Omanin taloudesta 2018: pyrkimykset talouden monipuolistamiseksi jatkuvat, uudet viisumisäännökset voimaan keväällä

Kuva: Vilma Peltonen
Omanin rannikkoa
Omanin rannikkoa

Kuten muutkin Persianlahden öljyvaltiot, Oman on pyrkinyt oman tulevaisuudensuunnitelmansa Tanfeedh -ohjelman myötä monipuolistamaan talouttaan öljyn hinnan laskun ja ailahtelujen vuoksi. Ohjelman päätavoitteisiin kuuluu myös omanilaisten työllistäminen, johon pyritään muun muassa asettamalla rajoituksia ulkomaalaisten palkkaamiselle. Oman on muuttanut viisumisäädöksiään poistaen mahdollisuuden viisumin saantiin maahan saapuessa (visa on arrival) ja korvaten sen ennakkoon sähköisesti haettavalla viisumilla. Tavoitteena on lyhentää odotusaikoja lentokentällä.  Talouden monipuolistaminen avaa suomalaiselle osaamiselle mahdollisuuksia esimerkiksi koulutus- ja terveyssektoreilla sekä kaivosteollisuudessa.      

Oman monipuolistaa talouttaan budjetin pysyessä alijäämäisenä

Omanin tavoite on vähentää öljyn osuutta bruttokansantuotteesta 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä monipuolistamalla talouttaan. Huolimatta viimeaikaisesta öljyn hinnan noususta maa on jatkanut panostustaan tavoitteen saavuttamiseksi ja yksityisen sektorin kasvattamiseksi. Omanin pyrkimyksenä on tehdä maastaan houkutteleva investoinneille ja tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sektorit, joiden kautta taloutta pyritään erityisesti monipuolistamaan, ovat logistiikka, turismi, tuotantoteollisuus, kalastus ja kaivosteollisuus. Oman suunnittelee myös kuuden valtion omistaman yrityksen ainakin osittaista yksityistämistä vuoden 2018 aikana. Edistyminen tällä saralla on kuitenkin ollut hidasta ja yksityiskohdat niukkoja.

Vuoden 2018 budjetti on alijäämäinen (noin 10 % bruttokansantuotteesta), mitä maa pyrkii tasapainottamaan pääasiassa lainarahalla. Valtion tavoitteena on nostaa kulutusta tukeakseen talouskasvua. Tuoreimmassa budjetissa öljyn hinnan on laskettu olevan keskimäärin $50 tynnyriltä. Tällä hetkellä öljyn hinta on kuitenkin korkeammalla tasolla mikä jatkuessaan nostaisi valtion tuloja selvästi odotettua enemmän. Noin 70 % valtion odotetuista tuloista on laskettu tulevan öljystä ja kaasusta. Budjetin menoista taas vajaa 40 % on allokoitu koulutus-, terveys-, asuin- ja sosiaaliturvan sektoreille, mikä heijastaa näihin kohdistuvaa jatkuvaa panostusta edellisvuosiin verrattuna.

Huolimatta maan pyrkimyksistä monipuolistaa talouttaan Omanin luottoluokitus on heikentynyt viimeisen parin vuoden aikana budjetin alijäämäisyyden ja lisääntyneen valtionvelan vuoksi. Viimeisimpänä Omanin luottoluokitusta laski Moody's antaen maalle maaliskuussa luokituksen Baa3 negatiivisella tulevaisuudennäkymällä.

Suomen ja Omanin välinen kauppa on ollut pääasiassa Suomelle vientivoittoista. Vuonna 2017 tavaraviennin arvo Omaniin oli noin 27 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo noin 429 000 euroa.

Omanilaisten työllistäminen keskeisessä roolissa Tanfeedh -ohjelmassa

Yhtenä keskeisenä tavoitteena talouden monipuolistamisohjelmassa on omanisaatio eli maan omien kansalaisten työllistäminen. Omanissa on yhteensä 4,4 miljoonaa asukasta, joista lähes puolet koostuu vierastyövoimasta. Maan työministeriön mukaan omanilaisten työttömyys on tällä hetkellä 17 prosentissa ja erityisesti vastavalmistuneille nuorille on akuutti tarve luoda työpaikkoja. Omanisaatiokampanjan myötä valtio on asettanut yrityksille vaatimuksia työpaikkojen luomiseksi omanilaisille, asettaen samalla säädöksiä rankaisemaan yrityksiä, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Omanisaation ja sen myötä maasta poistuvien ulkomaalaisten työntekijöiden vaikutukset ovat alkaneet näkyä nyt esimerkiksi maan kiinteistömarkkinoilla tyhjinä asuntoina ja laskevina kiinteistöhintoina.

Kuva: Vilma Peltonen
Oman
Oman

Uudet viisumisäädökset tulivat voimaan keväällä 2018, arvonlisäveron käyttöönotto lykkääntyy

Oman muutti keväällä 2018 viisumisäädöksiään poistaen mahdollisuuden viisumin saantiin maahan saapuessa (visa on arrival) ja korvaten sen ennakkoon sähköisesti haettavalla viisumilla. Valtio on perustellut muutosta sillä, että se lyhentää odotusaikoja maahan saavuttaessa ja tekee prosessista yksinkertaisemman, kannustaen näin lisääntyneeseen turismiin. Kriitikot ovat kuitenkin esittäneet huolensa siitä, että muutokset saattavat tosiasiassa vaikuttaa negatiivisesti turismiin ja potentiaalisten bisnes-vierailijoiden kiinnostukseen tulla maahan.

Oman on jäsenenä Persianlahden yhteistyöneuvostossa (GCC), joka vaikuttaa sen kansainväliseen kauppaan. Maa muodostaa yhdessä Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien, Kuwaitin, Bahrainin ja Qatarin kanssa tulliliiton, jonka sisällä tavarat liikkuvat vapaasti ja joilla on yhteinen tuontitulli alueen ulkorajoilla.  GCC -maat ovat pyrkineet vaihtelevalla menestyksellä harmonisoimaan ulkomaankauppaa koskevia standardeja.

Esimerkkinä GCC -maiden välisestä koordinaatiosta on maiden välillä allekirjoitettu viitekehyssopimus viiden prosentin arvonlisäverosta, jonka oli määrä tulla voimaan kaikissa GCC-maissa samanaikaisesti alkuvuonna 2018. Toistaiseksi vain Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ovat ottaneet veron käyttöön. Oman on lykännyt viiden prosentin arvonlisäveron käyttöönottoa nykyisten tietojen mukaan vuoteen 2019 antaakseen valtion veroviranomaisille ja yrityksille enemmän aikaa valmistautua. Sen sijaan maa on ilmoittanut asettavansa vuoden 2018 aikana uuden veron, joka kohdistuu sokeroituihin juomiin ja tupakkatuotteisiin.

Kirjoittanut: Marika Hakkarainen, CIMO-harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Riad

vientiyritykset