Onko Tanska vihreämpi kuin Suomi?

Tanska ei lukujen perusteella vaikuta päästöttömämmältä kuin Suomi. Myös maan öljyn- ja maakaasunporaus eivät edistä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Maa kuitenkin tukee vahvasti uusiutuvista energiamuodoista tehtävää tutkimusta ja monet tanskalaiset yritykset tuovat markkinoille korvaamattomia vihreitä innovaatioita. Vihreä brändäys osataan Tanskassa hyvin ja se osaltaan auttaa luomaan sitä aktiivista ilmapiiriä, jota vihreisiin ratkaisuihin siirtyminen tarvitsee kasvualustakseen.

Copyright: Mads Jakob Poulsen
A greener Denmark


Tanskaan nähdään monesti vihreiden energiamuotojen suunnannäyttäjänä. Valtion energiayhtiöDONG Energy ja monet pienemmät yritykset ovatkin alansa kärkinimiä ja vievät paljon vihreää teknologiaa ulkomaille. DONG rakentaa juuri nyt maailman suurinta tuulivoimapuistoa Iso-Britannian rannikolle.

Tilastot eivät kuitenkaan maalaa Tanskasta sen vihreämpää kuvaa kuin Suomesta. Tanska on onnistunut muuttamaan ison osan sähkönkulutuksestaan uusiutuviin energiamuotoihin, mutta kokonaisenergiakulutus laahaa tällä mittapuulla yhä muiden Pohjoismaiden perässä.

Uusiutuvien energiamuotojen osuus Pohjoismaiden kokonaisenergiakulutuksesta (2014):
1. Norja: 69 %
2. Ruotsi: 53 %
3. Suomi: 39 %
4. Tanska: 29 %








Tanskassa kokonaisenergiankulutus on laskenut samalla kun maan BKT on noussut. Tämä on poikkeuksellista ja sitä on alettu kutsua Tanskan malliksi.

Fossiilisten polttoaineiden osuus kaikesta energiatuotannosta on Tanskassa 67 %. Maan sähköntuotannossa uusiutuvat energialähteet ovat edustettuna kokonaisenergiakulutusta huomattavasti paremmin, sillä vuonna 2015 Tanskassa tuotetusta sähköstä 69 % tuotettiin uusiutuvalla energialla. Suomessa vastaava luku oli 45 % vuonna 2015. Tanskan osuudesta 42 % oli tuulivoimaa ja tämä luku on maailman suurin.

Tanskassa on perinteisesti vienyt eteenpäin erittäin vihreää ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Vuonna 2012 maan hallitus sopi niistä tavoitteista ja keinoista, joilla Tanskasta tehtäisiin päästöttömämpi maa. Tämä konkretisoitui puolueiden väliseksi energiasopimukseksi, jonka päätavoite on saada 50 % sähkönkulutuksesta tuulivoimasta ja vähentää öljyn, hiilen ja maakaasun kulutusta 25 % vuoteen 2020 mennessä (vertailukohtana vuosi 2010). Pidemmän tähtäimen tavoite on tehdä Tanskasta täysin vapaa fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä.

Energiasopimus on nyt kohdannut uusia haasteita. Tanskan nykyinen hallitus on laskenut kansallisia tavoitteita päästöjen vähentämisestä ja jarruttanut tähän tähtääviä projekteja. Myös sähköautoihin kohdistuneiden verohelpotusten purkaminen on alkanut ja tämä on jo nyt laskenut niiden myyntiä.

Tanskan alueilla Pohjanmerellä on porattu öljyä ja maakaasua vuodesta 1972 lähtien. Lisäksi Grönlannissa sijaitsee yksi maailman rikkaimmista uraanivarannoista, jonka louhimisen aloittamisesta keskustellaan vakavasti. Tanskalla ei itsellään ole ydinvoimaloita, mutta noin 10 % maan kokonaiskulutuksesta on tuotettu ydinenergialla, joka tuodaan muista maista.







Teksti: Kaisa Vuori

bioenergia
maaperä