Pandemia luo uusia mahdollisuuksia koulutusviennille Ruotsiin

Pandemia luo uusia mahdollisuuksia koulutusviennille Ruotsiin

Ruotsalainen koulutusjärjestelmä saa uutta nostetta digitalisaatiosta. Lisäksi hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota osaamisen parantamiseen ja eriarvoistumisen kitkemiseen. Koronavirus on muuttanut koulutusviennin nykyistä kenttää, mutta myös tulevaisuutta. Suomen mahdollisuuksia on erityisesti digitalisaatio, mutta myös esimerkiksi varhaiskasvatusmallien lisensointi.

Tytöt opiskelevat yläasteella
Kuva Elina Manninen, Keksi

Koulutusteknologiaan (edtech) liittyy Ruotsissa neljä haastetta, joiden parista voi löytää mahdollisuuksia: vanhentuneet järjestelmät, strategisen osaamisen puute, rajalliset taloudelliset resurssit ja julkisten hankintaprosessien puutteellisuudet. Digitaalisten opetusvälineiden ja järjestelmien hankinta on hajanaista eikä siihen aina löydy osaamista.

Ruotsalaisen koulujärjestelmän rakenne

Ruotsissa oppivelvollisuus kestää 10 vuotta. Tästä vuosi on 6-vuotiaana aloitettava esikoulu ja 9 vuotta peruskoulua. Peruskoulu jakaantuu kolmeen osaan: ala-asteeseen (vuosiluokat 1-3), keskiasteeseen (vuosiluokat 4-6) ja yläasteeseen (vuosiluokat 7-9). Ruotsalainen ”lukio” (gymnasium) kattaa koko toisen asteen. Se koostuu kuudesta korkeakoulutukseen valmentavasta akateemisemmasta ohjelmasta ja kahdestatoista ammatillisesta ohjelmasta.

Peruskouluja Ruotsissa on kolmenlaisia. Kolme neljäsosaa peruskouluista on julkisia, ja niitä on kaikissa Ruotsin kunnissa. Loput eli neljäsosa on niin kutsuttuja vapaakouluja. Ne ovat yksityisiä, mutta lukukausimaksuttomia kouluja, jotka saavat kunnallista rahoitusta. Näiden lisäksi Ruotsissa on joitain yksityisiä kouluja, jotka ovat maksullisia.

1990-luvulla ruotsalaista koulujärjestelmää uudistettiin huomattavasti. Ruotsin työmarkkinoiden ja koulutuspolitiikan arviointi-instituutin mukaan koulujärjestelmän nähtiin olevan kriisissä, joten muutoksia toteutettiin nopeasti. Instituutti luonnehtii erityisesti hallinnollisten muutosten olevan kiinnostavia, sillä ne kuvaavat ideologista muutosta. Instituutti kuvailee uudistuksia muun muassa sanoilla hajauttaminen, valinnan vapaus ja kilpailu.

Merkittävä uudistus oli vanhempien oikeus valita lastensa koulu. Kuntien tulee siis antaa lapsille koulupaikat perustuen vanhempien toiveisiin. Mikäli kysyntä muodostuu tarjontaa suuremmaksi, karsintaan käytetään oppilaiden arvosanoja. Kritiikkiä on kuitenkin esitetty arvosanainflaatiosta, sillä keskiarvot ovat tärkeä kilpailuvaltti kouluille, sekä eriarvoistumiseen johtavasta kehityksestä. Toinen merkittävimmistä uudistuksista oli koulujärjestelmän hallinnon hajauttaminen maakunnilta kunnille.

Nousevat teemat ruotsalaisessa koulutuksessa

Digitalisaatio

Ruotsin hallitus julkisti 2017 digitalisaatiostrategian. Strategian tavoitteena on, että Ruotsi olisi maailman paras digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Osana tätä strategiaa julkaistiin myös oma strategiansa digitalisaation lisäämisestä ja hyödyntämisestä Ruotsin kouluissa.

Strategiassa on kolme osatavoitetta, jotka tulisi kaikki saavuttaa vuoteen 2022 mennessä. Ensimmäinen osa-alue on taata kaikille riittävät taidot digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Toinen osa-alue on, että oppilailla ja henkilökunnalla olisi kaikkialla Ruotsissa samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia ratkaisuja opetuksessa. Kolmannessa osa-alueessa tavoitellaan koulutuksen kehittämistä paremmalla datan analyysillä ja tulevaisuuteen suuntautumisella.

Jo ennen koronakriisiä Ruotsin koululakiin alettiin valmistella muutosta, joka mahdollistaa etäopetuksen (distansundervisning) ja niin sanotun kauko-opetuksen (fjärrundervisning) hyödyntämisen esimerkiksi peruskouluissa. Etäopetusta (opettaja ja oppilas eri aikaan eri paikoissa) voitaisiin lakimuutoksen myötä hyödyntää tilanteissa, joissa oppilas lääketieteellisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä johtuen ei voisi osallistua lähiopetukseen koulun tiloissa. Kauko-opetuksen (opettaja ja oppilasryhmä samaan aikaan eri paikoissa, esimerkiksi kahdessa eri koulussa) toivotaan helpottavan opettajapulaa, jota esiintyy koko maassa. Muutos astui voimaan elokuussa 2020, ja sitä aletaan soveltaa opetukseen 30.6.2021, mutta pandemian vuoksi koulujen toiminnassa on mahdollista käyttää etäyhteyksiä väliaikaisen asetuksen takia. Asetus on voimassa 16.3.2020–30.6.2021.

Eriarvoistuminen

OECD:n mukaan epätasa-arvo koulujen ja oppilaiden välillä lisääntyy Ruotsissa. Lasten pärjäämistä koulussa määrittää yhä enemmän se, ketä heidän vanhempansa ovat ja missä he asuvat. Järjestön mukaan tähän vaikuttaa asumisen eriytyminen ja vanhempien vapaus valita lapsen koulu. Vanhemmat voivat hakea lapsilleen koulupaikkaa mistä tahansa koulusta, mutta halutuimpiin kouluihin jonot ovat pitkät. Perheiden mahdollisuudet hakea koulupaikkaa reilusti etukäteen voivat erota, eli valinnanvapaus ei välttämättä toteudu käytännössä kaikkien kohdalla. Eriarvoistuminen on nähtävissä erityisesti ruotsinkielisten ja vieraskielisten oppilaiden välillä.

Ruotsin kouluviranomaisen (Skolverket) mukaan epätasa-arvokehitys voi laskea keskimääräisiä koulutuloksia. Tämän johtuu siitä, että heikommista lähtökohdista tulevat oppilaat kärsivät eriytymisestä enemmän kuin vahvemmat oppilaat hyötyvät. Eriarvoistuminen on ei-toivottu kehityssuunta, sillä se johtaa OECD:n mukaan heikentyvään osaamiseen. Ruotsin koulutusministeriö luovutti huhtikuussa 2020 koulutusministerille selvityksensä koulujen eriarvoistumisen vähentämisestä ja resurssien allokoinnin parantamisesta.

Heikentyvä osaaminen

OECD:n mukaan koulutulokset Ruotsissa laskivat kaksi vuosikymmentä 1990-luvun alusta lähtien. Järjestö esittää, että 90-luvulla käyttöönotetut muutokset olisivat olleet käynnistämässä tätä laskua. Järjestö tarkentaa kuitenkin, että syynä ei välttämättä ole suoraan esimerkiksi hajauttamisen käynnistäminen, vaan muutoksen huono suunnittelu ja toteutus. Monissa muissa OECD-maissa on myös käytössä hajautettu malli koulujärjestelmässä (esim. Suomessa), ja se toimii erinomaisesti. Nykyään Ruotsinkin tulokset ovat taas nousseet, ja ovat OECD-maiden keskitasoa.

Opettajapula

OECD:n mukaan osaavien opettajien rekrytoiminen on Ruotsissa hankalaa, sillä ammatin arvostus on laskenut. Hankaluuksia rekrytoinnissa on erityisesti syrjäisemmillä paikkakunnilla, sillä nuoret korkeakoulutetut muuttavat usein kaupunkeihin. Haasteina tämän vuoksi kouluissa ovat kasvavat oppilasmäärät ja nykyisten opettajien ikääntyminen.

Näiden haasteiden lisäksi Ruotsin työympäristöviranomainen (Arbetsmiljöverket) on saanut enenevissä määrin ilmoituksia väkivaltaisuuksista ja väkivallan uhasta kouluissa. Opettajien keskusliiton (Lärarnas riksförbund) mukaan joka viides opettaja on huolissaan väkivallan mahdollisuudesta mennessään töihin. Väkivallan uhka on liiton mukaan olemassa sekä oppilaiden että vanhempien taholta.

Politiikka Ruotsissa keskittyy osaamisen parantamiseen ja digitalisaatioon

Ruotsin hallituksen ja tukipuolueiden yhteistyösopimuksessa (januariavtalet) tammikuulta 2019 kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen kehittämiseen. Koulutuksen osalta sopimuksessa korostetaan erityisesti työelämän vaatimuksia, ja työnantajien mahdollisuutta saada tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa.

Yhteistyösopimuksessa esitetään koulutukseen liittyen seuraavia osa-alueita:

  • jatko- tai uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus myöhemmässä elämässä, ja sen parantaminen
  • työelämään pääsyn ja korkeakoulutukseen osallistumisen helpottaminen
  • korkeakoulutukseen tulisi olla mahdollista osallistua myös etänä, jotta opiskelija voi valita asuinpaikakseen myös maaseudun
  • opettajankoulutuksen kehittäminen, kuten pedagogisten opintojen keston lyhentäminen ja opiskelutahdin kiristäminen
  • mahdollisuutta työskennellä koulussa ja opiskella opettajaksi samaan aikaan tulee parantaa
  • vieraskielisyyden huomioonottaminen: kieliesikoulu tavallisen esikoulun puitteissa, ja enemmän aikaa peruskoulun suorittamiseen pidennetyllä oppivelvollisuudella ja lyhyemmällä kesälomalla
  • toisen asteen arvosanasysteemin uudistus: aineen yhden osa-alueen heikompia voidaan kompensoida muiden osa-alueiden suorituksilla.

Ruotsin koulutusministeriö on tehnyt lausuntokierrokselle edenneen lakiehdotuksen ruotsalaisen koulun tulevaisuudesta. Ministeriö korostaa ehdotuksessa tasa-arvon lisäämistä, johdon vahvistamista ja koulujen eriytymisen vähentämistä kaikilla asteilla. Toinen lausuntokierroksella oleva aloite koskee liikunnanopetusta ja urheilulukioita. Aloitteessa tavoitteena on, että urheilun ja opinnot yhdistäviä kouluja olisi vain yhdentyyppisiä, jotta järjestelmä olisi tasa-arvoisempi.

Suomalaisten koulutusviennin yritysten mahdollisuudet Ruotsissa

Koulutusviennin mallit ovat herkkiä äkillisille muutoksille. Koronavirus on muuttanut koulutusviennin liiketoimintaympäristöä rajoittamalla ja estämällä ihmisten liikkuvuutta ja kokoontumismahdollisuuksia. Suomen Koulutusviennin tiekartan 2020–2023 mukaan jo nyt voidaan arvioida vaikutusten olevan pitkäaikaisia, jolloin koronavirus muovaa myös koulutusviennin tulevaisuutta.

Opetus jatkuu Ruotsissa syksyllä 2020 lähiopetuksena. Koulujen alkaminen lisää liikennettä merkittävästi, ja ne oppilaat, jotka käyttävät joukkoliikennettä altistuisivat tartunnan riskille muita enemmän. Hallitus aikoo toisella asteella mahdollistaa osittaisen etäopetuksen yhdistettynä lähiopetukseen. Mahdollisuus voi olla myös oppituntien ajankohtien muuttamiseen, jotta joukkoliikenne ei ruuhkautuisi.

Ratkaisuna Ruotsin koulujen haasteisiin voisivat olla esimerkiksi seuraavat tuotteet ja palvelut:

Digitalisaatio

  • digitaaliset oppimisratkaisut ja oppimateriaalit
  • opetuksessa käytettävät teknologiat ja koulutuksen digitaaliset innovaatiot
  • digitaalisten järjestelmien konsultointi, kokonaisratkaisut ja strateginen hankinta

Heikentyvä osaaminen

  • suomalainen vahva tausta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen malleissa ja niiden lisensoimisessa
  • opetussuunnitelmatyön konsultointi
  • opetuksen kehittämiseen liittyvät palvelut, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt

Opettajapula

  • opettajankoulutus sekä opettajien ja rehtorien täydennyskoulutus
  • korkeakoulujen tutkintoon johtava vieraskielinen koulutus
  • väkivallan käytön estäminen, opettajien kouluttaminen ja mahdolliset hälytysjärjestelmät.

Koulutusteknologian markkina on Ruotsissa edistynyt. Johtava kansainvälinen koulutustarjoaja Navitas nimesi Tukholman vuonna 2018 yhdeksi maailman nousevista kaupungeista koulutusteknologian saralla muun muassa Pekingin ja New Yorkin kaltaisten kaupunkien joukossa. Ruotsissa markkinaa hallitsevat pienet yritykset. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,7 miljardia Ruotsin kruunua, joka on noin 1 % koulujärjestelmän vuosittaisista kustannuksista.

Teksti: Jasmin Tossavainen

Linkkejä

Nationell digitaliseringsstrategi för skolväsendet (PDF)

OECD Economic Surveys Sweden (PDF)

Regeringskansliet: Förslag om skolans framtid på remiss

Betänkande av Utredningen om en mer likvärdig skola (PDF)