Öljy- ja kaasualan investoinnit nousussa Norjassa

Öljy- ja kaasualan investoinnit ovat nousseet Norjassa ennustettua korkeammalle tasolle. Tulevina vuosina kasvun odotetaan jatkuvan, mikä edellyttää alan yrityksiltä parempaa yhteistyötä ja avoimuutta. Suomalaisten yritysten kannattaakin yrittää läpimurtoa Norjan öljy- ja kaasualalle juuri nyt.

Kuva: Chiara Abbate, Flickr.com, ccby 2.0 Kuva: Chiara Abbate, Flickr.com, ccby 2.0

Öljy- ja kaasualan investoinnit ovat nousseet Norjan tilastokeskus SSB:n (Statistisk sentralbyrå) yrityksiltä keräämien tietojen mukaan kuluvana vuonna huomattavasti korkeammalle tasolle kuin mitä öljyhallitus (Oljedirektoratet) alkuvuonna ennusti. SSB:n mukaan investointien kokonaissumma Norjassa nousee kuluvana vuonna yli 26 miljardiin euroon. Tulevina vuosina kasvun odotetaan jatkuvan, mutta kasvutahdin hidastuvan.

Investointien kasvua pidetään yleensä hyvänä uutisena alalle, mutta kaksiteräisenä miekkana Norjan muulle elinkeinoelämälle. Öljy- ja kaasuala tuo kasvua ja työpaikkoja, mutta kannattelee samalla yhä suurempaa osaa maan muusta elinkeinoelämästä ja vetää yleistä palkkatasoa ylöspäin. Viime aikoina on noussut esiin investointien kasvun varjoisampi puoli myös alalle itselleen. Aktiviteettitason kasvu ei näet ole vuoden 2010 jälkeen johtanut alan palveluja tuottavien yritysten yleisen kannattavuuden kasvuun.

Osa alan tuotantoketjujen norjalaisista yrityksistä ei ole valmistautunut kasvuun tarpeeksi hyvin. Laatu kärsii ja tulee myöhästymisiä, minkä vuoksi kulut nousevat tuloja enemmän. Asiantuntijat peräänkuuluttavatkin alan yrityksiltä parempaa yhteistyötä ja avoimuutta. Uusille toimijoille käytännössä suljetut toimitusketjut on avattava, yhteistoimintasopimuksia lisättävä ja alihankkija-verkostoa hallinnoitava nykyistä tehokkaammin.

Tällainen kehityskulku luonnollisesti parantaisi myös suomalaisten yritysten sisäänpääsymahdollisuuksia alalle Norjassa. Investointihuippu yhdistettynä perinteisten kotimaisten alihankkijaverkostojen vaikeuksiin ja avoimuusvaatimuksiin tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaisten yritysten kannattaa yrittää läpimurtoa Norjan öljy- ja kaasualalle juuri nyt.

Uutta osaavaa työvoimaa tarvitaan

Ennen kaikkea merenalaisten (subsea) teknologioiden kehittämiseltä ja myynniltä odotetaan Norjassa paljon. "Subsea"-ala onkin yksi Norjan tärkeimmistä vientialoista ja työllistäjistä. Analyysiyritys Rystad Energyn mukaan norjalaistoimijat vastaavat tällä hetkellä yli puolta koko maailman 40 miljardin dollarin "subsea"-markkinoista. Markkinoiden odotetaan kasvavan jopa yli 100 miljardin dollarin kokoluokkaan vuoteen 2020 mennessä.

Norjan mannerjalustalla Barentsinmerellä on syksyn mittaan tehty kaksi merkittävää öljylöytöä. Ensimmäinen on nimeltään Wisting. Se sijaitsee noin 310 kilometriä pohjoiseen Hammerfestistä ja on tähän mennessä pohjoisin öljylöytö Norjan mannerjalustalla.

Toinen löytö on nimeltään Gohta, noin 35 kilometriä kaasukenttä Snøhvitistä luoteeseen. Se sisältää alustavien arvioiden mukaan 60–145 miljoonaa barrelia öljyä sekä 8–15 miljardia standardikuutiometriä kaasua. Kokoluokkaa on verrattu vuoden 2000 suurlöytöön Goliatiin, jossa tuotanto alkaa pian.

Sähköverkkoon investoidaan

Tuleviin merkittäviin hankkeisiin Pohjanmerellä lukeutuu myös sähkökaapeleiden vetäminen mantereelta öljykentille Utsirahøydenin alueella. Statoilin ja muiden alueella kenttiä omistavien yritysten odotetaan tekevän ratkaisun käytettävästä konseptista lokakuussa ja investointipäätöksen ensi vuoden alussa. Myös vanhempien kenttien kehittäminen tuottaa miljoonasopimuksia.

Norjan sähköverkkoon investoidaan tulevan kymmenen vuoden aikana yli 17 miljardia euroa. Merkittävistä projekteista ensimmäinen on 160 kilometriä pitkä kantaverkkoyhteys Ofotenista Balsfjordiin. Investointipäätöksiä ulkomaanyhteyksiin odotetaan ensi vuoden aikana.

Sähköverkon laajennustyöt synnyttävät satoja uusia työpaikkoja vuosittain. Alan etujärjestö Energi Norge arvioi, että sähköalalle tarvitaan jopa 1 500 uutta ammattilaista vuosittain aina vuoteen 2020 asti. Koko joukkoa ei todennäköisesti löydetä kotimaasta. Tarvetta on niin insinööreille kuin muille sähköalan ammattilaisille.

Myös tuulivoimalla tuotettiin Norjassa viime vuonna enemmän sähköä kuin koskaan ennen. Etelä-Trøndelagin lääniin nouseekin 2,5 miljardin euron arvosta uutta tuulivoimaa.

Norjalaiskaasu myy yhä enemmän

Kaasuntuotanto Norjassa asettunee kuluvana vuonna noin 107 miljardin standardikuutiometrin tasolle. Energiajätti BP:n kesäkuussa julkistaman arvostetun raportin (BP Statistical Review of Wold Energy) mukaan vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi koskaan, kun Norja möi enemmän kaasua EU-maihin kuin Venäjä.

Kaasua siis riittää, ja Norja möisi sitä mielellään yhä enemmän muun muassa Isoon-Britanniaan ja Saksaan. Kivihiiltä tuoville, uusiutuviin energialähteisiin siirtymisestä unelmoiville eurooppalaisille norjalaiskaasu tuntuu silti olevan edelleen liian kallista.

Eero Hokkanen