Pieni Uruguay on Suomelle tärkeä ja kasvava markkina Latinalaisessa Amerikassa
Sellutehdasinvestoinnit ovat nostaneet Suomen ja Uruguayn suhteet uudelle tasolle. Vahvasti kasvanutta kauppavaihtoa on kuitenkin edelleen mahdollista lisätä ja monipuolistaa. Maiden välinen vilkas tieteellis-tekninen yhteistyö syvenee ja laajenee entisestään.
Suomen ja Uruguayn kahdenväliset suhteet ovat olleet perinteisesti hyvät, mutta vasta viime vuosien metsäalan investoinnit nostivat ne nykyiselle intensiiviselle tasolle. Merkittävimmät Uruguayssa toimivat suomalaisyritykset ovat UPM, Stora Enso, Kemira, Andritz, Ponsse ja Wärtsilä. Suomen ja Uruguayn välinen kauppakamari perustettiin vuonna 2006 ja se laajeni vuonna 2009 neljän Pohjoismaan ja Uruguayn yhteiseksi kauppakamariksi (Camara de Comercio Uruguay-Países Nórdicos). Kauppakamari on kasvanut nopeasti aktiiviseksi ja tunnetuksi järjestöksi, jonka jäseninä on yli 60 yritystä.
Uruguay avasi vuosien suunnittelun jälkeen suurlähetystön Suomeen viime joulukuussa. Suomi hoitaa Uruguayn suhteita jatkossakin Buenos Airesissa sijaitsevasta suurlähetystöstä käsin.
Vientilukujen suuret vaihtelut
Vielä vuosituhannen alussa Suomen ja Uruguayn välinen kauppavaihto oli hyvin vaatimatonta. Kaupan määrä vaihteli vuositasolla 10–20 miljoonan euron välillä ja se oli Suomelle selvästi alijäämäinen. Metsä-Botnian Fray Bentosiin rakentama sellutehdas kuitenkin kolminkertaisti kaupan 40–50 miljoonan euron tasolle, muuttaen sen samalla Suomelle reippaasti ylijäämäiseksi.
Vuosittaiset vaihtelut etenkin viennissä ovat olleet suuria. Stora Enson ja chileläisen Araucon yhteinen tehdashanke auttoi saavuttamaan ennätystason vuonna 2012, jolloin kauppavaihto nousi 212 miljoonaan euroon. Suomen viennin osuus oli tästä yli 90 %. Kuluvan vuoden kauppaluvuissa suurinvestointien kertaluonteinen vaikutus ei enää juuri tule näkymään. Hyvällä syyllä voidaan kuitenkin olettaa, että jatkossakin pysytään noin 50 miljoonan euron vuositasolla. Kulutustavaroidenkin viennille olisi mahdollisuuksia, sillä Suomella on Uruguayssa hyvä maine ja protektionistisen naapurimaa Argentiinan ostovoimainen väestö käy mielellään Montevideossa shoppailemassa.
Vuonna 2013 neljä viidesosaa Suomen Uruguayn viennistä muodostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Paperi, kartonki ja pahvi ovat yhä myös merkittäviä vientituotteita. Loppuosa viennistä koostuu kemikaaleista ja erilaisia teollisuusvalmisteista. Toistaiseksi yksipuolisessa Uruguayn tuonnissamme viime vuoden suurimmat tuoteryhmät olivat eläinöljyt ja -rasvat.
Metsäteollisuuden investoinnit
Maaliskuussa 2008 käyttöön vihitty Botnia-UPM:n sellutehdas on uruguaylaisille ylpeyden aihe, kaikista sen maan Argentiina-suhteille aiheuttamista ongelmista huolimatta. Aikanaan maan historian suurin ulkomainen investointi työllistää tehdasalueella 800 henkeä ja lisäksi tuhansia muualla tuotantoketjussa. Tehtaan osuuden Uruguayn BKT:sta arvioidaan olevan noin 2 %.
Stora Enson ja Araucon yhdessä rakentama, 1,5 miljardin euron uusi sellutehdas Montes del Plata piti avata jo vuoden 2013 keskivaiheilla, mutta rakennusvaiheen viivästysten takia se on tapahtumassa vasta nyt. Rakennusvaiheessa työntekijöitä projektissa oli enimmillään lähes 6 000. Tehdas on jälleen kaikkien aikojen suurin ulkomainen investointi Uruguayihin. Kemiallisen metsäteollisuuden lisäksi mekaanisen puunjalostusteollisuuden yritysten olisi hyvä tutkia investointiystävällistä Uruguayta jalansijana Latinalaiseen Amerikkaan.
Tiivistä tieteellis-teknistä yhteistyötä
Suomen VTT (Teknologian tutkimuskeskus) ja Uruguayn teknillinen tutkimusinstituutti LATU (Laboratorio Tecnológico del Uruguay) toteuttavat parhaillaan kolmivuotista IKI-hanketta. Vuoden lopussa päättyvän hankkeen avulla vahvistetaan LATU:n henkilöstön kapasiteettia ilmakehään tapahtuvien päästömittausten kehittämiseksi ja tietotaidon lisäämiseksi. Suomen ympäristökeskus ja Uruguayn valtiollinen yliopisto UDELAR (Universidad de la República) valmistelevat parhaillaan myös sinilevien havainnointiin ja hallintaan liittyvä IKI-hanketta.
UDELAR on vuodesta 2007 alkaen kehittänyt yhdessä Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan osaston kanssa sellu- ja paperitekniikan maisteriohjelmaa. Hankkeen rahoittajia ovat olleet Botnia/UPM, Stora Enso, Andritz, Kemira ja Pöyry. Hankkeen jatkoksi on suunniteltu tutkimuspainotteista yhteistyötä, jonka ohessa myös maisteriohjelma jatkuisi. Yhteistyön tavoitteena olisi luoda yliopistojen yhteinen tutkimuskeskusyksikkö, joka toimisi Montevideossa.
Suomen koulutusjärjestelmä onkin Uruguayssa hyvin tunnettu ja säännöllisesti esillä tiedotusvälineissä.
Jukka Siukosaari