Norjasta tulee ensi vuonna kaasuvaltio

Investoinnit öljy- ja kaasutuotantoon nousevat Norjassa ennätyslukuihin vuon-na 2011. Huomattava osa investoinneista tullaan tekemään jo toiminnassa oleville kentille, joilla uusitaan infrastruktuuria ja panostetaan varantojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Ensi vuonna maan kaasutuotannon määrä myös ohittaa öljytuotannon. Norja tulee kuitenkin olemaan öljyvaltio useita vuosikymmmeniä eteenpäin.

Norjasta tulee kaasuvaltio vuonna 2011, silloin kaasua tuotetaan enemmän kuin öljyä. Vuonna 2014 öljyä tullaan tuottamaan puolta vähemmän kuin ennätysvuonna 2000. Samanaikaisesti kaasutuotanto kaksinkertaistuu vastaavana aikana. Öljytuotanto on romahtanut Norjassa viimeisten vuosien aikana. Vaikka porauskaivoja ja löytöjä on tehty ennätysmäärä, niin tuotanto tulee laskemaan koska tehdyt löydöt ovat vaatimattomia eikä niiden avaaminen ole aina edes kannattavaa. Suurimmat kentät otettiin ensimmäiseksi tuotantoon ja ne ovat jo ehtymässä. Tuotantoon avattujen alkuperäisten kenttien öljyvarannoista (4389 Sm3) on enää jäljellä vain 20 prosenttia, 868 Sm3.

Norja tulee olemaan öljyvaltio useita vuosikymmeniä, vaikka kaasu ohittaakin öljyn Norjan tärkeimpänä fossiilisena energianlähteenä vuonna 2011. Vuonna 2009 Norja tuotti 115,5 miljoonaa standardikuutiometriä (Sm3) öljyä. Öljyhallituksen (Oljedirektoratet, OD) pitkänajan ennusteiden mukaan tuotanto vuonna 2030 on 60 miljoonaa Sm3, ja vuonna 2050 vielä 30 miljoonaa Sm3, edellyttäen että öljyä löydetään lisää ja uusia kenttiä otetaan tuotantoon. OD:n arvioiden mukaan Norjan mannerjalustan öljy- ja kaasuvarannoista on vielä 1200 Sm3 löytämättä.

Huolimatta viime vuosien nopeasti kasvaneesta kaasutuotannosta se ei riitä korvaamaan ehtynyttä öljytuotantoa. Öljy- ja kaasutuotannon yhteenlaskettu määrä alkoi pudota jo vuonna 2005. Huippuvuonna 2004 kirjattiin saldoksi 264 miljoonaa Sm3 öljyekvivalenttia. OD:n ennusteiden mukaan tuotanto olisi 223 miljoonaa Sm3 vuonna 2014.

Öljytuotannon korvautumisella kaasulla on taloudellisesti suuri merkitys. Kaasun hinta on historiallisesti ollut noin 70 prosenttia öljyn hinnan arvosta. Viimeisen vuoden aikana kaasun hinta on ollut keskimäärin vain 35 prosenttia öljyhinnasta. Hintaan ovat vaikuttaneet finanssikriisin johdosta alentuneen kysynnän lisäksi markkinoille tullut amerikkalainen liuskekaasu sekä nesteytetty luonnonkaasu (LNG).  (Aftenposten 4.6.)

Öljy- ja kaasuinvestoinnit ennätystasolle 2011

Norjan tilastokeskuksen (SSB) toisen vuosineljänneksen arvioiden mukaan öljy- ja kaasutoimintaan tullaan investoimaan 146,3 miljardia kruunua vuonna 2011. Norjassa toimivien öljy-yhtiöiden arvioiden mukaan öljy- ja kaasutuotantoon tullaan investoimaan 10,2 miljardia kruunua enemmän kuin kuluvana vuonna. Samanaikaisesti vuoden 2010 ennustetta on nostettu 4,1 miljardilla, kohoten yhteensä 139,7 miljardiin kruunuun.

Toiminnassa oleviin Norjan mannerjalustalla sijaitseviin vanhoihin kenttiin investoidaan ennätyssummia. Infrastruktuuria uusitaan ja vanhoja porauslauttoja korvataan uusilla. Alueilla investoidaan myös varantojen tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtääviin projekteihin. Vanhojen kenttien tyhjentyessä panostetaan uusiin kenttiin entisten läheisyydessä, jotta olemassa olevaa tuotanto- ja kuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää. Suurimmat yksittäiset investoinnit toiminnassa olevilla alueilla tullaan tekemään Ekofisk-, Åsgard- ja Troll -öljykentille. Norjanmerellä sijaitseva kaasukenttä Skarv ja Barentsinmerellä sijaitseva öljykenttä Goliat ovat suurimmat investointikohteet rakenteilla olevista kentistä. Myös Pohjanmerellä sijaitsevien Gudrun- ja Valemon-kenttien rakentamisen oletetaan käynnistyvän vuoden 2011 aikana. Vuoden 2010 suurimmat investoinnit kohdistuvat Ekofisk-, Troll-, Valhall sekä Ormen Lange –kenttiin.

Teollisuuden etujärjestö Norsk Industrin öljy- ja offshore -teollisuuden edustaja Ståle Kyllingstad pitää arvioita myönteisinä. Hän toivoo, että norjalaiset yritykset hyötyisivät investoinneista, sen sijaan että hyödyn saajina olisivat ulkomaiset alihankkijat ja alihankkijaketjut. Jo toiminnassa oleviin kenttiin tullaan arvioiden mukaan sijoittamaan ennätykselliset 87,4 miljardia kruunua vuonna 2011, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin arvioidut investoinnit kuluvana vuonna. Kyllingstad katsoo kehityksen olevan luonnollista. Nykyisillä öljyhinnoilla pystytään kentät pitämään kauemmin toiminnassa, vaikka useat kentistä ovat ohittaneet ikäennusteensa. (Dagens Næringsliv 11.6.)

Meksikonlahden öljykatastrofi lykkää syvänmeren porauslupia Norjassa
Norjan öljy- ja elinkeinoministeri Terje Riis-Johansen (Sp) laittoi jäihin uusien etsintälupien myöntämi-sen kunnes Meksikonlahden öljyonnettomuuden syyt on selvitetty perinpohjaisesti. Päätös saattaa vaikuttaa 20 syvänmeren alueen etsintäluvan kohtaloon. Jo myönnettyihin lupiin ei kuitenkaan tulla kajoamaan. Seuraava, 21. lupakäsittelykierros siirtynee vuoden 2011 alkupuoliskolle.

Norjan ilmasto- ja saastehallitus (Klima- og forurensingdirektorat) suosittelee, ettei useille 21. kierrokselle esitetyistä Pohjanmerellä, Norjanmerellä ja Barentsinmerellä sijaitsevista alueista myönnettäisi etsintälupia.

Analyysiyhtiö Rystad Energyn mukaan öljynporauksen kieltäminen syvänmeren alueilta aiheuttaisi muutaman vuoden sisällä pulaa öljystä ja samanaikaisesti öljyhiekan hyödyntämisen kasvua. Statoil on viime vuosina satsannut määrätietoisesti syvänmerenprojekteihin, ja se on brasilialaisen Petrobrasin jälkeen maailman kakkostilalla syvänmerenporauksissa. Rystad Energyn arvioiden mukaan Statoil tulee vuonna 2020 tuottamaan päivittäin 1,6 miljoona öljytynnyrillistä syvänmeren kaivoistaan, mikä vastaa 60 prosenttia Statoilin öljy- ja kaasutuotannon kokonaismäärästä. Tällä hetkellä Ormen Lange (1000 m) on Statoilin syvin projekti. (Dagens Næringsliv 9.6.)

Meksikonlahden öljyonnettomuus on muuttamassa asenteita Norjassa. Hallitusta natisuttanut tuleva päätös Lofoottien, Vesterålenin ja Senjan alueiden mahdollisesta avaamisesta öljy- ja kaasutoiminalle on siirtynyt tuonnemmaksi. Erityisesti vasemmistopuolue SV on vastustanut alueiden avaamista öljy- ja kaasutoiminnalle, työväenpuolue AP on sen sijaan ollut avauksen kannalla. Yllättävänä vetona AP:n Tromssan aluejärjestö päätti juuri pidetyssä kokouksessaan vastustaa öljy- ja kaasutoiminnan aloittamista näillä kalastuksen ja matkailun kannalta tärkeillä merialueilla.

Oppositio vaatii öljy- ja energiaministerin eroa

Öljy- ja energiaministeri Terje Riis-Johansen on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi. Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen 18.6. ja vaativat yhtenä rintamana ministerin eroa. Öljy- ja energiaministeri nauttii äänestyksen jälkeen edelleen suurkäräjien luottamusta.

Oppositio syyttää Riis-Johansenin pimittäneen tärkeitä tietoja suurkäräjiltä, kun Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen suunnitellun hiilidioksidin talteenotto- ja puhdistuslaitoksen valmistumisaikataulua lykättiin neljällä vuodella, vuoteen 2018. Ministerivaihdos voisi tulla ajankohtaiseksi syksyllä, jolloin on odotettavissa suurempi hallitusremontti.

Norjan ja Venäjän välinen merirajasopimus: Pohjois-Norjassa suuria odotuksia

Presidentti Medvedjevin huhtikuussa Norjaan tekemän valtiovierailun yhteydessä allekirjoitettu sopimus Barentsinmeren jakolinjasta sai varsin myönteisen vastaanoton Pohjois-Norjassa. Tromssassa ilmestyvä Nordlys (18.6.) kirjoittaa pohjoisnorjalaisten öljy-yhtiöiden olevan jo lähtökuopissaan.

Ulkoministeriön tiedotuspäällikkö Bjørn Svennungsen kertoo lehdelle sopimuksen olevan valmis allekirjoitettavaksi muutaman kuukauden sisällä. Sen jälkeen se menee mahdollisimman nopeasti suurkäräjien ja duuman vahvistettavaksi. Svennungsenin mukaan sopimus sisältää moderneja yksityiskohtaisia sääntöjä ja menettelytapoja öljy- ja kaasuresurssien tehokkaaksi ja vastuulliseksi hallinnoinniksi mikäli öljy- tai kaasuesiintymät ulottuvat jakolinjan ylitse, toisen maan puolelle.

Pohjoisnorjalaisen öljy-yhtiö Front Explorationin toimitusjohtaja Yngve Vassmyr ei usko kysymyksestä syntyvän suurempia ongelmia. Molemmilla mailla on aikaisempia kokemuksia ja menettelytapoja rajanylittävistä esiintymistä: Norjalla Pohjanmereltä ja Venäjällä Kaspianmereltä. Vassmyr uskoo, että ensimmäiset osa-alueet, joilla voidaan suorittaa etsintöjä, laitetaan hakuun (utlyses) neljän tai viiden vuoden sisällä. Tämänhetkiset tiedot uuden meriraja-alueen varannoista perustuvat lähinnä vanhempiin, venäläisten tekemiin seismisiin tutkimuksiin. On ilmeistä, että alueelta löytyy suuria, jopa giganttisia geologisia rakenteita, kooltaan Shtokmanin suuruisia tai suurempia. Yksi suurista alueista on Hjalmar Johansen -harjanne, josta 60-70 prosenttia näyttää sijaitsevan Venäjän puolella, arvioi Vassmyr.

Öljyasiantuntija, professori ja pohjoisnorjalaisen öljy-yhtiö North Energyn hallituksen puheenjohtaja Johan Petter Barlindhaug uskoo, että rajasopimus ratifioidaan aikaisintaan kevättalvella 2011. Jos sopimus syntyy vuoden alkupuolella, niin seismisten tutkimusten aloittaminen on mahdollista jo kesällä 2011. Merirajasopimus kiistellystä 175 000 neliökilometrin alueesta antaa Norjalle hallinnoitavaksi 87 000 neliökilometrin suuruisen alueen, joka on pinta-alaltaan suurempi kuin Norjan kaksi pohjoisinta lääniä yhteensä.

Barlindhaugin mukaan suurena haasteena on maiden välisen luottamuksen rakentaminen. Siksi on tärkeää tehdä valmistelut perusteellisesti. Toinen tärkeä kysymys on mitä Norja tekee mahdollisesti löytyvälle kaasulle. Hammerfestin Melkøyan LNG-laitoksen lisäksi alueella ei ole kaasuinfrastruktuuria lainkaan. Lähetetäänkö kaasu Venäjän putkia pitkin vai rakentaako Norja oman kaasunkuljetusjärjestelmänsä, kyselee Barlindhaug.

Kirkkoniemi kukoistaa

Kirkkoniemen kupeessa sijaitsevan Etelä-Varangerin kaivoksen uudelleen avaaminen on nostanut kaupungin kukoistukseen. Asuntomarkkinat ovat huimassa nousussa, uusia taloja rakennetaan ja tontteja kaavoitetaan. Vähittäiskaupan kasvu on kuusinkertaista muuhun Norjaan verrattuna.

Barentsinmeren jakolinjaratkaisun uskotaan tuovan uutta toimintaa alueelle: seismiikkaa ja öljynetsintää. Shtokmanin kaasukentän tuomiin mahdollisuuksiin uskotaan projektin lykkääntymisestä huolimatta. Norjan rannikkovirasto (Kystverket) pitää Kirkkoniemeä toistaiseksi ainoana mahdollisena öljysatamana Itä-Finnmarkun alueella. (Dagens Næringsliv 16.6.)

Kuva: tvol, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)