Portugalin hallitus julkisti vyönkiristysohjelmansa

Pääministeri José Sócratesin vähemmistöhallitus julkisti pitkään odotetun vakaus- ja kasvuohjelmansa keskeiset linjat 8. maaliskuuta. Hallitus tähtää  julkisen sektorin alijäämän painamiseen 2,8 prosenttiin vuonna 2013. Viime vuonna vaje oli 9,3 prosenttia. Muun muassa virkamiesten palkat jäädytetään, armeijan menoja karsitaan ja luotijunasuunnitelmien kunnianhimoisuudesta tingitään.

Myrskyisillä vesillä alkutaipaleensa seilannut pääministeri José Sócratesin vähemmistöhallitus (PS) julkisti 8. maaliskuuta pitkään odotetun vakaus- ja kasvuohjelmansa päälinjat, joita seuraamalla se pyrkii leikkaamaan kansainvälisen talouskriisin myötä hälyttäviin mittasuhteisiin paisuneen julkisen sektorin alijäämän ja painamaan sen alle 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2013 mennessä.

Vakauttamista pikemminkin kuin kasvua korostava ohjelma tähtää alijäämän pienentämiseen viime vuoden 9,3 prosentista 2,8 prosenttiin BKT:sta, eli noin 9 miljardilla eurolla neljässä vuodessa.

Vyönkiristysohjelmaa on odotettu kuin kuuta nousevaa sen jälkeen, kun hallitus tämän vuoden budjetin julkistamisen yhteydessä myönsi viime vuoden alijäämän selvästi ylittäneen aikaisemmat ennusteet.

Kreikan kriisin myötä markkinoiden huomio on kiinnittynyt näkyvästi Portugaliin, jolta on luottokelpoisuusluokituksen laskun uhalla vaadittu uskottavia toimia oman budjettialijäämänsä korjaamiseksi. Kreikka-rinnastuksen ääneen sanominen lähentelee Portugalissa maanpetturuutta, kuten PSD:n väistyvä puheenjohtaja Manuela Ferreira Leite hiljattain sai huomata reaktioista todetessaan
Portugalin olevan Kreikan tiellä, ellei kehityksen suuntaa muuteta.

Sen verran vakavasti markkinoiden paine on kuitenkin otettu, että hallitus aikaisti finanssipolitiikan kiristämistoimet alkaviksi jo tänä vuonna.

Virkamiesten palkat jäädytettiin

Näkyvin osoitus kiristystoimista oli valtion virkamiesten nimellispalkkojen jäädyttäminen. Vakaus- ja kasvuohjelman (portugaliksi Programa de Estabilidade e Crescimento, eli PEC) jatkaa tämänvuoden budjetin viitoittamaa kivuliaan vyönkiristämisen tietä. Julkistalouden tasapainottaminen tulee edellyttämään sekä menojen leikkauksia että verotuksen kiristämistä.

Samalla voidaan kuitenkin todeta, että PEC selkeästi vahvistaa Portugalin ja Kreikan ongelmien suuruusluokkaeron. Mikäli PEC:n pohjalla olevat luvut ja laskelmat ovat realistisia, tulee Portugali selviämään vajeestaan huomattavasti helpommalla kuin Kreikka. Muutamat portugalilaiset ekonomistit ovat kuitenkin jo huomauttaneet, että nyt esitetty ohjelma on riittämätön ja tulee toteutuakseen vielä vaatimaan lisätoimia.

Hallituksen vakauttamissuunnitelman keskeiset toimet vaikuttavat päällisin puolin tasapainoisilta ja poliittiset realiteetit huomioiden tarkkaan harkituilta. Paketti on pyritty kokoamaan kaikille puolueille jotain tarjoamalla ja ketään erityisesti ärsyttämättä.

Alijäämään pienentämisessä pääpaino on menojen leikkauksissa (49%), lopun tullessa automaattisten vakauttajien eli talouskasvun (36%), sekä uusien verotulojen (15%) muodossa. Ohjelmaan kuuluu myös valtionyhtiöiden yksityistämisen jatkaminen 6 miljardin euron edestä. Suunnitelman heikoin lenkki lienee talouskasvu, sillä hallitus myöntää itsekin kasvun jäävän hyvin vaatimattomaksi tulevina vuosina.

Viennistä odotetaan kasvupiristettä

BKT-kasvun ennustetaan tänä vuonna olevan 0,7% ja nousevan muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen vuodessa 1,7 prosenttiin vuonna 2013. Kasvuodotukset nojaavat piristyvän viennin varaan. Yksityisen kulutuksen elpyminen on vähintäänkin kyseenalaista huomioiden verotuksen kiristymisen, korkotason nousupaineet ja korkean työttömyysasteen.

Menojen leikkaamisessa valtion virkamiehillä on keskeinen rooli. Hallitus linjaa, että virkamiesten palkat nousevat vuoteen 2013 asti hitaammin kuin inflaatio. Toisin sanoen reaalipalkkoja lasketaan. Samalla jatketaan ”tuottavuusohjelman” linjausta kahden poistuvan työntekijän korvaamisesta yhdellä uusrekrytoinnilla.
Virkamiesten eläketurva heikkenee, kun se sovitetaan yhteen yleisen eläkejärjestelmän kanssa. Tämän sinänsä odotetun linjauksen seuraukset tullaan varmuudella näkemään myöhemmin kaduilla mielenosoitusten ja lakkojen muodossa.

Talouskriisin aikana käyttöön otetut ylimääräiset sosiaaliset elvytystoimet kuten työttömyysturvan parantaminen ja yritysten työllistämistuki poistetaan vuoden 2011 aikana.

Armeijan menoja ja luotijunasuunnitelmia karsitaan

Julkisten investointien osalta punakynä kohdentuu armeijan investointeihin (-40%) sekä luotijunahankkeeseen osuuksilla Lissabon-Porto ja Porto-Vigo, jonka toteutumista lykätään kahdella vuodella (Lissabonin ja Madridin välinen osuus etenee suunnitellusti). Menokuri, mukaan lukien velkaantumiskatto ulotetaan koskemaan myös kuntia ja valtionyhtiöitä.

Tulopuolella hallitus korostaa, ettei veroja koroteta, poikkeuksena ylimmässä tuloluokassa (yli 150 000 € vuodessa ansaitsevat) tehtävä veroprosentin väliaikainen korotus 42:sta 45:een. Tämän ilmeisesti äärivasemmiston miellyttämiseksi tehdyn linjauksen vaikutus on kuitenkin käytännössä pieni, sillä tuloluokkaan kuuluu vain 30 000 henkilöä.

Vaikka taulukoihin ei kajotakaan, kiristyy verotus silti selkeästi kaikissa paitsi alhaisimmissa tuloluokissa, sillä mm. koulutusta, terveydenhoitoa ja asuntolainan korkoja koskeville verovähennysoikeuksille asetetaan maksimirajat. Verotuksen kiristymisen vaikutukseksi on arvioitu 100-700 € verovelvollista kohden vuodessa tuloluokasta riippuen.

Pörssiosakekauppojen osittainen verovapaus poistuu ja luovutusvoitoista peritään jatkossa 20% vero. Autoilijoita rangaistaan muuttamalla kolme tällä hetkellä ilmaiskäytössä olevaa moottoritietä maksullisiksi.

Valtionyhtiöiden yksityistämistä jatketaan tavoitteena 6 mrd. € myyntitulot vuoteen 2013 mennessä. Myyntilistalla ovat vanhat tutut energiayhtiöt EDP, GALP ja REN, lentoyhtiö TAP, postilaitos CTT sekä Caixa Geral de Depósitos-pankin vakuutustoiminta.

Yksityistämisestä saatujen tulojen avulla hallitus ilmoittaa kääntävänsä vuonna 2012 lakipisteensä saavuttavan valtionvelan BKT-osuuden (tuolloin 90%) hienoiseen laskuun vuonna 2013.

Oppositio näyttää ehkä  vihreää valoa

PEC ei sinänsä edellytä parlamentin hyväksyntää, mutta hallitus aikoo tuoda ohjelmaa koskevan ponnen parlamentin käsittelyyn 25. maaliskuuta tavoitteena erityisesti porvaripuolueiden jonkinasteinen sitouttaminen ohjelman tavoitteisiin ja päälinjoihin ennen sen luovuttamista Brysseliin.

Opposition varovaisista ensireaktioista päätellen tämä ei ole poissuljettua. Pääoppositiopuolue PSD:n kannanmuodostusta haittaa lähitulevaisuudessa tapahtuva puheenjohtajavaihdos; erilaisia näkemyksiä esittävät tällä hetkellä sekä nykyinen puheenjohtaja että hänen kolme seuraajaehdokastaan. PSD on jo pidempään johdonmukaisesti vaatinut hallitukselta toimia valtion velkakierteen katkaisemiseksi, joten se ei nyt uskottavuussyistä voi asettua vastustamaan PEC:iä.

Toisaalta hallitukselle ei voi osoittaa näyttävästi tukeakaan.

Vilkas mediakeskustelu

Yleinen pohdinta PEC:n elinkelpoisuudesta on täyttänyt Portugalin päälehtien pääkirjoituksia. Diário de Notícias pitää esiteltyä ohjelmaa ennen kaikkea kokeena Portugalin hallituksen ja opposition kyvylle konsensukseen ja sitoutumiseen.

Edessä on kolme keskeistä haastetta: 1) esitettyjen toimenpiteiden tulee olla uskottavia niille, jotka ohjelmaa analysoivat ja kommentoivat, 2) ohjelmantulisi saada laaja hyväksyntä niin poliittisilta kuin sosiaalisilta ryhmittymiltä, jotta ohjelman toteuttamista pidettäisiin mahdollisena myös kansainvälisten instituutioiden ja markkinoiden piirissä, ja 3) ohjelma täytyy toteuttaa määrätietoisesti eikä se saa joutua sivuraiteille esimerkiksi poliittisen vallan vaihtuessa.

Ohjelman kohtalosta Diário de Notícias esittää kaksi skenaariota: joko kaikki osapuolet, niin hallitus kuin oppositio ja muut ryhmittymät katsovat ohjelman tasapainoiseksi ja sen säästötoimenpiteet oikeudenmukaisiksi, mikä tarjoaa Portugalille uskottavan talouspoliittisen ankkurin tuleviksi vuoksiksi ja
suojan spekulatiivisia liikkeitä vastaan. Tai muussa tapauksessa Portugalissa käy kuten Kreikassa, missä säästötoimenpiteitä vastustetaan peräänantamattoman kovaa erinäisten ryhmien toimesta.

Viime mainitussa tilanteessa vain uudet vaalit, joiden tuloksena syntyy vaihtoehtoinen suunnitelma, voisi ”erottaa vedet” ja selkeyttää poliittista kenttää.

Päivälehti Público on huomattavasti vakuuttuneempi hallituksen menoleikkauksista ja niiden kohdentumisesta.

”Ohjelma, joka sopeutuu todellisuuteen”, otsikoi lehti pääkirjoituksessaan. Lehden mukaan vähintä mitä hallitus voi tehdä vaikeassa taloudellisessa ahdingossa, on olla sortumatta illuusioihin ja suhteellistaa tilannetta. Públicon mukaan hallitusta ei ainakaan voida syyttää ongelman sivuuttamisesta, mitä lehti pitää todellisena osoituksena pyrkimyksistä kääntää kehityksen suunta.

Kreikan suunnitelman esimerkkiä seuraten säästötoimenpiteillä pyritään ennen kaikkea rauhoittamaan EU:n komissiota ja markkinoita. ”Lyhyesti sanottuna, hallitus teki sen, mitä siltä odotettiinkin”, päättää Público.