Öljytyöttömyyttä ja uusia öljynporausalueita: miten Norjalla menee?
Norja myöntää uusia öljynporauslupia ja avaa uusia alueita öljynporaukselle ensimmäisen kerran yli kahteenkymmeneen vuoteen. Kolme porausluvista sijoittuu Norjan pohjoisrannikolle Barentsinmerelle, jossa ei ole aiemmin harjoitettu öljynporaustoimintaa. Luvista suurimman osuuden saavat valtion öljy-yhtiö Statoil ja ruotsalaisen Lundinin Norjan yhtiö.
Konsulttiyhtiö Rambollin mukaan suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Pohjois-Norjassa, jonne kaivataan erityisesti ICT-osaamista sekä öljy- ja kaasuteollisuuden kustannustehokkaita ratkaisuja.Ympäristöjärjestöt ja pienpuoluiden edustajat ovat kuitenkin kritisoineet kovin sanoin Barentsin merelle myönnettyjä lupia porauksista aiheutuvan poikkeuksellisen suuren ympäristöriskin vuoksi.
Öljy edelleen Norjan talouden kulmakivi
Öljy- ja kaasuteollisuus muodostavat yli kolmasosan Norjan bruttokansantuotteesta. Suurin osa öljystä menee vientiin ja tuotto sijoitetaan Valtion Eläkerahastoon, joka tunnetaan myös Öljyrahastona(Linkki toiselle web-sivustolle.). Rahasto on perustettu tulevien sukupolvien turvaksi, sillä öljyvarannot tulevat jossain vaiheessa loppumaan. Tällä hetkellä rahaston markkina-arvo noin 7 000 mrd kruunua (noin 752 mrd euroa).
Kuva: Erik Christensen: Oil platform in the North Sea Lisenssi CC BY-SA 3.0 Wikimedia Commons
Johtuen öljy- ja kaasuteollisuuden suuresta merkityksestä Norjan kokonaistaloudelle, vuonna 2014 alkanut öljyn hinnan lasku on kurittanut Norjan taloutta huomattavasti. Työttömyys on kasvanut erityisesti öljyteollisuuteen keskittyneillä alueilla Länsi- ja Etelä-Norjassa. Valtakunnan tasolla työttömyys on 4,7 prosenttia. Prosentuaalinen osuus ei ole suuri esimerkiksi Suomeen verrattuna, mutta Norjalle se on poikkeuksellista. Puhutaankin öljytyöttömyydestä, ja on arvioitu, että vuoteen 2018 mennessä noin 50 000 työpaikkaa katoaa öljyalalta. Tällä hetkellä öljysektorin työpaikkoja on vähennetty 38 000.
Paremmat työllisyysnäkymät
Uudet öljynporausluvat luovat toiveita paremmista työllisyysnäkymistä. Joidenkin arvioiden mukaan Norjan korkeiden tuotantokustannusten vuoksi uudet poraukset eivät välttämättä ole taloudellisesti kannattavia. Olosuhteet Barentsinmerellä ovat myös vaativat kun tarkkaa tietoa alueen geologiasta ja mahdollisista teknisistä haasteista ei etukäteen ole. Öljyn hinnanlasku on kuitenkin johtanut tuotannon tehostamiseen. Statoilin laskelmien mukaan heidän suunnitellut projektinsa ovat tällä hetkellä tuottavia, jos öljytynnyrin hinta on vähintään 41 dollaria. Vuonna 2013 vastaava luku oli 70 dollaria. Eri analyytikot ovat kuitenkin laskeneet, että johtuen Barentsinmeren olosuhteista öljytynnyrin hinnan tulisi olla vähintään 60-70 dollaria jotta öljynetsintä siellä olisi kannattavaa.
Öljyn markkinatilanne on luonut öljyteollisuudelle mahdollisuuden alentaa etenkin työvoimakustannuksia ja tehdä siten öljynporaustoiminnasta Norjassa kannattavampaa. Kustannustaso Norjassa on siitä huolimatta edelleen huomattavasti muita öljyntuottajamaita korkeampi, ja Norja tulee jatkossa kohtaamaan kovaa kilpailua esimerkiksi Saudi-Arabian ja Iranin taholta.
Kasvua ja lisäarvoa Norjalle
Norja on viimeksi avannut uusia alueita öljynporaukselle vuonna 1994. Öljynporauslupia myönnettiin tällä kierroksella kymmenen, ja ne jakaantuvat kolmelletoista eri yhtiölle. Uusien lupien taustalla ovat öljytulojen pieneneminen öljyn hinnanlaskun takia ja Pohjanmeren varantojen loppuminen tulevaisuudessa.
Öljy- ja energiaministeri Tord Lien kuvaileekin uusia lupia uudeksi kappaleeksi Norjan öljyteollisuudelle, sillä ne edesauttavat työllistymistä sekä tuovat kasvua ja lisäarvoa koko Norjalle. Positiiviset vaikutukset tulevat näkymään erityisesti Pohjois-Norjassa, jonne osa uusista luvista on myönnetty. Pohjois-Norjan elinkeinoelämä onkin ottanut Barentsinmeren porausluvat vastaan avosylin.
Prosessi öljynetsinnästä porausten aloittamiseen vie kuitenkin vuosia. Kun öljyä on löydetty, vie keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuin öljyntuotanto päästään aloittamaan. Ottaen huomioon Barentsinmeren vaativat olosuhteet, voi aikaväli tässä tapauksessa olla vielä pidempi. Öljyn alhaisen hinnan vuoksi etsintöjen aloittaminen voi viivästyä, ja öljyntuotanto Barentsinmerellä päästäänkin todennäköisesti aloittamaan aikaisintaan vuoden 2030 paikkeilla.
Suomalaiselle osaamiselle kysyntää
Konsulttiyhtiö Rambollin arktisen alueen johtajan Nils Arne Johansenin mukaan myös suomalaiselle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää Pohjois-Norjassa. Pelkästään öljy- ja kaasualalla investoidaan vuosina 2018 - 2030 noin 7,6 miljardia euroa joka vuosi. Sen lisäksi Pohjois-Norjassa on pulaa asunnoista, ja investointeja teihin ja raskaaseen teollisuuteen on suunnitteilla: osaamisalueita, joista suomalaisilla riittää kokemusta.
Johansen kertoo että myös öljy- ja kaasuteollisuuden kustannustehokkaille ratkaisuille, sekä muille sovelluksille ja ICT-osaamiselle tulee olemaan kysyntää. Norjan kielikään ei Johansenin mielestä tule olemaan ongelma, sillä esimerkiksi öljy- ja ICT-aloilla englanti on hallitseva työkieli.
Johansenin mukaan Norja ei ole aiemmin ollut kovinkaan kiinnostunut muusta pohjoismaalaisesta osaamisesta, mutta asenne on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Hän nostaakin esiin Business Oulun esimerkkinä yhteistyöstä Norjan ja Suomen välillä. Heidän kauttaan suomalaisia tekijöitä on päässyt mukaan projekteihin Pohjois-Norjassa. Toinen suomalaisten valttikortti on matalammat työvoimakustannukset. Vaikka öljyalan työvoimakustannuksia on viime aikoina saatu laskettua Norjassa, on suomalainen työvoima silti norjalaista halvempaa, erityisesti öljysektorilla.
Ympäristöjärjestöt kritisoivat kovin sanakääntein
Uusien öljynporauslupien tarpeellisuus on herättänyt kritiikkiä, ja erityisesti ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet lupia kovasanaisesti. Greenpeacen mukaan myönnettyjen lupien katsotaan sijaitsevan ympäristön kannalta erityisen haavoittuvalla alueella, josta esimerkiksi öljyvahinkojen siivoaminen olisi erittäin haastavaa. Greenpeacen mielestä Norja on rikkonut tuoretta Pariisin ilmastosopimusta uusilla porausluvillaan, ja harkitsee Norjan valtion haastamista oikeuteen arktisen öljynetsinnän takia.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Sopimuksessa määritellään, että globaali lämpeneminen tulisi rajoittaa 1,5 asteeseen, ja lisäksi globaaleja päästöjä tulisi vähentää mahdollisimman nopeasti. Uusien öljyporauslupien nähdään sotivan näitä tavoitteita vastaan. Hallitusta on syytetty myös kaksinaismoralismista kun se toisaalta kertoo panostavansa uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, mutta samalla satsaa öljyteollisuuteen.
Öljyä ja kaasua tarvitaan
Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Vidar Helgesen ei näe ristiriitaa Pariisin sopimuksen ja uusien porauslupien välillä. Norjan öljysektori on EU:n päästökiintiöjärjestelmän sisällä, eivätkä uudet porausluvat näin ollen riko Pariisin sopimusta. Helgesenin mukaan EU:n ympäristötavoite vuodelle 2030 on myös Norjan tavoite. Hän myöntää, että tulevaisuudessa uusituvilla energiamuodoilla on yhä suurempi rooli kansainvälisessä energiahuollossa, mutta öljyä ja kaasua tarvitaan siitä huolimatta edelleen.
Hallituspuolueet Høyre ja Edistyspuolue (FrP) ovat yksiselitteisesti Barentsinmeren öljynetsinnän kannalla. Myös Norjan suurin puolue Työväenpuolue (Ap) suhtautuu myönteisesti öljynporauksen jatkamiseen ja uusien alueiden avaamiseen Barentsinmerellä. Vähemmistöhallituksen tukipuolueet oppositiossa, liberaalipuolue Venstre ja Kristillinen kansanpuolue (KrF), ovat ilmaisseet huolensa öljynporaamisesta lähellä arktisen jään reunaa. Sen lisäksi pienpuolueet Sosialistinen vasemmistopuolue (SV) ja Ympäristöpuolue Vihreät (MDG) ovat protestoineet hallituksen päätöstä vastaan.
Ympäristövaikutukset
Energiaministeri Lienin mukaan lainsäädäntö kuitenkin sallii porausalueen laajentamisen ja vakuuttaa, etteivät yhtiöt saa toimilupaa, elleivät ne eivät pysty toimimaan turvallisesti. Norjalainen ympäristöjärjestö Bellona(Linkki toiselle web-sivustolle.) ei tyydy tähän selitykseen, vaan kritisoi uusia öljynporauslupia viime vuoden päästötilastojen varjossa.
Tilastokeskus (SSB) julkisti toukokuussa alustavat luvut Norjan kasvihuonepäästöistä viime vuodelta. Norjan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat tuolloin 53,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.), mikä tarkoittaa 1,5 % kasvua edellisvuodesta. Bellonan johtaja Frederic Hauge moittii hallituksen päätöstä avata uusia merialueita öljynporaukselle samaan aikaan kun Norjan päästöt ovat kasvaneet.
Yleinen mielipide öljyntuotannon kannalla
Yleinen mielipide Norjassa vaikuttaa kuitenkin olevan öljytuotannon jatkamisen kannalla. Norjalaiset tietävät hyvin, että maan vauraus johtuu pääasiassa öljystä, eikä saavutetusta elintasosta olla valmiita luopumaan. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa öljy- ja kaasuteollisuus tuottaa enemmän tuloja kuin muut teollisuudenalat yhteensä.
Jos öljyntuotantoa rajoitettaisiin ja siitä lopulta luovuttaisiin kokonaan, tarkoittaisi se suurta lovea valtion budjettiin, mikä näkyisi myös kansalaisten arjessa. Niinpä hallitus panostaa edelleen täysillä öljyyn ja kaasuun, vaikka samalla puhutaan paljon ”vihreästä muutoksesta” ja uusiutuviin energiamuotoihin satsaamisesta. Ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen myönnetään myös paljon varoja, mutta käytännössä öljy ja kaasu jatkavat Norjan talouden vetureina. OECD:n luvut osoittavatkin että muut Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, ovat paljon Norjaa edellä ”vihreässä muutoksessa” ja teollisuuden kehittämisessä ympäristöystävällisempään suuntaan
teksti: Henna Kvam & Anni Kaartinen / Suomen Oslon-suurlähetystö
Lisää aiheesta:
Helsingin Sanomat: Norja myönsi uusia öljynporauslupia Barentsinmerellä – Greenpeace harkitsee valtion haastamista oikeuteen(Linkki toiselle web-sivustolle.)