Pankkipaketilla nro 3 Tanska alkaa irtautua kriisistä

Tanskan hallituksen pääsiäisen alla antama esitys ns. kolmanneksi pankkipaketiksi on ensimmäinen askel kohti normaalioloja. Paketin päätarkoitus on turvata tavallisten pankkiasiakkaiden asema jatkossakin, mutta siirtää vastuu sekä asiakkaista että omasta toiminnasta selkeästi takaisin pankeille. Uuden paketin myötä valtion takaama rajaton talletussuoja puretaan, ja katoksi tulee 750 000 kruunua. Siitä vastaa pankkien itsensä rahoittama talletustakuurahasto. Pankkien ”pelastusorganisaatio” Finansiel Stabilitet A/S keskittyy jatkossa vakaviin vaikeuksiin joutuneiden pankkien alasajoon. Pankinjohtajien palkat jäivät lopulta paketin ulkopuolelle, keskustelua jatketaan erikseen.

Tanskan hallitus on talouskriisin aikana hyväksynyt kaksi nk. pankkipakettia joiden avulla on pyritty varmistamaan pankkien vakavaraisuusvaatimusten täyttyminen ja lainanannon jatkuminen vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Paketteihin sisältyvät takuujärjestelyt perustuivat pankkien osittaiselle omarahoitukselle, ja niiden myötä mm. talletussuojan yläraja poistui kokonaan.

Ensimmäisen pankkipaketin voimassaoloaika on kaksi vuotta, ja se umpeutuu syyskuun 2010 lopussa. Huhuja ja spekulaatiota välttääkseen on hallitus nyt jo hyvissä ajoin avannut keskustelun jatkotoimista. EU:n irtaantumisstrategian mukaisesti poikkeustoimet on tarkoitus ajaa alas, mutta tämän on tarkoitus tapahtua asteittain. Hallituksen pääsiäisen alla antama esitys ns. kolmanneksi pankkipaketiksi
on ensimmäinen askel kohti normaalioloja. Paketin on tarkoitus olla voimassa kaksi vuotta lokakuusta 2010 alkaen, ja sillä on kaikkien kansankäräjien puolueiden tuki vasenta laitaa pitävää Enhedslisteniä lukuun ottamatta. Paketin päätarkoitus on turvata tavallisten pankkiasiakkaiden asema jatkossakin, mutta siirtää vastuu sekä asiakkaista että omasta toiminnasta selkeästi takaisin pankeille.

”Tämä pankkipaketti ei tule maksamaan hallitukselle kruunuakaan”, korosti talous- ja elinkeinoministeri´Brian Mikkelsen (kons.) lakiesityksen julkistamisen yhteydessä.
Julkisuudessa eniten huomiota on saanut kysymys talletussuojasta. Hallituksen ensimmäinen pankkipaketti takasi sekä tallettajien että pankkien varat ilman kattoa. Jo toisen pankkipaketin yhteydessä tammikuussa 2009 sovittiin, että pankkiasiakkaiden talletussuoja 1.10.2010 alkaen on edelleen korotettu,
750 000 DKK (ennen pankkipaketteja se oli 300 000 DKK). Tällä pyritään estämään talletusten valuminen maihin, jotka ovat myöntäneet korkeampia tai pidempikestoisia takuita talletussuojalle.




Uutta pakettia valmisteltaessa lähtökohtana on ollut vastuun siirtäminen valtiolta pankeille itselleen. Pankkiasiakkaiden talletussuojasta vastaa talletustakuurahasto (Garantifonden for Indskydere og Investorer), jota kaikki Tanskassa toimivat pankit rahoittavat. Pankkien on puolestaan jatkossa itse otettava vastuu vakavaraisuudestaan – tästä ovat kaikki puolueet olleet neuvotteluissa yksimielisiä.

Hädän hetkellä pankkien oljenkortena toimii lokakuussa 2008 valtion ja pankkisektorin yhteistyönä perustettu pankkien ”pelastusorganisaatio” Finansiel Stabilitet A/S. Se jatkaa toimintaansa uuden pankkipaketin myötä, mutta hallituksen pankeille antaman yleistakuun poistuessa sen toiminta tulee keskittymään vakaviin vaikeuksiin joutuneiden pankkien alasajoon. Pankki, joka ei enää täytä rahoitustarkastuksen vakavaraisuusvaatimuksia, voi jatkossa valita ”normaalin” selvitystilan ja konkurssin tai Finansiel Stabilitetin jäsenyyden tarjoaman alasajomallin välillä.

Jälkimmäinen vaihtoehto pitää sisällään uuden tytäryhtiön perustamisen Finansiel Stabilitetin alaisuuteen – näin mahdollistetaan pankkitoiminnan jatkuminen asiakkaan näkökulmasta entisellään. Uutta on kuitenkin, että jos asiakkaan saatavat pankilta ovat suuremmat kuin 750 000 kruunua, on tämän ylittävä osuus vaarassa jäädä ainakin osittain saamatta.

Talletustakuurahaston alaisuuteen perustetaan uuden pankkipaketin myötä uusi osasto vastaamaan pankkien alasajoon liittyvistä saatavista. Osaston toiminta rahoitetaan pankkien jäsenmaksuilla, mutta sillä on myös mahdollisuus ottaa valtion takaamaa lainaa. Viime kädessä saatavia haetaan kaatuneen pankin konkurssipesältä.

Kuten aiemmillakin kerroilla, nousi kysymys pankinjohtajien palkkauksesta esille myös tätä pankkipakettia koskevissa neuvotteluissa. Nykyinen katto palkan liikkuvalle osalle on 50%. Sosiaalidemokraatit ja sosialistinen kansanpuolue SF olisivat halunneet, että pankinjohtajien bonuspalkoille asetettaisiin 20% katto. Oikeistopopulistinen Dansk Folkeparti vaati 30% kattoa sekä osakkeiden kurssikehitykseen sidottujen optioiden kieltämistä kokonaan. Nämä eivät kuitenkaan menestyneet neuvotteluissa.

Hallitus on todennut olevansa valmis keskustelemaan asiasta, mutta kieltäytynyt ottamasta asiaa osaksi uutta pankkipakettia. Neuvotteluja pankinjohtajien palkoista jatketaankin erikseen pääsiäisen jälkeen.

Talous- ja elinkeinoministeri Mikkelsen on palkkakattojen sijaan korostanut tarvetta tehdä pankinjohtajien palkkausjärjestelmistä läpinäkyvät – jatkossa pankkien on Mikkelsenin mukaan kerrottava, mitä yksittäiset johtajat tienaavat, ja mistä palkka koostuu. Pelkkä johdon palkkojen julkistaminen yhtenä könttänä ei enää riitä. Tällä hetkellä vain 10 Tanskan suurinta pankkia julkistaa johdon eritellyt palkkatiedot. Keskustelun taustalla ovat erityisesti kokemukset useista vaikeuksiin joutuneista pienpankeista, jotka ovat huonoista tuloksista huolimatta maksaneet johdolleen suuria bonuksia – viimeisimpänä laittomasta kurssimanipulaatiosta kiinni jäänyt EBH-pankki.

Lisäväriä keskusteluun on tuonut tieto siitä, että EU-tasolla parhaillaan valmisteltavat säännöt tekisivät osakeoptioiden kieltämisen mahdottomaksi. Oppositio on jo ehtinyt syyttää hallitusta kansankäräjien puutteellisesta informoinnista asiassa, ja vaatinut asian perusteellista selvittämistä. Keskustelu tästäkin jatkuu pääsiäisen jälkeen hallituksen selvityksen pohjalta.

Uuden paketin arvioidaan sisältävän EU:n valtiontukisääntöjä koskettavia elementtejä (Lissabonin sopimuksen 107 ja 108 artiklat), ja sen toimeenpanosta tullaan siksi notifioimaan asiaankuuluvasti. Pankkeja edustava Finansrådet on ottanut uuden paketin tyytyväisyydellä vastaan, mutta korostanut, ettei sen sisältämille takuujärjestelyille nykytilanteessa ole suurta kysyntää – tanskalaispankkien vakavaraisuustilanne on hyvä.

Suuremmilta ongelmilta onkin viime aikoina vältytty, ja hallitukselle erityinen helpotus oli, että suurten vakavaraisuusongelmien kanssa painiskellut Amagerbanken on nyt löytänyt uuden rahoittajan. EBH-pankin kurssimanipulaation paljastuminen vain pari päivää kolmannen pankkipaketin julkistamisen jälkeen olikin selvä takaisku. Pienten pankkien suuri määrä on Tanskalle erityinen haaste. Ministeri Mikkelsen on jo arvioinut Tanskan pirstaleisen pankkisektorin lähivuosina joka tapauksessa keskittyvän harvempien toimijoiden käsiin, ja mediassa on arvioitu uuden pankkipaketin osaltaan vauhdittavan tätä kehitystä.

Alueellisten pienpankkien rooli erityisesti maatalousyrittäjien luototuksessa on ollut keskeinen, ja maatalouden ennätyskorkean velkaantumisasteen on pelätty ajavan pieniä pankkeja vaikeuksiin, kun valtion takuu päättyy. Nähtäväksi jää, vaihtavatko aiempaa kriisitietoisemmat tanskalaiset jatkossa myös herkemmin suurten pankkien asiakkaiksi.

Lisätietoja:
Lakiesitys kolmannesta pankkipaketista (kuuleminen päättyy 6.4.2010):
http://www.oem.dk/sw28156.asp(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Finansiel Stabilitet: http://www.finansielstabilitet.dk/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kuva: fazen, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)