n tärkeimmistä kuparin, tinan, litiumin ja volframin tuottajista sekä maailmanlaajuisesti tärkeä koristekivien (marmori, kalkkikivi ja graniitti) tuottaja.

Vuodesta 1994 noin 0,5 % Portugalin BKT:sta on tullut mineraalien tuotannosta. Mineraalien viennistä kuparirikasteet kattoivat vuonna 2017 suurimman osuuden, 30 %, ja marmori ja kalkkikivi 25 %. Kaivostoimintaa valvovan energia- ja geologiaviraston DGEG:n mukaan vuonna 2017 Portugalin kaivan-naisteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 1073 miljoonaa euroa, viennin arvo 899 miljoonaa euroa, ja ala työllisti 10 541 henkeä.

Portugalin hallitus hyväksyi lokakuussa 2020 uuden geologisia resursseja koskevan lakiehdotuksen, johon sisältyy kolme rakenteellista periaatetta: (1) tiukempien ympäristövaatimusten noudattaminen kaivostoiminnassa, (2) prosessien läpinäkyvyyden sekä kansalaisten ja paikallisviranomaisten osallistamisen vahvistaminen ja (3) taloudellisten hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen valtion, kuntien ja niiden asukkaiden välillä. Laki edellyttää muun muassa, että mineraalien etsinnässä, tutkimuksessa ja käytössä noudatetaan kestävän kaivostoiminnan (green mining) periaatteita. Lisäksi kunnat saavat veto-oikeuden mineraalien etsintään ja tutkimukseen liittyvistä paikallisista toimiluvista päätettäessä. Taloudellisten hyötyjen osalta hallituksen on muun muassa tarkoitus alkaa jakaa kaivostoiminnasta saatavat rojaltit niiden kuntien kanssa, joihin kaivostoiminnalla on suora vaikutus.

Portugali on Euroopan johtava litiumin tuottaja

Portugali on Euroopan johtava litiumin tuottaja ja kuuluu maailmanlaajuisesti kymmenen suurimman litium-tuottajan joukkoon (Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS:n tilastojen mukaan 6. suurin vuonna 2019). Portugalin osuus litiumin maailmanmarkkinoista on noin 11 %, ja maan litium-varantojen on vuonna 2020 arvioitu olevan 60 miljoonaa tonnia. Litiumia tuotetaan ja myydään raakamalmeina ja rikasteina, sillä Portugalista puuttuu toistaiseksi jalostuskapasiteettia. Litiumia esiintyy Portugalissa enimmäkseen spodumeenin muodossa, ja esiintymät ovat keskittyneet maan keski- ja pohjoisosiin.

Kiinnostus litium-esiintymiä kohtaan alkoi kasvaa Portugalissa vuonna 2016, jonka aikana energia- ja geologiavirasto DGEG sai 30 uutta toimilupahakemusta. Samana vuonna hallitus perusti työryhmän litiumin tuottamisen ja jalostamisen mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Työryhmän tekemän raportin mukaan Portugalin litium-esiintymissä olisi potentiaalia litium-yhdisteteollisuudelle sähköautojen akuissakin käytettävien korkeapitoisten litium-rikasteiden tuottamiseen. Vuonna 2018 Portugalin hallitus hyväksyi litium-työryhmän kehitysehdotukset huomioon ottavan kansallisen litium-strategian, jonka yhtenä toimintalinjana on järjestää kansainvälinen julkinen kilpailutus litiumin etsintään ja tutkimukseen liittyvistä toimiluvista. Alun perin kilpailutus oli tarkoitus järjestää vuonna 2019, mutta se on viivästynyt, ja viimeisimpien tietojen mukaan sitä kaavaillaan vuoden 2021 kolmannelle neljännekselle. Ennen kilpailutusta on kuitenkin toteutettava litium-suunnitelman strateginen ympäristöarviointi, jonka tulokset on määrä julkistaa marraskuuhun 2021 mennessä. Kilpailutukseen kuuluu 8 aluetta (alkuperäisen 11 sijaan), joilla on joko todettuja tai potentiaalisia litium-esiintymiä.

Litiumin louhinnan lisäksi Portugali haluaa olla mukana koko akkuarvoketjussa niin raaka-aineiden jalostuksen, akkukennojen ja akkujen valmistuksen kuin akkujen kierrätyksen osalta. Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič uskoo Portugalin tulevan olemaan avainasemassa akkujen teknologisessa kehityksessä ja valmistuksessa Euroopassa. Talousministeri Pedro Siza Vieiran mukaan Portugalilta puuttuu kuitenkin tarvittavaa investointikykyä, sillä teknologiseen tutkimukseen tarvitaan paljon investointeja, jotta arvoketju saadaan rakennettua. Siza Vieiran mukaan kriittisintä on rahoituksen saaminen, jossa myös EU:n toimielimillä olisi mahdollisuus tukea maata.

Portugali ja Espanja suunnittelevat yhteistä litium-projektia

Portugalin merkittävimmät litium-esiintymät löytyvät läheltä Espanjan rajaa, ja lehdistötietojen (16.2.2021) mukaan Portugali ja Espanja ovat suunnittelemassa yhteistä litium-kaivoprojektia kansallisten elpymissuunnitelmiensa puitteissa. Maiden välisen yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda kokonainen teollisuus- ja innovaatioketju, joka mahdollistaisi maiden litium-esiintymien hyödyntämisen kestävän kaivostoiminnan (green mining) menetelmin sähköautojen akkujen valmistuksessa ja kierrätyksessä. Projektin tavoitteena on myös houkutella akkujen valmistukseen ja kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä asettumaan Portugalin ja Espanjan raja-alueille, jossa ne hyötyisivät kummankin maan autoteollisuuden vahvasta läsnäolosta.

Portugalin hallituksen mukaan Portugalilla on kyky houkutella maahan litiumin jalostamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja teknologiaa. Jalostamisen jälkeinen vaihe ennen litium-akkujen valmistusta on litium-kennojen valmistus, ja tästä syystä Pohjois-Portugalissa Bragassa sijaitseva espanjalais-portugalilainen tutkimuskeskus International Iberian Nanotechnology Laboratory kehittääkin hankkeita uuden sukupolven litium-kennojen valmistamiseksi. Hallituksen mukaan kennot voitaneen pian siirtää testausvaiheeseen.

Alentejon alueelle aurinkopaneeleja ja litium-akkuja valmistava tehdas

Mouran kuntaan Alentejon alueelle aiotaan perustaa tehdas, joka tuottaa sekä joustavia aurinkopaneeleja että korkean lämpötilan litium-akkuja. Portugalilainen Lux Optimeyes Energy –yhtymä investoi EU-rahoituksen tuella noin viisi miljoonaa euroa tehtaaseen, joka on yhtymän edustajan Miguel Matiasin mukaan maailman ensimmäinen laatuaan yhdistäessään aurinkopaneelien ja litium-akkujen valmistuksen. Matiasin mukaan yrityksen tavoitteena on luoda ”uusia hybridituotteita” myytäväksi sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille. Aurinkopaneelien ja litium-akkujen yhdistelmiä voidaan yrityksen mukaan hyödyntää esimerkiksi bussipysäkeillä, asuntoautoissa ja moottoriteiden meluaidoissa, mutta teknologialla on myös muita ”lukemattomia” soveltamismahdollisuuksia, joita yritys yhä tutkii. Tehtaan odotetaan työllistävän suoraan yli 40 henkeä ja epäsuorasti 200 henkeä. Mouran pormestari arvioi, että tehdas voisi aloittaa toimintansa vuoden 2021 lopulla.

Portugalin ympäristöministeri João Pedro Matos Fernandes osallistui 21.5.2021 tilaisuuteen, jossa allekirjoitettiin tehtaan avaamista koskeva protokolla. Puheenvuorossaan Matos Fernandes kertoi pitävänsä projektin etenemistä todisteena litiumin olennaisesta roolista Portugalin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja yhteiskunnan digitalisaation edistämisessä. Hän kuitenkin pahoitteli, että akkuihin tarvittavat litium-kennot on yhä tuotava ulkomailta.

Hallitus puolustaa kaivoshankkeita, mutta paikallisyhteisöjen vastustus on voimakasta

Euroopan komissio puolusti syyskuussa 2020 litiumin louhintaa Pohjois-Portugalissa osana EU:n strategiaa vähentää ulkoista riippuvuutta keskeisistä raakamateriaaleista – peräänkuuluttaen kuitenkin dialogia paikallisten yhteisöjen kanssa. Kaivosprojektit ovat synnyttäneet paikallisyhteisöissä ja ympäristöjärjestöissä voimakasta vastustusta etenkin niiden sosiaalisten ja ympäristövaikutusten takia. Huoli kohdistuu esimerkiksi vesistöjen saastumiseen ja maaperän sekä ekosysteemien tuhoutumiseen. Myös kielteiset vaikutukset paikallisten elinkeinoihin ja elämänlaatuun sekä maiseman muutoksiin huolestut-tavat. Portugalissa onkin viime vuosien aikana nähty useita paikallisia ja kansallisia mielenosoituksia kaivoksia vastaan. Kaivosvastaiset liikkeet ovat myös järjestäytyneet eri verkkoalustoilla, kuten Facebook-ryhmissä ja kansallisella Say No To Mines –alustalla. 

Kaivosprojektien eteneminen on takkuillut niin julkisen vastustuksen kuin byrokratian kiemuroiden takia. Tähän mennessä Portugalissa on käynnistetty kolme litium-kaivosprojektia, jotka on aloitettu ympäristövaikutusten arvioinnilla (YVA). Huhtikuussa 2021 hallitus päätti keskeyttää paljon polemiikkia synnyttäneen LusoRecursosin kaivosprojektin Montalegressa, sillä portugalilaisyrityksen YVA:ssa todettiin huomattavia puutteita. Britannialaisen Savannah-yrityksen projekti Boticasissa puolestaan eteni hiljattain julkiseen kuulemiseen Portugalin ympäristöviraston (APA) näytettyä vihreää valoa sen YVA:lle huhtikuun puolivälissä. Boticasin pormestari Fernando Queiroga on kuitenkin kritisoinut kovin sanoin APA:n päätöstä ja pyytänyt, että julkisen kuulemisen määräaikaa pidennetään, sillä hänen mukaansa YVA on vaikeaselkoinen, riittämätön ja sisältää ”epätotuuksia”. Queiroga on kutsunut kaivoksen alueellisia vaikutuksia katastrofaalisiksi.

Osana Portugalin EUPJ-kautta 5.5.2021 järjestetyssä korkean tason Green Mining –konferenssissa puhunut Portugalin energiavaltiosihteeri João Galamba taas puolusti kaivostoimintaa korostamalla akkuteollisuuden merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Galamban mukaan ratkaisu ei ole taistella kaivoksia vastaan vaan taistella ympäristöystävällisemmän ja sosiaalisesti kestävämmän kaivostoiminnan puolesta. Hän totesi, että kaivoksia vastustavat ihmiset vastustavat elämää. Sekä Ga-lamban että Portugalin energia- ja geologiavirasto DGEG:n johtaja João Bernardon mielestä olisi tärkeää kehittää parempia viestintäkeinoja, joiden avulla kansalaisten vastustusta kaivoksia kohtaan saataisiin lievennettyä. Samanaikaisesti konferenssipaikan ulkopuolelle oli kokoontunut noin sadan hengen joukko osoittamaan mieltä kaivoksia vastaan.

Myös ympäristöministeri Matos Fernandes on painottanut litiumin tärkeää roolia nyky-yhteiskunnassa esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Hän on haastanut kaivoksia kritisoivia argumentteja kysymällä, mikseivät litiumin louhintaa vastustavat vastusta samalla tavalla esimerkiksi graniitin louhin-taa. Hän on myös kyseenalaistanut sen, että useita litium-akullisia laitteita päivittäisessä elämässään käyttävät ihmiset kuitenkin vastustavat litiumin louhintaa. Matos Fernandesin mukaan nimenomaan Euroopassa ja Portugalissa litiumin louhinnassa pystytään takaamaan korkeat ympäristöstandardit. Matos Fernandes on myös korostanut hallituksen olevan sitoutunut perustamaan akkuteollisuutta palvelevan klusterin, joka koostuu kestäviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin panostavista ammattitaitoisista ja kilpailukykyisistä yrityksistä.