Poliittinen ja taloustilanne Uruguayssa lokakuun 2009 vaalien alla

Uruguay valmistautuu lokakuisiin presidentin- ja kongressinvaaleihinsa. Pääkandidaatit ovat vasemmistolainen hallituskoalitio Frente Amplio ja oikeistolainen pääoppositiopuolue Partido Nacional. Viimeaikaisten arvioiden mukaan hallituskoalitiolle jonkin verran etumatkaa - vielä on kuitenkin mahdotonta ennakoida vaalitulosta, johon vaikuttaa erityisesti taloustilanne. Maassa valitsee institutionaalinen jatkuvuus, joka ehkäisee jyrkät poliittiset heilahdukset.

Taloussuhteet suuriin Mercosur-maihin jatkuvat ongelmallisina johtuen maiden talouksien laskusuhdanteista ja erityisesti Argentiinan asettamista kaupanrajoitteista. Mercosur-puheenjohtajana Uruguay pyrkii kaupanrajoitteiden poistamiseen. Suhteet Argentiinaan edelleen ongelmalliset selluloostakiistasta johtuen - Haagin kv. tuomioistuimen käsittely alkaa syyskuussa 2009.

Uruguayn BKT laskenut 2,9 prosenttia alkuvuodesta ja koko vuodelle 2009 odotetaan 0,5 prosentin laskua. Vuodelle 2010 arvioidaan lievää nousua (1,5 prosenttia).

Uruguayn poliittista tilannetta hallitsee valmistautuminen 25. lokakuuta järjestettäviin presidentin- ja kongressinvaaleihin. Presidentti Tabaré Vázquez ei jatka toiselle kaudelle. Puolueiden kesäkuun 28. päivänä järjestetyissä sisäisissä vaaleissa hallitsevan vasemmistokoalitio Frente Amplion (FA) ehdokkaaksi valittiin vanhakantaista vasemmistoa edustava senaattori José Mujica ja tämän varapresi-denttiehdokkaaksi kisassa toiseksi tullut entinen talousministeri Danilo Astori, joka puolestaan edustaa maltillisempaa vasemmistoa.

Pääoppositiopuolue Partido Nacional (PN) valitsi ehdokkaakseen Uruguayn entisen presidentin (1990-1995) Luis Alberto Lacallen ja varapresidenttiehdokkaakseen Jorge Larrañagan. Toinen oppositiopuolue Partido Colorado suurella ääntenenemmistöllä ehdok-kaakseen Pedro Bordaberryn.

FA:n äänestäjistä Mujicaa äänesti yli puolet (53 prosenttia) ja tämä voitti selvästi toiseksi tulleen Astorin (38 prosenttia). PN:n äänestäjistä 57 prosenttia äänesti Lacallea ja Partido Colorado Bordaberrya lähes 70 prosenttia puoluetta äänestäneistä. Äänestysprosentti esivaaleissa oli 44 - äänestys esivaaleissa on vapaaehtoista toisin kuin lokakuun varsinaisissa vaaleissa, joissa äänestysprosentti luultavammin korkeampi.

Varteenotettavia ehdokkaita lokakuun vaaleissa ovat loppujen lopuksi kuitenkin vain FA:n Mujica ja PN:n Lacalle, sillä joskus niin mahtava Colorado-puolue on viime vuosina näivet-tynyt pienpuolueeksi. Bordaberryn isä luovutti presidenttinä ollessaan vallan vapaaehtoisesti sotilas-juntalle 1970-luvulla, mikä on edelleen merkittävä rasite puolueelle.

PN on alkavassa vaalikampanjassaan varoittanut FA:n Mujican mahdollisen presidenttikauden ajavan Uruguayn protektionistiseen ja valtiojohtoiseen talousmalliin. PN:n Lacalle on itse profiloitunut sel-vemmän markkinatalousmallin kannattajana ja luonnehtinut itseään "ei niinkaan neoliberaaliksi, vaan pragmaattiseksi" - "olen pragmaattinen nationalisti, joka tilanteen vaatiessa tukeutuu joko valtioon tai yksityissektoriin". FA:n ongelmana Lacalle näkee myös puolueen laajan koalition, joka kyllä kerännee ääniä, mutta vaikeuttaa hallituksen ja puolueen sisäistä järjestystä.

Mujican arvioidaan yleisesti kuitenkin olevan suhteellisen pragmaattinen poliitikko. Mujican voiton esivaaleissa arvioidaan johtuneen ennen kaikkea hänen persoonallisuudestaan sekä tukijoukoistaan FA:n sisällä - Mujica pitää itseään kansanmiehenä ja vaihtoehtona mielestään täy-sin institutisoituneelle poliittiselle elämälle.

Tupamaro-sissitaustaansa salaamatta Mujica esittelee itsensä konsensuspolitiikkaa preferoivana ja sosialismia pikemminkin eettisenä aatteena kuin talous-mallina pitävänä poliitikkona, painottaen koulutuksen, talouskehityksen ja yhteiskunnan oikeudenmu-kaisuuden tärkeyttä. Mujican mallin on arvioitu olevan suhteellisen lähellä Brasilian presidentti Lulan yhteiskunta- ja poliittista strategiaa.

Vaalituloksen - voittipa sitten kumpi tahansa, FA tai PN - ei uskotakaan aiheuttavan syvallisiä muutoksia maan ulko- ja talouspolitiikkaan ja maan institutionaalinen jatkuvuus estänee voimakkaat poliit-tiset muutokset. Sekä oikeiston että vasemmiston kandidaatteja tasapainottaa heidän varapresidenttikandidaattinsa, jotka molemmissa tapauksissa ovat enemmän keskustaan suuntautuneita kuin varsinaiset presidenttiehdokkaansa.

FA:n sisällä varapresidenttiehdokas Astorin tukijoukot tulevat miehit-tänevät talousalan avainpaikat, vaikka itse presidenttiehdokas Mujica onkin radikaalimpi. PN:n varapresidenttiehdokas Larrañaga on myös puolestaaan enemmän keskustaoikeistoon kuin oikeistoon kallistuva.

Viimeaikaisten arvioiden mukaan FA:lla on jonkin verran etumatkaa oppositioon verrattuna - FA:lle on mielipidemittauksissa arvioitu vaalivoittoa 45 prosentilla (PN:lle 35 prosenttia) eikä FA saane tarpeeksi ääniä toisen kierroksen välttämiseksi. On kuitenkin vielä vaikeaa tehdä arvioita vaalituloksesta, johon vaikuttavat niin ehdokkaiden kyky puolueidensa yhdistämiseen kuin maan taloudellisen tilanteen kehitys.

Oppositiolla voi taloustilanteen huonontuessa olla mahdollista kerätä lisä-ääniä hallitukselta, mutta viimeisimpien mittausten mukaan laskusuhdanteeseen lähtenyt talous ei vielä ole liiemmin syönyt hallituskoalition kannatusta - suurimmalla osalla uruguaylaisista on edelleen suhteellisen positiivinen mielikuva hallituksesta, mikä luonnollisesti voi vielä muuttua ennen vaaleja. Uuden hallituksen ei useiden arvioiden mukaan nähdä saavuttavan enemmistöä kongressissa (joka FA:lla puolestaan on ollut vuodesta 2005 alkaen), mistä johtuen uudistuksiin vaadittaisiin enenevässä määrin puolueiden välistä konsensusta. Taloustilanne tekee poliittisen ilmapiirin myös entistä haasteellisemmaksi.

Uruguayn taloussuhteita Brasiliaan (joka on maan tärkein vientimarkkina) ja Argentiinaan (toiseksi tärkein vientimarkkina) rasittavat maiden talouksien laskusuhdanteet vuonna 2009. Mercosurin puheenjohtajana (syksykauden 2009 ennen puheenjohtajuuden luovuttamista Argentiinalle) Uruguay jatkaa vaatimuksiaan protektionististen toimenpiteiden poistamiseksi Mercosur-maiden välillä ja se otti asian jo esille Mercosurin huippukokouksessa heinäkuussa kovisteltuaan erityisesti Argentiinaa tämän asettamista tuontirajoitteista.

Uruguay pyrkii puheenjohtajana myös järjestön kaksoistullijärjestelmien poistamiseen sekä edistämään järjestön neuvotteluja muiden maiden ja järjestöjen kanssa. Uruguayn tavoitteena on myös painostaa Mercosuria, jotta järjestö huomioisi paremmin taloudellisen epätasapainon jäsenmaiden välillä ja täten antaisi pienempien maiden (Paraguayn ja Uruguayn) mm. allekirjoittaa kahdenvälisiä kauppasopimuksia Mercosur-alueen ulkopuolisten maiden kanssa.

Poliittiset suhteet Argentiinaan jatkuvat viileinä Botnia-selluloosakiistan vuoksi. On kuitenkin odotettavissa, että ainakin institutionaalisesti kiista olisi saamassa jonkinlaisen päätöksen Haagin kv. tuomioistuimen ilmoitettua kiistan käsittelyn aloittamisesta 14. syyskuuta ja päättämisestä 2. lokakuuta.

Argentiina on esittämässä argumenttinsa ensimmäisenä kantajamaan ominaisuudessa haastettuaan Uruguayn oikeuteen Uruguay-joen sopimuksen rikkomisesta ja Uruguay vastaa Argentiinan syytöksiin tämän jälkeen. Oikeuskäsittelyn jälkeen osapuolet voivat myös julkistaa todisteensa. Tuomiois-tuimen päätöstä odotetaan vuoden 2010 alkupuoliskolle. Uruguayn näkemyksen mukaan tuomiois-tuimen päätöksen ei tule aikanaan vaikuttamaan Botnian tehtaan osakkeiden siirtyminen 91-prosenttisesti UPM:lle.

Uruguayn puolustuksen pääasianajajan mukaan "Botnia ei liity oikeuskäsittelyyn mitenkään". (Botnian osakkeiden siirtymiseen on Uruguayssa suhtauduttu yleisestikin positiivisesti - energiaministeri Daniel Martínezin mukaan maalle on tärkeää tuotannon ja sijoitusten jatkuminen, ei niinkään osakkeiden omistaja.)

Gualeguaychun asamblea on jatkanut tiesulkujaan (vaikkakin avasivat tiesulun ajoittain Tamiflu-lääkkeen ostamiseksi Uruguayn puolelta AH1N1-influenssaan varautumiseksi). Uruguayn ulkoministeriö onkin kertonut "monitoroivansa" diplomaattisuhteitaan Argentiinaan, joiden ongelmakohtia on selluloosakiistan lisäksi ym. Argentiinan Uruguayn mukaan asettamat kaupanesteet, Uruguayn veto Argentiinan ehdokkaalle Unasurin pääsihteeriksi (ex-presidentti Kirchner) ja myös viimeaikainen Argentiinan asettama lentokielto urugualaislentoyhtiölle Chubutin provinssiin. Presidenttien Tabaré Vázquezin ja Fernándezin välit olivat kuitenkin aikaisempaa harmonisemmat ym. Mercosurin huippu-kokouksessa keskusteluissaan yhteisymmärryksessä mm. Hondurasin ja AH1N1-influenssatilanteesta.

Taloudellinen tilanne

Uruguayn keskuspankin mukaan maan BKT on laskenut 2,9 prosentilla alkuvuodesta 2009 ja laskee 0,5 prosenttia koko vuonna 2009. Vaikka keskuspankin arvioima luku on korkeampi kuin mitä hallitus oli alunperin odottanut, ei talousministeriön alivaltiosihteeri Andrés Masoller usko luvun kuitenkaan muuttavan hallituksen arvioita maan talouden kehityksestä vuosille 2009-2010. "Uruguayn talous kärsi kv. talouskriisistä ja BKT laski hieman enemmän kuin odotimme.

Uruguay on joka tapauksessa yksi parhaiten kriisin valmistautuneista maista". Useat talousasiantuntijat ovat kuitenkin ennustaneet Uruguayhin nollakasvua ja koko vuodelle taantumaa, joka olisi ensimmäinen kuuden vuoden peräkkäisen kasvun jälkeen. BKT:n laskuun on vaikuttanut erityisesti kuljetus-, varastointi- ja viestintäsektorin, tuotantoteollisuuden ja maataloussektorin lasku. Talousministeri Alvaro Garcían mukaan "vuoden 2009 kasvu on vaatimatonta"; hallituksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut 2 prosentin kasvu vuodelle 2009. Vuonna 2010 talouden arvioidaan kuitenkin kasvavan lievästi (1,5 prosenttia).

Useiden talousasiantuntijoiden mukaan talouspolitiikka keskittynee enenevässä määrin talouskasvua stimuloiviin sekä työttömyyttä vähentäviin toimenpiteisiin. Hallitus on vuonna 2009 mm. antanut arvonlisäverohelpotuksia tietyille kulutustavaroille sekä verohelpotuksia auto-, tekstiili-, uusiutuvan energian ja maataloustuotesektorille. Insentiiveillä arvioidaan olevan kuitenkin vain rajallinen vaikutus.

Hallituksella on tavoitteena rahoittaa osan velkaansa kv. rahoitusinstituuttien kautta (Maailman-pankin kautta 300 miljoonaa USD ja IDB:n kautta 285 miljoonaa USD), mutta sillä ei ole aikomusta käyttää hyväkseen IMF:n uusia rahoituskanavia. Uruguayn ei kuitenkaan uskota kärsivän rahoitusongelmista vuosina 2009-2010 ja sen maksukykyluokitus on kohtalainen.

Teollinen tuotanto laski alkuvuodesta johtuen niin kansainvälisen kuin kansallisen kysynnän laskusta. Työllisyys ja kotimainen kulutus ovat kuitenkin pysyneet suhteellisen vakaina alkuvuodesta. Uruguayn tuonti on laskenut 19 prosenttia ja vienti 14,2 prosenttia alkuvuodesta 2009 johtuen erityisesti lihan viennin laskusta.

Viennistä riippuvaisena maana Uruguay on altis maailmantalouden kehitykselle ja erityisesti naapurimaiden, Uruguayn pääasiallisten vientimaiden Argentiinan ja Brasilian kehitys vaikuttaa myos voimakkaasti Uruguayn talouteen. Maatalous on edelleen karsinyt vuodenvaihteen 2008-2009 kuivuudesta ja myos turismin uskotaan kärsivän.

Uruguayn talouden pienestä koosta huolimatta (BKT alle 30 miljardia USD) on poliittinen ja taloudellinen vakaus tehnyt maasta kuitenkin merkittävän ulkomaisten sijoitusten kohteen. Portugalilainen paperitehdas Portucel ilmoitti heinäkuussa 2009 yli miljardin EUR sijoituksestaan Uruguayhin. Botnian ja Kemiran tehtaiden lisäksi on Uruguayhin valmisteilla myös toinen merkittävä metsäteollisuuden investointi, mistä päätös tehtäneen ennen vuoden 2010 puoliväliä.