Polittinen sysäys varmisti Johan Sverdrup -hankkeen etenemisen

Modernin Norjan suurin teollinen projekti, jättimäinen Johan Sverdrup -öljykenttä, on tarvinnut poliittisen sysäyksen edetäkseen. Kolme eri lisenssiä käsittävällä kentällä on viisi omistajaa, jotka eivät päässeet keskenään sopimukseen omistusosuuksien jaosta. Jotta kansantaloudellisesti merkittävän kentän kehittäminen ei viivästyisi, puuttui öljy- ja energiaministeri Tord Lien viime hetkellä kiistaan. Tämän seurauksena Norjan valtion omistama Petoro perääntyi vaatimuksistaan omistusoikeuden kasvattamiseksi ja jätti Det norske oljeselskapetin yksin vaatimuksineen neljää muuta omistajaa vastaan.

Vuonna 2010 Pohjanmeren eteläosasta, Stavangerin länsipuolelta, löydettiin elefantti eli yli miljardi tynnyriä öljyä sisältävä kenttä. Johan Sverdrupiksi ristitty kenttä on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin löytö Norjan mannerjalustalla.

Kiista omistusosuuksista johti poliittisen tason väliintuloon

Jättilöytö käsittää kolme eri lisenssiä, joiden omistajina ovat viisi eri öljy-yhtiöitä. Lisenssien yhdistämisestä ja omistusosuuksien jaosta on neuvoteltu kolmen vuoden ajan. Omistusosuudet jakautuvat tällä hetkellä seuraavalla tavalla:

Johan Sverdrup -kentän länsipuolen öljyvarannot ovat länsipuolelta lisenssit omistavien Det norske oljeselskapetin sekä Petoron mukaan itäosaa arvokkaammat. Tähän vedoten Det norske oljeselskapet ja Petoro ovat vaatineet korkeampaa omistusosuutta.

Vain hetkeä ennen kentän rakennussuunnitelman (Plan for utbygging og drift, PUD) luovuttamisen takarajaa Norjan valtion omistama Petoro pyörsi vaatimuksensa ja hyväksyi nykyisen jaon. Tämä jätti Det norske oljeselskapetin yksin vaatimuksineen omistusosuuden nostamisesta.

Petoron kääntymiseen on todennäköisesti vaikuttanut poliittinen painostus: hieman ennen rakennussuunnitelman luovuttamisen takarajan umpeutumista otti öljy- ja energiaministeri Tord Lien (Edistyspuolue Fremskrittspartiet, FrP) yhteyttä osapuoliin. Tämän jälkeen Petoro yllättäen hyväksyi vallitsevan jaon. Vastineeksi "yhteisön intressien huolehtimisesta" suurkäräjät myönsi Petorolle 98 milj. NOKin (11, 6 milj. euroa) suuruisen erityismäärärahan. Det norske oljeselskapet ei allekirjoittanut rakennussuunnitelmaa. Kiista omistusosuuksista on nyt öljy- ja energiaministeriön ratkaistavana.

Poliittisen painostuksen taustalla oli rakennussuunnitelman hyväksymisaikataulu: mikäli rakentamissuunnitelma ei olisi ehtinyt suurkäräjien käsiteltäväksi kuluvana istuntokautena, olisi koko Johan Sverdrup -projekti myöhästynyt merkittävästi. Rakentamisen myöhästyminen taas olisi vaikuttanut suuresti kansantalouteen.

Poliittista painostusta vai toimintaa kansantalouden hyväksi?

Det norske oljeselskapetin näkemyksen mukaan öljy- ja energiaministeriö toimi puolueellisesti. Yrityksen pääomistajan, liikemies Kjell Inge Røken, mukaan  erotus heidän vaatimustensa ja vallitsevan omistusosuuksien jaon välillä on lähes neljä miljardia kruunua (475 milj. euroa) (Dagens Næringsliv 17.4.2015). Tämä vastaa 35 prosenttia Det norske oljeselskapetin markkina-arvosta.

Öljy- ja energiaministeri Tord Lien perustelee väliintuloaan sanomalla, ettei rakennussuunnitelman luovuttamista ollut varaa viivästyttää: vaakalaudalla olisivat miljarditulot ja tuhannet työpaikat. Ministeri Lien kieltää öljy- ja energiaministeriön toimineen puolueellisesti. Ministeriö on hänen mukaansa auttanut osapuolten pyynnöstä neuvotteluprosessissa.

Sukupolvien projekti

Johan Sverdrup-kenttä on modernin Norjan suurin teollinen projekti, joka työllistää useita sukupolvia. Kentän ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan neljä porauslauttaa. Ensimmäinen vaihe työllistää 51 000 henkilötyövuotta ja maksaa Statoilin arvion mukaan 117 mrd NOKia (13,9 mrd euroa). Statoil arvioi kentän tuottavan ensimmäisessä vaiheessa päivittäin 315 000—380 000 tynnyriä öljyä. Kokonaisuudessa hyödynnettävien resurssien suuruudeksi arvioidaan 1,7—3 mrd öljytynnyriä. Johan Sverdrup -kentän yhteenlaskettu hinta on Statoilin arvion mukaan 170—220 mrd NOKia (20,2—26,1 mrd euroa). Sen yhteenlasketun tuoton arvioidaan olevan 1 350 mrd NOKia (160,1 mrd euroa).

Neuvonantaja Anu Fredrikson

Suomen suurlähetystö, Oslo