Pakistan - alueellinen suurvalta

Pakistan on väkiluvultaan maailman kuudenneksi suurin maa lähes 200 miljoonalla asukkaalla. Pakistan on myös maailman merkittävimpiä maita YK:n rauhanturvaoperaatioissa, joissa toimii noin 10 000 pakistanilaista rauhanturvaajaa. Pakistanilla on realistiset mahdollisuudet ja resurssit alueen vakauden lisäämiseksi ja ääriliikkeiden nujertamiseksi. Pakistanin myötävaikutus ja rakentava ulkopolitiikka on elintärkeää Etelä-Aasian vakaudelle.

Pakistanin geopoliittinen asema Intian, Kiinan, Afganistanin ja Iranin naapurina on keskeinen alueen vakauden kannalta joten sillä, millainen hallitus Pakistania johtaa ja miten sen ydinasetta kontrolloidaan ja armeijaa johdetaan, on merkitystä. 

Pakistan-Intia suhteilla on myös globaalia merkitystä ydinaseiden johdossa, ja Pakistanin rooli on keskeinen Afganistanin vakauttamisen ja tulevaisuuden kannalta. Ilman Pakistanin myötävaikutusta Talibanin ja muiden alueella toimivien ääriliikkeiden nujertaminen ei ole mahdollista.

Maan poliittinen tilanne

Pakistan on monipuoluedemokratia, jonka valtakunnallinen kansanedustusjärjestelmä käsittää senaatin ja varsinaisen parlamentin. Maan provinsseja johtavat pääministerin nimittämät kuvernöörit, vaaleilla valittu pääministeri sekä provinssihallitus ja parlamentti. Provinsseille on delegoitu paljon toimivaltaa. Tärkein provinssi on 100 miljoonan asukakan Punjab, joka on samalla myös maan kehittynein ja teollistunein alue. Maan toiseksi suurimmassa Sindhin provinssissa sijaitsee maan finanssikeskus ja suurin kaupunki, 20 miljoonan asukkaan Karachi.

Ensimmäisen kerran Pakistanin historian aikana valta siirtyi demokraattisesti hallitukselta toiselle vuoden 2013 toukokuun parlamenttivaaleissa. Nawaz Sharif voitti vaalit selvällä enemmistöllä sekä muodosti hallituksen. Armeija on vahvassa asemassa Pakistanissa ja se vaikuttaa sekä maan sisä- että ulkopolitiikkaan muttei ole puuttunut avoimesti maan pääministerin ja hallituksen toimintaan.  Pakistan käyttää puolustusmenoihin vähintään 30 % budjetistaan.

Pakistanin merkittävin ääriliike on Taliban (TTP), jonka tavoitteena on kaataa nykyhallinto ja tehdä Pakistanista puhdas islamilainen tasavalta. Suhteellisen vähäisestä tuesta huolimatta on TTP onnistunut horjuttamaan maan vakautta ja kehitystä.

Pääministeri Sharif käynnisti keväällä 2014 neuvottelut TTP:n kanssa pyrkien saamaan aikaan rauhansopimuksen.  Neuvottelut etenivät hyvin ja neuvotteluratkaisu näytti mahdolliselta, mutta kaatui TTP:n Karachin kansainväliselle lentokentälle tekemään iskuun kesäkuussa 2014. Tämän jälkeen armeija käynnisti suuren terrorismin vastaisen operaation TTP:n tukialueella, Pohjois-Waziristanissa.

Kehitystä kansainvälisissä ulkosuhteissa

Yhteisyötä ja koordinaatiota on lisätty Pakistanin ja Afganistanin kesken kaikilla tasoilla. Maiden poliittiset johtajat ovat tavanneet kevään 2015 aikana useasti, ja armeijoiden ja tiedustelupalveluiden yhteistyötä on lisätty.  Maiden johto pyrkii yhteistyössä nujertamaan ääriliikkeet.  Pakistan on pyrkinyt myös edistämään rauhaneuvottelujen käynnistymistä Afganistanin hallituksen ja Talibanien välillä pysyvämmän ratkaisun aikaansaamiseksi Afganistanissa.

Pakistan järjestää marraskuussa 2015 Islamabadissa alueellisen Heart of Asia -ministerikokouksen, jonka tarkoituksena on edistää luottamuksen lisäämistä, poliittisten kysymysten ratkaisua sekä talouden kehittämistä alueella.

Pääministeri Sharif on ollut aloitteellinen myös Intian suuntaan. Maiden kauppa ja taloussuhteet ovat vielä vähäiset.  Intia on myöntänyt Pakistanille MFN kohtelun jo yli kymmenen vuotta sitten ja Pakistan on luvannut myöntää Intialle saman vuoden 2015 alusta lukien. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut.

Kiina on tällä hetkellä Pakistanin läheisin ja tärkein yhteistyökumppani. Yhteisyötä on sekä taloudessa että sotilaspuolella runsaasti. Kiinan presidentin Islamabadin vierailun yhteydessä sovittiin yli 50 hankkeen käynnistämisestä, kuten Kiinan rajalta Gwardarin satamaan ulottuvan taloudellisesta yhteistyökäytävästä. Kiinan rooli on lisääntynyt myös Afganistanin vakauttamisessa.

Suhteet USA:n kanssa ovat kehittyneet myönteisesti viimeaikoina. Pääministeri Sharif vieraili Valkoisessa talossa Washingtonissa noin vuosi sitten ja USA:n ulkoministeri John Kerry Islamabadissa viime syksynä. Viimeisin ylimmän tason vierailu Valkoisessa talossa tapahtui 2000-luvun alussa.

EU myönsi Pakistanille GSP+ kohtelun vuonna 2014, jonka jälkeen lähes kaikki tuonti EU-alueelle tuli tulli- ja verovapaaksi. Suomi toimi hankkeessa näkyvänä tukijana.  Tuonti EU-alueelle on lisääntynyt jo lähes 25 %.  EU on edelleen myös Pakistanin suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Suhteiden myönteistä kehitystä on heikentänyt Pakistanin päätös palauttaa kuolemanrangaistuksen käyttö vuoden 2014 lopulla. Pakistanin ihmisoikeustilanne ja kuolemanrangaistuksen soveltaminen saattavat vaikuttaa  GSP+ kohteluun.

Talous kehittynyt myönteisesti

IMF:n toukokuussa 2015 tekemä arvio Pakistanin talouden kehittymisestä on myönteinen. Talouskasvu on ollut ennakoitua parempaa ja sen arvioidaan nousevan 4,6 % vuonna 2016. Vuoden 2015 inflaatioksi arvioidaan noin 2 %. Budjettivaje on tavoitearvoa alempi ja valuuttavarannot ovat kasvaneet merkittävästi.  Lisäksi valtion yritysten yksityistämisohjelma on edennyt.  Suurin ongelma on yhä maan huonosti toimiva energiasektori, jonka negatiivinen vaikutus maan talouskasvuun on noin 2 %. Hallitus on pystynyt täyttämään kaikki IMF sopimuksen ehdot toistaiseksi.

Pakistan on suuri ja kehittyvä markkina. Se tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti energia-, cleantech-, IT-, kaivos-, diagnostiikka-, satama-, rakennus- ja paperiteollisuussektoreilla. Pakistanissa on kasvava, hyvin koulutettu ja kielitaitoinen keskiluokka. Osassa maata myös infrastruktuuri on kehittynyt.

Suomi ja Pakistan

Suomen Islamabadin suurlähetystön sulkemisesta huolimatta Suomi-Pakistan suhteet ovat alkaneet kehittyä myönteisesti ja suomalaisyritysten kiinnostus Pakistania kohtaan on kasvussa. Tätä todistaa myös vuosi sitten toimintansa uudelleen käynnistänyt Suomi-Pakistan kauppayhdistys, joka on organisoinut kaksi suurta yritystilaisuutta Islamabadissa, ensimmäisen helmikuussa 2014 ja toisen huhtikuussa 2015. Kolmas tilaisuus on tarkoitus järjestää Lahoressa helmikuussa 2016. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 30 yritystä Suomesta, jotka ovat käynnistäneet tai harkitsevat käynnistävänsä liiketoimintaa Pakistanissa. 

Pakistanin hallituksen, virkamiesten sekä promootio-organisaatioiden kiinnostus Suomea kohtaan on ollut rohkaisevaa. Myös Pakistanin tiedotusvälineet ovat raportoineet Suomesta suhteellisen paljon myönteiseen sävyyn viimeaikoina.

Suomen valtion promootio- ja rahoitusorganisaatiot, kuten Finpro ja Finnpartnerhsip ovat käynnistäneet toimintoja Pakistaniin. Esimerkiksi Finprolla on tällä hetkellä sopimukset kahden paikallisen konsultin kanssa suomalaisyritysten auttamiseksi. Lisäksi Pakistanin merkittävissä asemissa Pakistanin elinkeinoelämässä olevilla Suomen kunniakonsuleilla on valmius avustaa Pakistanista kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä.

Suomi on indikoinut, että sillä on valmius neuvotella valmiiksi Suomen ja Pakistanin välinen investointisuojasopimus. Pakistanin valtuuskunta on kutsuttu Suomeen lokakuussa 20105.

Myös kulttuuri ja koulutusyhteistyö ovat lisääntyneet.  Kahdella Pakistanin suurimmista yliopistoista on yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa. Suomessa korkeakoulutasolla opiskelee parhaillaan 500 pakistanilaista. Suomen ja Pakistanin Museoliittojen välinen yhteistyöohjelma on edennyt hyvin ja saanut maassa runsaasti myönteistä julkisuutta. Suomen Museoliiton toiminnanjohtaja Kimmo Levä on vieraillut usein Pakistanissa.

Pakistan ei ole Suomen kehitysyhteistyökumppani, mutta Suomi rahoittaa noin 7 miljoonalla eurolla Maailmanpankin raja-aluerahastoa, joka kehittää infrastruktuuria ja koulutusta lähinnä Afganistanin raja-alueilla.