Pohjois-Australia - trooppisen maailman tuleva johtotähti?

Pohjois-Australia - trooppisen maailman tuleva johtotähti?

Arvioiden mukaan vuonna 2050 yli puolet maailman väestöstä elää tropiikissa, kahden kääntöpiirin välissä. Ruuantuotannon, terveydenhoidon ja energiatalouden pitää sopeutua palvelemaan näitä ihmisiä.

Australian pinta-alasta yli 40 prosenttia sijaitsee tropiikissa, eli Kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella. Tätä aluetta, joka jakautuu kolmeen osavaltioon, kutsutaan yhteisnimellä Pohjois-Australia. Tällä hetkellä Pohjois-Australiassa asuu vain miljoona koko maan 24 miljoonasta asukkaasta, mutta myös Australian trooppinen väestö kasvaa vauhdilla.

Australia haluaa olla trooppisen maailman johtotähti. Tätä varten maa investoi Pohjois-Australian mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Lääketiede, turismi, kaivosteollisuus ja maatalous ovat alueita, joita Pohjois-Australiassa kannattaa kehittää. Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ongelmat ovat puolestaan merkittävä uhka alueen mahdollisuuksille.

Singaporen ohella Pohjois-Australia on maailman edistyneintä tropiikkia. Maantieteellisesti se on myös keskellä kasvavaa Intian–Tyynenmeren aluetta.

Queenslandin osavaltiossa sijaitsevan Townsvillen kaupungin keskusta ja satama.
Queenslandin osavaltiossa sijaitsevan Townsvillen kaupungin keskusta ja satama

Townsville Queenslandin osavaltiossa on Pohjois-Australian suurin kaupunki. Asukkaita on nyt reilut 230 000, mutta väestöennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua asukasmäärä on jo 360 000. Myös muut Pohjois-Australian merkittävimmät kaupungit – Cairns (Queensland) ja Darwin (Pohjoisterritorio) – kasvavat vauhdilla.

Pohjois-Australian ilmasto ja kasvavat työmahdollisuudet houkuttelevat ihmisiä. Perinteisten karjankasvatuksen ja kaivosteollisuuden rinnalle syntyy kokonaan uusia teollisuudenaloja. Esimerkiksi James Cook -yliopisto Townsvillessä ja Cairnsissä haluaa olla maailman johtava trooppisen lääketieteen saralla. Singaporen ohella Pohjois-Australia onkin jo nyt maailman turvallisinta tropiikkia. Suurinta osaa trooppisista sairauksista ei Pohjois-Australiassa ole.

Maatalousmahdollisuudet ovat terveysosaamisen lisäksi toinen Pohjois-Australian merkittävä etu muuhun maailman tropiikkiin verrattuna. Valtavat alat viljelyskelpoista maata ja suuri osa Australian sadevedestä mahdollistavat trooppisen ruoka-aitan rakentamisen, mikäli infrastruktuuri saadaan tarvittavaan kuntoon. Tosin ikuinen haaste on veden ja viljelysmaan sijaintien epäsuhta. Lisäksi sade ei tule kovin tasaisesti ympäri vuoden – paikalliset sanovat, että Pohjois-Australiassa on kaksi vuodenaikaa: märkä ja kuiva.

Tähän mennessä Pohjois-Australia on tuottanut lähinnä lihaa, mutta mahdollisuudet monen muun Aasian tropiikissa himoitun ruuan tuottamiseen ovat siis olemassa. Etäisyys näille markkinoille on riittävän lyhyt – Darwin on lähempänä Jakartaa kuin Sydneytä.

Koko kehittyvä Intian–Tyynenmeren alue on Pohjois-Australian hyppysissä. Tätä kautta myös luontoturismin mahdollisuudet ovat merkittävät. Jo nyt Pohjois-Australiassa matkailee miljoona turistia vuodessa.

Turismin ja samalla koko Pohjois-Australian suurin uhkakuva on kuitenkin ilmastonmuutos. Viime aikojen valtava Suuren valliriutan korallien valkaistuminen (bleaching) uhkaa alueen suurinta turisminähtävyyttä. Myös sademetsien ja aavikoiden olosuhteet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi lisääntyvä kuivuus uhkaa maatalousmahdollisuuksia.

Valttikortteina luonnonvarat ja laadukkaat tuotteet

CSIROn (The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) mukaan jopa 17 miljoonaa hehtaaria Pohjois-Australian maista olisi soveltuvaa maataloudelle. Pohjoisessa on myös hyödyntämättömiä vesiresursseja. Ongelma on kuitenkin sateiden sijainti mahdolliseen viljelysmaahan nähden.

Pohjois-Australia on erityisen rikasta aluetta eri luonnonvarojen suhteen. Kaivostoiminta vie alle 0,01 prosenttia Pohjois-Australian maa-alasta, mutta sisältää useita maailman laajimmista kaivosalueista, kuten Pilbaran rautakaivoksen, Bowen ja Galilee-hiilikaivokset sekä Cape Yorkin bauksiittivarat. Lisäksi Pohjois-Australiassa on toistaiseksi tutkimattomia alueita, jotka voivat sisältää suuria määriä luonnonvaroja. Uusia kätköjä löydetään jatkuvasti. Yli 70 prosenttia Australian mineraalivaroista sijaitsee Pohjois-Australiassa.

Pohjois-Australia on jo nyt merkittävä ruoan ja kuidun tuottaja kuluttajille Australiassa, Kiinassa, Japanissa, Indonesiassa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Australian tuottoisin maatalousala on karjantuotanto.

Pohjois-Australia myös tuottaa noin 95 prosenttia Australian 4,75 miljoonasta tonnista sokeria ja 90 prosenttia Australian mango- ja banaanituotannosta. Laadukkaat tuotteet mahdollistavat sen, että Pohjois-Australia hyötyy Intian–Tyynenmeren alueen maiden laajasta kysynnästä. Pohjois-Australiassa on alettu kasvattaa kaupallisesti esimerkiksi soijapapuja, riisiä, sipuleita ja puuvillaa.

Pohjois-Australian koralliriutat, rannat, trooppiset metsät ja aavikot vetävät matkailijoita puoleensa. Kansainväliset turistit ovat usein eurooppalaisia tai amerikkalaisia, mutta myös tällä sektorilla Aasian markkinat kasvavat, mikäli ilmastonmuutos ei tuhoa luonnonnähtävyyksiä.

Hallitus investoi pohjoisen kehittämiseen

Australia hallitus näkee Pohjois-Australiassa huomattavaa potentiaalia. Pohjois-Australiassa asuvat ihmiset, innovaatiot, monimuotoisuus ja läheisyys Aasiaan ovat kaikki mahdollisuuksia, joiden avulla pohjoisesta voidaan rakentaa entistä vahvempi.

Kesäkuussa 2015 hallitus julkaisi ensimmäistä kertaa mietinnön Pohjois-Australian kehittämiseksi. "Our North, Our Future" -nimellä kulkevaan mietintöön on koottu käytännön ratkaisuja ja tavoitteita. Hankkeelle on varattu 1,2 miljardin dollarin budjetti (n. 800 milj. euroa), jolla on tarkoitus rahoittaa alueelle kaavailtuja muutoksia. Kehitysprojekteja on useita ja ne toteutetaan viidellä eri osa-alueella: (1) maa-alueet ja vesistöt, (2) talous ja sijoittaminen, (3) infrastruktuuri, (4) työvoima ja (5) hallinto.

Maa-alueiden omistus pohjoisessa on jakautunut valtion (crown land) ja alkuperäisväestön (native land) maihin. Alueiden resurssien hyödyntäminen on haastavaa, sillä maanomistukseen liittyvät järjestelyt ja lait ovat vanhaa perua. Mietinnön mukaan niitä haluttaisiinkin modernisoida ja kehittää niin, että maat hyödyttäisivät niin alkuperäisväestöä itseään kuin Australian liittovaltiota.

Talouden kehittyminen voidaan mietinnön mukaan saavuttaa panostamalla maatalouteen, kaivosalaan, energiatuotantoon ja turismiin. Investoijien kannalta mielenkiintoista on Pohjois-Australian läheisyys Kaakkois-Aasiaan, jonne Australiasta viedään tuotteita ja palveluita.

Väestön määrän ja talouden kasvattamiseksi Australian pohjoisosissa aiotaan mietinnön mukaan panostaa myös infrastruktuuriin, eli muun muassa teiden ja patojen rakentamiseen. Toimiva infrastruktuuri helpottaa niin talouden kasvua kuin alueella asuvaa väestöäkin.

Työvoiman hankkiminen on myös oma haasteensa, sillä Australian pohjoisosissa tehdään paljon kausityötä. Alueella halutaan turvata erityisesti pienyritysten kasvua ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja. Pohjoinen elää pitkälti myös ulkomaalaisista työntekijöistä. Alueesta pyritään tekemään houkutteleva vaihtoehto työpaikkaa hankittaessa.

Infrastruktuurin kehittäminen on mietinnön prioriteettilistalla tärkein. Sen saralla ovatkin tapahtuneet näkyvimmät muutokset heinäkuuhun 2016 mennessä. Keväällä 2016 perustetun ja 1.7.2016 lainvoimaiseksi tulleen Northern Australia Infrastructure Facility -organisaation tehtävänä on koordinoida tukia yksityiselle sektorille teiden ja muun suuremman infrastruktuurin rakentamiseksi. NAIF:lle on budjetoitu seuraaville viidelle vuodelle viiden miljardin dollarin budjetti (3,4 milj. euroa).

Sähköisten viisumien hakemista kiinalaisille ja intialaisille testataan parhaillaan, ja pilottikokeilun on määrä päättyä tämän vuoden lopussa. Myös reppureissaajien on mahdollista hakea toisen vuoden työlomaviisumia (working holiday) sähköisesti vuoden 2016 loppuun mennessä.

Australiassa vallitseekin vakaa sekä poliittinen että taloudellinen usko siihen, että hallituksen investoinnit auttavat Pohjois-Australiaa hyödyntämään monet mahdollisuutensa. Samalla koko Australian merkitys alueellaan kasvaisi entisestään ja maasta tulisi myös merkittävä vaikuttaja maapallon trooppisella vyöhykkeellä. Muutos ei kuitenkaan ole helppo. Ilmastonmuutos, maanomistuskysymykset sekä osaavan työvoiman puute ovat esimerkkejä haasteista, jotka voivat rajoittaa Pohjois-Australian nousua tropiikin johtotähdeksi.

Antti Niemelä
Saara Jansson
Tiina Mustonen

energia