Peru: Konflikteista puolet liittyy ympäristöön
Perussa raportoidaan olleen helmikuussa 2010 yli 250 sosiaalista konfliktia. Suuri osa niistä liittyi ympäristöön. Erityisesti suuria kaivos- ja öljy-yhtiöitä vastustetaan. Valtion mukaan suurin uhka luonnolle ovat pienyritysten epäviralliset kaivaukset, kun taas jotkut näkevät valtion suunnitelmien tuhoavan Perun Amazonian sademetsän täysin.
Oikeusasiamiehen toimisto raportoi Perussa olleen helmikuussa 2010 yli 250 sosiaalista konfliktia. Konfliktien määrä on noussut viime vuosina huomattavasti, mutta viimeisen viiden kuukauden ajan suunta on ollut laskeva. Yhä useampi konflikti on dialogivaiheessa, ja vaikka osapuolten neuvottelutaidoissa on parantamisen varaa, on dialogin tärkeyttä alettu ymmärtää yhä enemmän.
Konfliktien estämiseksi on tärkeää noudattaa alkuperäiskansojen konsultaatio-oikeutta ja jakaa myös alkuperäisväestölle osansa luonnonvarojen tuomista hyödyistä. Tosin yhteisöjen sisäiset erimielisyydet ovat viime aikoina vaikeuttaneet konsultointia.
Suuri osa konflikteista on ympäristöön liittyviä ja erityisesti suuria kaivos- ja öljy-yhtiöitä vastustetaan paljon. Valtio näkee suurimpana uhkana luonnolle pienyritysten epäviralliset kaivaukset, kun taas jotkut näkevät valtion suunnitelmien tuhoavan Perun Amazonian sademetsän tulevaisuudessa lähes kokonaan.
Runsaat luonnonvarat ovat sekä mahdollisuus
että haaste kehitykselle
Perun sademetsien luonnonvarat ovat kiivaan debatin kohteena. Viimeksi kansainvälinen työjärjestö ILO suositteli Perun valtiota keskeyttämään luonnonvaroihin liittyvät investoinnit alkuperäisväestön asuinalueilla, kunnes konsultointi- ja dialogikanavat ovat täysin toimintavarmoja. Perun hallitus ei ole vielä kommentoinut ILOn suositusta, mutta elinkeinojärjestöt tyrmäsivät ajatuksen tuoreeltaan.
Perun runsaat luonnonvarat ovat osaltaan mahdollistaneet pitkään jatkuneen talouskasvun ja selviytymisen vähin vaurioin kansainvälisestä taloustaantumasta. Luonnonvarojen hyödyntäminen on Perun hallituksen prioriteetti. Ongelma on, että luonnonvarojen hyödyntäminen uhkaa alkuperäisväestöjen elinolosuhteita ja luonnon monimuotoisuutta, jos hyödyntäminen ei tapahdu kestävällä tavalla.
Viime aikoina konflikteja on selvitetty
enemmän kuin syntynyt
Perun oikeusasiamiehen raportin mukaan helmikuussa 2010 Perussa oli yli 250 konfliktia, joista noin kaksi kolmasosaa on aktiivisessa vaiheessa. Näistä puolet liittyy ympäristön käyttöön ja niistä kaksi kolmasosaa kaivostoimintaan. Toiseksi eniten ympäristökonfliktit liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, kuten öljyyn. Suurin osa konflikteista kohdistuu suuriin öljy- ja kaivosyhtiöihin, joiden toimilupia säätelee Perun valtio.
Konfliktit ovat levinneet viime aikoina lähes koko maahan, mutta eniten niitä on Punossa (22) ja Limassa (20). Niiden määrä on myös noussut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2007 konflikteja rekisteröitiin 76. Ongelma on rakenteellinen, sillä toimivan ja ennaltaehkäisevän politiikan puuttuessa ja köyhyyden jatkuessa uusia konflikteja syntyy lisää jatkuvasti. Samanaikaisesti investoinnit Amazoniassa ja Andeilla kaivoksiin sekä öljy- ja kaasukenttiin ovat olleet vahvassa nousussa, mikä osaltaan selittää kasvaneet luvut.
Aikaisemmin suurimmassa osassa konflikteja ei käyty minkäänlaista dialogia osapuolten välillä ratkaisujen löytämiseksi. Tällä hetkellä jo noin puolessa konflikteista käydään dialogia. Muutos on tapahtunut erityisesti viimeisen vuoden aikana. Viime kuukausien aikana konflikteja on myös selvitetty enemmän kuin niitä on ehtinyt syntyä ja niiden määrä kääntynyt hitaaseen laskuun.
Myönteisen muutoksen voidaan olettaa johtuvan sekä kiistan osapuolten dialogitaitojen että osaltaan myös oikeusasiamiehen konfliktinratkaisu- ja ennaltaehkäisymekanismien parantumisesta. Siihen on saattanut vaikuttaa myös viime kesäkuun surulliset tapahtumat Baguassa, jossa armeijan ja Amazonian alkuperäisväestön yhteenotoissa kuoli 34 henkilöä. Baguan konflikti nosti tietoisuutta dialogin välttämättömyydestä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
Baguan tapahtuman jälkeinen dialogiprosessi on edennyt huonosti. Uuden metsälainsäädännön aikaan saaminen on ollut hidasta ja alkuperäisväestön edustajat tyrmäsivät joulukuussa tehdyn virallisen selvityksen tapahtumista.
Alkuperäiskansat yleensä esittävät dialogin aloittamista ennen kuin alkavat protestoida mielenosoituksin, mutta vielä liian harvoin pyyntö johtaa tuloksiin.
Suurin osa Perun konflikteista tapahtuu muualla kuin sademetsässä, mutta sademetsän alkuperäiskansojen ja suuryritysten väliset konfliktit ovat Perussa ja kenties maailmanlaajuisestikin olleet viimeaikoina kaikkein näkyvimpiä. Amazonian ympäristökonfliktien asiantuntija Roger Rumrrill varoittaa, että sademetsässä on muutama hyvin räjähdysaltis konflikti, jotka tulisi selvittää pikaisesti ennen kuin ne kärjistyvät väkivaltaisiksi.
Alkuperäiskansojen
konsultaatio-oikeus
Amazoniaa paljon perulaisissa yliopistoissa tutkineet Marc ja Diego Dourojeanni ja Alberto Barandiarán kirjoittavat Amazonia 2021 -kirjassaan, että sosiaalisia konflikteja aiheuttaa pääasiassa asianomaisten tietämättömyys heidän asuinalueellaan kaavailluista toimenpiteistä.
Alueen toimiluvat ja suunnitelmat on sovittu usein vain valtion ja yhtiöiden kesken, ja monet yritykset ovat saaneet toimilupansa ilman, että niiden ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia on etukäteen tutkittu ja alueen alkuperäiskansaa on konsultoitu. Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt laajalti alkuperäiskansojen oikeuksia ja sen sopimuksessa nro.169, jonka Perukin on allekirjoittanut, todetaan, että alkuperäisväestöä tulee aina konsultoida ennen kuin heidän alueillaan aloitetaan mitään toimenpiteitä.
Myös oikeusasiamiehen raportin mukaan suurin ympäristökonfliktien aiheuttaja on pelko yritysten aiheuttamista haitoista. Toinen merkittävä syy suurten yhtiöiden vastustamiseen on köyhyys, mikä merkitsee sitä, että paikalliset haluavat enemmän myös taloudellista hyötyä yhtiöiden toimista heidän asuinalueellaan.
Alkuperäisväestö ei taistele kehitystä vastaan eikä yleensä vastusta kaivauksia sinänsä. He haluavat osallistua päätöksiin, saada luonnonvarojen käytöstä myös oman hyötynsä ja että heidän historialliset oikeutensa maahan huomioidaan. Siksi he vaativat, että ennen päätöksiä toimenpiteiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset tutkitaan kunnolla. Alkuperäisväestön lisäksi myös muulla paikallisväestöllä tulisi olla oikeus kuulla valtion suunnitelmista ja kommentoida niitä.
Alkuperäisväestöjen sisäiset kiistat
vaikeuttavat ratkaisun löytämistä
Usein yritykset ovat pystyneet kiertämään konsultaatiovelvoitteen siten, että se ne konsultoivat vain yrityksiä puoltaneita yhteisöjä eivätkä mene lainkaan niihin yhteisöihin, joiden tiedetään olevan vastustavalla kannalla. Syynä ne käyttävät yhteisöjen vaarallisuutta. Oikeusasiamiehen toimisto pyrkii huolehtimaan myös siitä, että myös näitä vaarallisiksi väitettyjä yhteisöjä konsultoidaan. Tuolloin usein ilmeneekin, että alueen yhteisöt eivät ole yksimielisiä yrityksen toimista.
Tämä uusi ilmiö huomattiin viime vuonna, kun muutamat sademetsäyhteisöt olivat jousin ja keihäin valmistautuneet väkivaltaiseen yhteenottoon keskenään. Osa niistä puolsi yrityksen läsnäoloa sen tuomien hyötyjen vuoksi ja osa oli sitä vastaan haluten joko parempia hyötyjä tai vaatien yrityksen poistumista kokonaan. Tämän jälkeen yhteisöjen välisten erimielisyyksien on huomattu lisääntyneen ja oikeusasiamies on pyrkinyt toimimaan myös näiden kiistojen selvittäjänä.
Oikeusasiamiehen toimistossa uskotaan, että sisäiset erimielisyydet ovat tulosta siitä, että yritykset ovat viime aikoina lähestyneet yhteisöjä eri tavalla kuin ennen. Ne ovat ymmärtäneet, että mikäli ne haluavat toimia alkuperäiskansojen alueilla, ne eivät voi enää entiseen tapaan mennä alueelle ja aloittaa kaivauksia, vaan niiden täytyy pystyä tarjoamaan paikallisille asukkaille hyötyjä yrityksen paikalla olosta. Usein hyöty on rahallista tai esimerkiksi sosiaalipalveluja kehittävää. Koska alueilla esiintyy paljon köyhyyttä, ovat monet ottaneet yritysten tuomat hyödyt ilolla vastaan.
Oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin ne, jotka toimia vastustavat, ovat yleensä sitä mieltä, että hyödyt ovat liian vähäisiä ja vaativat enemmän korvauksia maidensa käytöstä. Tämä on lopulta kiistojen suurin kulmakivi ja neuvotteluissa pyritäänkin useimmiten pääsemään yhteisymmärrykseen korvauksen suuruudesta.
Konsultointimekanismeja luotaessa on otettava huomioon myös alkuperäiskansojen sisäinen konsultaatio ja tarkistettava, että konsultoitu taho todella edustaa kaikkia keitä se sanoo edustavansa.
Usein yhteisöjä edustavat neuvotteluissa järjestöt, jotka eivät välttämättä edusta jokaisen alkuperäiskansojen yhteisöjen mielipidettä, vaan ainoastaan omaansa. Toisinaan järjestöissä toimivat yhteisöjen johtajat puhuvat yhteisönsä suulla huomioimatta yhteisön perinteistä päätöksentekokäsitettä, jossa jokaisen yhteisön jäsenen tulee voida sanoa mielipiteensä ja kaikkien on päästävä yhteisymmärrykseen asiasta ennen kuin yhteisön kanta on selvä.
Awajún-intiaanien ja Maurel et Prom Peru SAC -yhtiön välisessä kiistassa helmikuussa huomattiin juuri näin tapahtuneen ja jotta neuvottelut voisivat edetä, awajúnien tunnettu johtaja Santiago Manuin määräsi yhteisöjen johtajat konsultoimaan yhteisöjen sisällä asukkaiden mielipidettä yhtiöstä ja sen jälkeen kokoontumaan maaliskuun lopulla yhteen päättämään yhteisöjen yhteisestä kannasta.
Mikä on sademetsien
suurin uhka?
Perun hallitus on nostanut erityisesti epävirallisen kaivostoiminnan suurimmaksi uhaksi maan luonnolle. Ongelma on akuutti erityisesti Madre de Diosin alueella, joka nousi päälehti El Comercion etusivulle viime syksynä murheellisilla kuvilla tuhotusta luonnosta.
Toiminta uhkaa tuhota alueen sademetsät tyystin ja samalla alueen matkailuyritykset. Perun hallitus on hiljattain päättänyt tehdä esityksen uudesta laista, joka kieltäisi toistaiseksi kaivauslupien myöntämisen Madre de Diosin alueelle sekä kaivauskoneiden toimimisen Madre de Diosin joissa. Laki määräisi myös erityisen kaivosalueen Madre de Diosiin, joka olisi alueen ainoa laillinen kaivospaikka.
Ongelman ratkaiseminen tulee kuitenkin olemaan erittäin vaikeaa. Pienimuotoinen kaivostoiminta on yksi alueen tärkeimmistä toimeentulon muodoista, jossa itse paikalliset asukkaat ja jopa viranomaiset ovat usein mukana. Sen lopettaminen toisi alueelle vakavia taloudellisia ongelmia.
Toisaalta monet ovat sillä kannalla, että suurin ympäristöuhka sademetsille ovat suuremman skaalan toimet - siis itse Perun valtion toiminta. On selvää, että suurten kaivos- ja öljy-yhtiöiden toimet, joihin valtio myöntää toimiluvat, aiheuttavat maassa paljon enemmän sosiaalisia konflikteja, joiden selvittämiseen olisi myös pureuduttava. Vain 7 prosenttia sosiaalisista konflikteista kohdistuu pienyrityksiin.
Amazonia 2021 -kirjassa julistetaan Perun valtion suunnitelmien tuhoavan lähes koko Amazonian alueen sademetsät tulevaisuudessa. Valtio on myöntänyt öljy-yhtiöille käyttölupia tulevaisuudelle jo 70 prosenttiin Perun Amazoniasta. Näissäkin tapauksissa, käyttöluvat maihin on annettu ennen kuin kaivausten sosiaali- ja ympäristövaikutuksista on tehty tutkimuksia.
Yksi huolestuttavimmista ajankohtaisista suunnitelmista on Madre de Diosin, Cuzcon ja Punon rajamaille Inambarin laaksoon kaavailtu yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista vesivoimaloista, jonka rahoittajana ja suurimpana hyödynsaajana on Brasilia. Paikalliset ihmiset ovat protestoineet voimalaa ja valittaneet siitä myös oikeusasiamiehelle, sillä sen uumoillaan aiheuttavan tulvia, jotka jättävät alleen laajoja alueita ja pakottavat tuhannet ihmiset muuttamaan pois alueelta.
Amazonia 2021 -kirjassa ennustetaan, että jos valtion suunnitelmat toteutuvat, 30 vuoden sisällä suurin osa sademetsäalueesta tulee kärsimään niin, että niiden asukkaat joutuvat muuttamaan pois. Luonnollisesti tämä vaikuttaisi negatiivisesti alueen alkuperäiskansojen säilymiseen, myös niiden, jotka elävät syvällä sademetsässä vailla yhteyttä moderniin maailmaan. Kaupunkeihin kohdistuvat paineet kasvaisivat kun sademetsästä täytyisi muuttaa pois ja sademetsän asukkaiden ja valtion väliset konfliktit lisääntyisivät huomattavasti, samoin kuin väkivalta ja poliittinen epävakaus.
Kirjoittajat ovat myös sitä mieltä, että kaivos- ja öljy-yhtiöiden toimet eivät ole kuitenkaan se kaikkein luontoa kuormittavin aktiviteetti Amazonialla, vaan huomattavasti haitallisempaa olisi heidän mukaansa infrastruktuurin, kuten isojen valtateiden rakentaminen. On selvää, että suunnitelmat ovat tarpeellisia kehittyvän Perun ylläpitämiseksi, mutta tutkijoiden mukaan niitä voisi toteuttaa paljon pienemmässä mittakaavassa ja vähemmän luontoa kuormittavalla tavalla.
Suomi on rahoittanut konfliktinhallinnan
kehittämistä Perussa
Suomi on rahoittanut oikeusasiamiehen toimiston konfliktin ratkaisu- ja ennaltaehkäisymekanismien kehittämisprojektia lokakuusta 2009 alkaen. Myös aluehallitusten konfliktinratkaisukapasiteettia on kehitetty suomalaisin paikallisen yhteistyön määrärahoin jo muutaman vuoden ajan. Suomen rahoittamalla BioCAN projektilla vahvistetaan Andien yhteisön maiden Amazonian luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä.
Suomi tukee Eibamaz ohjelmalla myös Amazonian alkuperäisväestöjen lasten mahdollisuuksia saada opetusta omilla äidinkielillään.
Raporttia varten on haastateltu oikeusasiamiehen Liman toimiston sosiaalisten konfliktien yksiköstä asiantuntijoita Merly Vargasia ja Miguel Lévanoa. Lisäksi lähteinä on käytetty Miguel Lévanon esitelmää sosiaalisten konfliktien hallinnosta ”Cómo tratar los Conflictos Socioambientales en el Perú” Limassa 19.11.2009, Amazonin alueen tutkija Roger Rumrrillin esitelmää ympäristökonflikteista Espanjan suurlähetystön ”Mesa Verde” ympäristötyöryhmän kokouksessa Limassa 23.10.2009 sekä tutkija Marc Dourojeannin puhetta Amazonia 2021 -kirjan julkistamistilaisuudessa Limassa, 27.1.2010. Kirjallisina lähteinä on käytetty Amazonia 2021 -kirjaa (Marc Dourojeanni, Alberto Barandiarán, Diego Dourojeanni, 2009: ”Amazonía peruana al 2021. Explotación de recursos naturales e infraestructura - ¿Qué está pasando? ¿Qué es lo que signífica para el futuro?" Lima, ProNaturaleza), oikeusasiamiehen toimiston tammikuun ja helmikuun 2010 raportteja Perun sosiaalisista konflikteista, AIDESEP:n verkkosivujen uutisia (www.aidesep.org.pe(Linkki toiselle web-sivustolle.)) sekä El Comercion artikkelia ”Madre de Dios se está convirtiendo a un desierto” 25.10.2009.