Palavakivi kuuma puheenaihe Virossa
Virolle tärkeää palavakiveä ei perinteisesti ole kehuttu ympäristöystävällisyydestään. Voiko Meksikonlahden öljyvuoto kenties muuttaa käsitystä? Virossa on suunnitelmia kehittää palavakiven öljyn valmistusta. Puoltavina argumentteina nähdään ennen kaikkea ympäristöysyyt. Syvältä merenpohjasta porattavaan öljyyn verrattuna palavakiven öljyn tuotantoa pidetään paremmin ennakoitavana ja hallittavana. Haitat liittyvät lähinnä kaivostoimintaan, jota kuitenkin pyritään kehittämään. Viron valtion omistamalla Eesti Energialla on jalostettavaksi kelpaavan öljyn tuotantoon tarvittava osaaminen. Parhaimmillaan tästä odotetaan virolaisen teknologian uutta maailmanvalloitusta.
Energia yleensä ja riippumattomuus erityisesti ovat Virossa jopa hellepäivien suosikkiaiheita. Sähkön hintoja seurataan tarkasti. Nord Pool Spot:in myötä suurkuluttajat (joiden osalta markkinat avattiin 1.4.2010) maksavat kymmenen kertaa korkeampaa hintaa kuin suljettujen markkinoiden aikana. Energiahintojen kehitys on harvoja asioita, jotka tällä hetkellä nostavat Viron hyvin alhaista inflaatiota (sähkö ja lämpö +12,2 % kesäkuu 2009-kesäkuu 2010; Viron koko vuoden inflaatioennuste 1,1 %).
Lisäksi Suomen ydinvoimapäätökset ovat puhuttaneet. Mediassa on todettu Suomen vähentävän Venäjä-riippuvuuttaan. Lisäksi on todettu, että mahdollinen ylituotanto Suomessa voi vielä koitua virolaisenkin kuluttajan eduksi. Spekulaatioita siitä, miten suomalaisen ydinvoiman lisääminen kenties vaikuttaisi virolaisten suunnitelmiin oman ydinvoimalan rakentamiseksi, ei – vastoin odotuksia – ole virolaismediassa
näkynyt.
Palavakivi Viron energiatuotannossa jo yli sata vuotta
Yhdysvaltojen ja Puolan liuskekaasuvarantojen hyödyntäminen on herättänyt keskustelua siitä, mitä omia, uusia energiamuotoja maalla voisi olla. Luonnollista liuskekaasua maassa ei ole. Palavakivi sitä vastoin on tunnetusti Virolle ainutlaatuinen luonnonvara, jota riittää sähköntuotantoon vielä ainakin 30-40 vuodeksi. Investointeja tehdään uuteen, puhtaampaan teknologiaan, etenkin Narvassa. Hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin jäljellä, eikä palavakivi ole ollut ensimmäinen asia, jonka ”vihreän energian nettoviejäksi” havitteleva Viron hallitus on nostanut esille tulevaisuudesta keskusteltaessa. Tuulienergia sitä vastoin on hyvinkin ajankohtainen aihe, jonka edistämisen PMI Andrus Ansip viimeksi mainitsi PMI Mari Kiviniemen Tallinnan vierailun aikana 30.6.2010.
Nyt palavakivessä nähdään kuitenkin myös uutta potentiaalia. Palavakivestä voidaan sähköntuotannon ohella valmistaa myös nestemäistä polttoainetta, öljyä ja öljyn sivutuotteena myös synteettistä kaasua. Virossa valtion omistamalla Eesti Energialla on näihin molempiin tarvittava osaaminen. Parhaimmillaan palavakiven öljystä odotetaan virolaisen teknologian uutta maailmanvalloitusta. Virossa on työstetty palavakiveä energiatuotantoon yli sata vuotta. Nyt myös öljyn valmistamisen taito on korkeammalla tasolla kuin missään muualla maailmassa, myös hyvin pienten partikkeleiden osalta.
Meksikonlahden öljyvuoto ja palavakiven öljyn ympäristöystävällisyys
Meksikonlahden öljyvuoto on herättänyt keskustelua palavakiven öljyn merkittävämmästä tuotannosta. Puoltavana argumenttina nähdään ennen kaikkea ympäristöystävällisyys. Syvältä merenpohjasta porattavaan öljyyn verrattuna palavakiven öljyn tuotannon väitetään olevan paremmin ennakoitavaa ja hallittavaa. Palavakiven öljyyn yhdistyvät ympäristöhaitat ovat lähinnä kaivostoimintaan liittyviä.
Toinen puoltava argumentti liittyy hintaan: syvänmeren öljyyn verrattuna palavakiven öljy on edullista – sanotaan Eesti Energiasta.
Eesti Energia suunnittelee (vuoteen 2016 mennessä) tuottavansa 35 000 tynnyriä jalostukseen kelpaavaa palavakiven öljyä päivässä. Öljyn hinta ja laatu olisi silloin verrattavissa Brent Crude –öljyn tasoon. Missä öljyä mahdollisesti jalostettaisiin eteenpäin, ei yrityksestä luonnollisesti tässä vaiheessa erityisesti kommentoida. Eri analyytikot ja Viron media ovat spekuloineet sekä venäläisten jalostamoiden että Neste Oy:n sijainnista. Yhdessä sähköntuotantoon tarvittavan palavakiven kanssa tämä vaatii noin 17 miljoonaa tonnia kiveä vuodessa.
Uusiin laitoksiin investoidaan (Enefit, Eesti Energian öljy- ja kaasubrändi) ja prosesseja modernisoidaan, jotta sivutuotteena muodostuvaa kivimurskaa tai -tuhkaa saadaan rakennusteollisuuden käyttöön ja kokonaiskaivostoiminnan määrää vähennettyä Virossa. Samalla patentoidusta teknologiasta toivotaan myyntivalttia muihin maihin, joissa esiintyy palavakiveä tai – hiekkaa (esim., USA, Kanada, Kiina). Kehitystyötä tehdään yhdessä strategisen partnerin Outotecin kanssa. Ulkomailla Eesti Energia on kehittänyt omaa toimintaansa erityisesti Jordaniassa, jonne aiotaan avata palavakiven öljyn ja sähköntuotantolaitos.
Palavakiven kaasua testataan ilman suuria odotuksia
Palavakivestä tuotetaan myös pieniä määriä kaasua. Virossa ei esiinny luonnollista liuskekaasua (maakaasua, ”shale gas”), kuten esimerkiksi Puolassa. Sitä vastoin valmistetaan verrattain yksinkertaiseen teknologiaan perustuvaa liuskekiviöljyn sivutuotetta (= palavakiven kaasua = viroksi myös ”uttegaas” = tislauskaasu, ”shale oil gas”). Tämä kaasu on synteettistä, mutta ominaisuuksiltaan maakaasun tapaista. Viron talous- ja viestintäministeriön mukaan palavakiven kaasulla on toistaiseksi vain marginaalinen taloudellinen merkitys. Sitä käytetään Eesti Energian Narvan palavakiven tuotantolaitosten yhteydessä paikalliseen lämmöntuotantoon.
Lisäksi VKG käyttää kaasua lämmöntuotantoon Kohtla-Järvellä. Kaasua ei toimiteta muualle maahan. Palavakiven kaasulla ei katsota olevan suurempaa tulevaisuutta, sillä sen tuotanto ei ole kilpailukykyistä. Eesti Energia testaa kuitenkin sen käyttöä suurissa kaasuturbiineissa. Mikäli tulokset olisivat oletettua rohkaisevampia, voitaisiin ao. kaasua käyttää esimerkiksi tuulienergian tasapainottamiseksi.
Kuva: Muleni Huligan(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)