Peru ja kansainvälinen talouskriisi 

Kansainvälinen talouskriisi ei ole vaikuttanut Peruun yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin alueen valtioihin. Perun talous on viime vuosien aikana kasvanut huomattavasti Latinalaisen Amerikan keskiarvoa paremmin. 

Talouden hidastuminen tuntuu myös Perussa: valuutta on menettänyt noin kymmenyksen arvostaan viime huhtikuun huippulukemaan verrattuna, ja pääkaupungin pörssi on laskenut 60 prosenttia viime vuoden alun lukemista.

Hallitus on tarttunut kriisiin yli kahden miljardin euron tukipaketilla, jolla muun muassa lisätään julkista kulutusta, rakennetaan teitä ja asuntoja. 

Kansainvälinen talouskriisi ei ole vaikuttanut Peruun yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin alueen valtioihin. Perun talous on koko 2000-luvun ajan kasvanut huomattavasti muun maailman ja Latinalaisen Amerikan keskiarvoa voimakkaammin. Viime vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi noin 10 prosentin vauhtia, ja vuoden keskiarvo jäi hieman 9 prosentin yläpuolelle. Talouden hidastuminen on alkanut tuntua Perussa muun muassa siinä, että valuutta nuevo sol on menettänyt noin kymmenyksen arvostaan viime huhtikuun huippulukemaan verrattuna. Perun pörssi on laskenut 60 prosenttia viime vuoden alun lukemista. 

Perun taloudella on kaksi kivijalkaa: kalajauho ja kaivosteollisuus. Mineraalien laskevat hinnat ovat alkaneet vaikuttaa kysyntään, hidastaa tuotantoa ja tuntua jo valtionkin tuloissa. Massiivisista irtisanomista ei silti puhuta. Kaivosteollisuuden tulojen vähentyminen alkaa vaikuttaa myös aluehallintoihin, joiden budjetit saavat merkittävää lisää niin sanotusta canon-verosta, jota yritysten on maksettava toimintaalueellaan. Perulla on kuitenkin tukenaan melko tasapainoinen julkinen talous ja kansainväliset valuuttavarannot. 

Arviot talouden tämän vuoden kasvuvauhdista liikkuvat hieman yli neljän ja hieman yli kuuden prosentin välillä. Hidastuksesta huolimatta Peru on mantereen vahvimpien kasvajien joukossa. 

Viime vuonna inflaatio oli 6,7 prosenttia – korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Luku on suurin piirtein sama kuin muilla isoilla Latinalaisen Amerikan tekijöillä (esimerkiksi Meksiko 6,5; Chile 7,1; Argentiina 7,2; Kolumbia 7,7 prosenttia). Perun keskuspankki uskoo pystyvänsä vaikuttamaan inflaatiokehitykseen nykyisten valuuttavarantojen avulla, mikäli talouskriisi ei enää syvene dramaattisesti. 

Yhdysvallat on Perun tärkein yksittäinen kauppakumppani, jonka kanssa Peru käy noin 20 prosenttia sekä vienti- että tuontikaupasta. Perun kannalta on suotuisaa, että se isännöi viime vuoden loppupuolella APEC-huippukokousta ja onnistui samalla edistämään vapaakauppasopimuksia Aasian maiden kanssa. Harvoin ulkomailla matkustava presidentti Alan García lähtee helmikuussa Kiinaan, Japaniinja muihin Aasian maihin vahvistamaan APEC-kokouksessa luotuja siteitä sekä Perun suurlähetystöjen työtä. 

Vapaakauppasopimus USA:n kanssa astuu vihdoin voimaan helmikuun alussa liki viiden vuoden neuvottelujen jälkeen. Vapaakauppasopimuksen neuvottelu on osoittanut Perulta tietynlaista kypsyyttä valtiona, sillä se on vaatinut asioiden valmistelua yli vaalikauden, mikä on edistänyt jatkuvuutta hallinnossa. Nyt 98 prosenttia perulaisista vientituotteista pääsee Yhdysvaltain markkinoille ilman tullimaksua. Yhdysvaltalaisten tuotteiden kohdalla osuus on 90. Tämä tarkoittaa muun muassa edullisempia autoja ja teknologiaa. Etelä-Amerikan maista vain Perulla ja Chilellä on vapaakauppasopimus USA:n kanssa. Vaikka Yhdysvaltain sisämarkkinat ovat hidastuneet, perulaiset uskovat, että ulkomaan investoinnit jatkuvat.

Hallituksen kriisintorjuntasuunnitelma, plan anti-crisis

Joulukuun alussa presidentti García julisti taantumaa torjuvan suunnitelman, joka koostuu kuudesta pääkohdasta: 

• Pitää yllä maksu- ja luotonantokykyä (toteutetaan aktiivista korkopolitiikkaa)
• Pitää yllä kotimaan kysyntää ja luoda lisää työtä (julkiset investoinnin ja sosiaaliset tukiohjelmat)
• Tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä vientiä (vientirahoitusta ja julkisia ostoja)
• Julkisen kulutuksen kasvun ylläpitäminen (nopeutetaan investointeja)
• Vahvistaa pääsyä pääomamarkkinoille
• Tukea yksityisiä investointeja (nopeutetaan valtion päätöksentekoprosessia lupien suhteen) 

Garcían suunnitelman päätavoitteena on vaikuttaa tuotantoon, pitää yllä erinomaisessa vauhdissa ollutta talouskasvua, ylläpitää työllisyyttä sekä vähentää köyhyyttä. Suunnitelmaan on budjetoitu 10 miljardia solea eli noin 2,4 miljardia euroa, mikä on 2,5 prosenttia BKT:stä. Kolmannes rahasta on varattu julkisiin töihin, kuten asuntojen ja maanteiden rakentamiseen. Lisäksi valtio kuluttaa sosiaalisiin tukiohjelmiin. García on linjannut, että tärkeintä on pitää työllisyys ennallaan ja vahvistaa kansainvälisen pääoman luottamusta Peruun. Tähän asti yksityiset investoinnin ovat olleet tärkeä kansantuotteen kasvattaja, ja valtion suunnitelma koettaa nyt paikata syntynyttä investointivajetta. 

Suunnitelmaan kuuluu myös tukea perulaisten yritysten vientivalmiutta uudella tullilailla, jonka pitäisi yksinkertaistaa tullausprosesseja. 

Kaikki ministeriöt on velvoitettu toteuttamaan suunnitelmaa. Siten tilanne on otollinen etenkin sellaisille hankkeille, jotka tukevat myönteistä investointi-ilmapiiriä ja työllisyyttä. Arvioiden mukaan korkea julkinen kulutus tulee jatkumaan vuoden 2011 presidentin vaaleihin asti. García ei voi asettua uudelleen vuonna 2011, mutta hän on jo ilmaissut halukkuutensa palata presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa. Siksikin García halunnee jättää Perun mahdollisimman hyvään kuntoon. 

García asetti keskeisimmistä ministereistä sekä yksityisen sektorin edustajista koostuvan, pääministeri Yehude Simon johtaman komission valvomaan suunnitelman toteutumista. Se on sisäpoliittisesti erinomainen ratkaisu, koska se todennäköisesti lisää läpinäkyvyyttä ja kansan luottamusta siihen, ettäjulkisia varoja käytetään oikein. Tämä on tärkeää, koska Perussa on melko paljon yhteiskunnallistatyytymättömyyttä, joka aika ajoin purkautuu väkivaltaisesti. 

Politiikka korostaa luottamusta 

Perun sisäpolitiikka on päällisin puolin tasapainossa. Viimeisimpänä käänteenä nähtiin vasta puoli vuotta virassaan olleen talousministeri Luis Valdivieson yllättävä ero 19. tammikuuta. Tehtävään palasi edellinen ministeri Luis Carranza, joka erosi viime heinäkuussa perhesyistä. Epävirallisten tietojen mukaan Valdivieso erosi, koska hänellä ja presidentillä oli erimielisyyksiä. Valdiviesolle on tarjottu valtion korkeaa tehtävää: todennäköisesti hänestä tulee Perun seuraava Yhdysvaltain suurlähettiläs. 

García pitää tärkeänä, että markkinat luottavat Perun toimintaan ja pitävät sitä ennalta-arvattavana. Siksi uudeksi talousministeriksi haluttiin turvallinen valinta ja henkilö, jonka toimintatavat kaikki tuntevat. Carranzalle on annettu tehtäväksi nopeuttaa kriisintorjuntasuunnitelman toimeenpanoa. Carranzan virkaanastujaistilaisuudessa García korosti, että uusi ministeri edustaa jatkuvuutta, eikä mikään muutu Perun talouspolitiikassa. 

Edellisellä kaudellaan Carranza vei läpi useita uudistuksia. Tuolloin myös Perun investointiluokitus parani. García on Amerikan epäsuosituimpia presidenttejä 28 prosentin kannatuksella. Limassa Garcíaa tukee 35 prosenttia asukkaista, mutta Etelä-Perussa vain 12 prosenttia. Garcían suosio on kuitenkin noussut loppuvuonna kolme prosenttiyksikköä, todennäköisesti APEC-kokouksen aikana saadun myönteisen kansainvälisen näkyvyyden ansiosta.