Norjassa on edessä jännittävä vuosi ennen vaaleja

Vuotta ennen Norjan vaaleja hallituspuolueilla on hyvät kannatusluvut. Oppositiossa olevan työväenpuolueen vaaliteemoina on lisääntynyt eriarvoisuus ja työttömyys. Kuntareformi on tapetilla ja edessä on kuntaliitoksia. Maahanmuuttokeskustelu on hiipunut kesän aikana. Puolustusvoimia uudistetaan ja Norjan tiedustelukapasiteettia vahvistetaan. Norjan talouskasvu on hiljentynyt ja työttömyysluvut kasvaneet. Eurooppalaisittain Norjalla menee silti edelleen hyvin.

Sini-sinisen vähemmistöhallituksen kannatus pysynyt vakaana

Lokakuusta 2013 Norjaa on johtanut Erna Solbergin sini-sininen (konservatiivipuolue Høyre sekä edistyspuolue Fremskrittspartiet, FrP) vähemmistöhallitus. Hallituspuolueiden kannatus on säilynyt vakaana, ja useimmissa mielipidemittauksissa porvarihallituksen ja heidän yhteistyöpuolueidensa kannatus on suunnilleen tasoissa oppositiossa olevan puna-vihreän koalition kanssa.

Norjan suurin puolue on suvereenisti työväenpuolue (Ap), jonka kannatus on noin 30-35 %. Kannatuslukujen toivottiin olevan vieläkin korkeammat oppositiopaikan johdosta, ja hallituksen suosio on yllättänyt puolueen.

Talouskasvu hiipuu etelässä – pohjoisessa kasvu jatkuu

Korkean öljyn hinnan myötä Norja nautti pitkään poikkeuksellisen vahvasta talouskasvusta. Nyt ollaan palaamassa normaaliin: talouskasvu on hiljentynyt, ja työttömyys on kasvanut etenkin öljyalalla Länsi- ja Etelä-Norjassa. Talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna noin yhden prosentin, ja ensi vuodelta odotetaan noin 1,7 prosentin kasvua. Koko maan työttömyysprosentti on tällä hetkellä Norjan tilastokeskuksen (SSB) mukaan 4,8 % ja työttömyyden odotetaan kääntyvän ensi vuonna laskuun.

Deep Sea Delta- öljynporauslautta.
Kuva: Erik Christensen: Oil platform in the North Sea Lisenssi CC BY-SA 3.0 Wikimedia Commons

Tilannetta on voitu paikkailla öljyrahojen käytöllä ja ekspansiivisella budjetilla, mutta pidemmällä tähtäimellä Norja joutuu löytämään uusia tukijalkoja talouden tueksi öljyn ja kaasun rinnalle. Öljyn hinnan laskettua öljyrahaston tuotto on myös laskenut, ja viime vuonna Norja käytti ensimmäistä kertaa varoja rahaston pääomasta pelkkien korkotulojen sijaan.

Oppositio on kritisoinut hallitusta öljyrahojen ennätysmäisestä käytöstä, ja asetelma onkin jossain määrin kääntynyt päälaelleen vasemmisto-opposition kritisoidessa porvarihallitusta julkisten varojen liiallisesta käytöstä. Talouden valopilkkuna on kuitenkin perinteisen vientiteollisuuden kasvu johtuen kruunun kurssin laskusta. Verrattuna muuhun Eurooppaan Norjan taloudella menee edelleen hyvin.

Hidas vihreä muutos

Pääministeri Solbergin mukaan tehokkain tapa taistella talouskasvun heikentymistä ja työttömyyttä vastaan pitkällä tähtäimellä on tuottavuuden lisääminen ja ”vihreä muutos”. Panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin luodaan uusia työpaikkoja samalla ympäristöpäästöjä vähentäen.

Norjan talous on pitkään nojannut öljyyn ja kaasuun, mutta ilmastonmuutos ja öljyn hinnan lasku pakottavat talouden uudistumaan. Vaikka vihreästä muutoksesta puhutaan, se ei käytännössä ole edennyt kovin pitkälle. Öljy ja kaasu tuottavat edelleen ylivoimaisesti eniten tuloja valtion kassaan, ja tällä hetkellä vihreä muutos tapahtuu öljytuotannon rinnalla, ei sen asemesta.

Kiistaa öljynetsinnästä

Öljynetsintä Lofoottien ja Vesterålenin alueella Pohjois-Norjassa on aina ollut kiistakapula öljyteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen välillä. Norjan suurimmat puolueet Ap, Høyre ja FrP eivät sulje pois öljynporaamisen mahdollisuutta tällä alueella, mutta hallituksen tukipuolueille KrF:lle ja Venstrelle öljynetsinnän kieltäminen Lofooteilla ja Vesterålenissa oli keskeinen osa hallitusneuvotteluita. Nykyinen hallitus onkin sitoutunut jättämään Lofootit ja Vesterålenin rauhaan.

Pääministeri Erna Solberg (H) suurkäräjien istunnossa.
Kuva: Stortinget, CC BY-NC-ND 2.0

Pääministeri Solberg avasi kuitenkin öljyalan suureksi riemuksi mahdollisuuden aloittaa öljyesiintymien kartoittamisen alueella tämän hallituskauden jälkeen. Hän otti asian esille öljymessu ONSissa pitämässään puheessa elokuun lopulla. Hallituksen tukipuolueet, ympäristöpuolue vihreät (MdG), sosialistinen vasemmistopuolue (SV) sekä ympäristöjärjestöt kritisoivat Solbergin avausta. Heidän mukaansa Norja päinvastaisista puheista huolimatta toimii Pariisin ilmastosopimuksen henkeä vastaan.

Sininen talous öljyn ja kaasun rinnalle

”Sinisen talouden” povataan nousevan Norjan taloudessa keskeiselle paikalle öljyn ja kaasun rinnalle. Maan pitkä rannikko tarjoaa maalle kilpailuedun, kun kalankasvatuksen lisäksi levien viljely voi tuoda suuria voittoja tulevaisuudesta. Levistä voidaan tuottaa bioetanolia ja -kaasua, minkä lisäksi sitä voidaan käyttää niin ihmisten kuin eläinten ruoaksi. Merestä voi löytyä myös vastaus moneen lääketieteen haasteeseen.

Pohjoisessa työvoimapula

Norjan talous kasvaa voimakkaimmin pohjoisessa, jota vaivaa työvoimapula. Työntekijöitä kaivataan erityisesti rakennus-, palvelu-, matkailu- ja kuljetusalalla. Myös IT- ja insinöörialan osaamista tarvitaan. Länsi-Norjan kasvavan öljytyöttömyyden toivotaan tuovan helpotusta erityisesti Pohjois-Norjan koulutetun työvoiman pulaan.

Keväällä 2016 hallitus myönsi uusia öljynporauslupia pohjoiseen Barentsin merelle. Porausten alkaessa tulee koulutetun työvoiman tarve pohjoisessa kasvamaan entisestään. Tässä olisi mahdollisuus myös suomalaiselle kylmä- ja IT-osaamiselle.

Kuntareformi tapetilla

Sisäpolitiikassa kunta- ja hallintouudistus on tällä hetkellä tapetilla; hallituksen tavoitteena on vähentää kuntia 428 kunnasta 100 kuntaan ja siirtyä 19 läänistä 10 alueeseen. Kuntaministeri Sanner ei pidä nykyistä kuntarakennetta kestävänä. Kuntauudistus mahdollistaa Sannerin mukaan sen, että kunnat pystyvät edelleen tarjoamaan korkeatasoisia hyvinvointipalveluja. Kriitikot puolestaan toteavat uudistuksen vahvistavan entisestään suuria kuntia ja heikentävän pieniä. Myös etäisyyksien kasvaminen erityisesti sairaaloihin ja terveyskeskuksiin huolestuttaa harvaan asutussa maassa eläviä norjalaisia.

Pohjois- ja Etelä-Trøndelagin läänit yhdistettiin
Kuva: Kommunal- og moderniseringsdepartementet CC BY-ND 2.0

Kuntareformi ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kunnissa on viime syksyn ja kevään aikana järjestetty kansanäänestyksiä kuntaliitoksista. Tähän mennessä äänestäneistä kunnista suurin osa on äänestänyt kuntaliitoksia vastaan. Kuntaliitokset noussevat keskeiseksi teemaksi vaaleissa, ja kuntaliitoksiin kriittisesti suhtautuva keskustapuolue Sp voi hyötyä tästä.

Ennätykselliset puolustusmäärärahat ja lakkautuksia ilma- ja merivoimissa

Hallitus julkaisi 17.6.2016 puolustussuunnitelman, joka antaa perusteet puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämiselle. Tällä hetkellä Norjan puolustusmenot ovat 1,52 % BKT:sta (n. 5,3 mrd. euroa). Suunnitelmassa puolustusmäärärahoja esitetään nostettavaksi ennätykselliset 165 miljardia Norjan kruunua (17,5 mrd euroa) seuraavan 20 vuoden aikana. Samalla puolustusvoimien toimintaa tehostetaan. Leikkauslistalla on 11 tukikohtaa ja 1400 työpaikkaa.

Tukikohtien lakkautuksilla on suuria aluepoliittisia vaikutuksia erityisesti Pohjois-Norjassa, jossa sijaitsee neljä lakkautettavista tukikohdista. Esimerkiksi Andøyan kunnanjohtajan mukaan 20 prosenttia kunnan työpaikoista katoaa, jos kunnassa sijaitseva lentotukikohta lakkautetaan. Puolustusvoimilta suoraan katoavien työpaikkojen lisäksi välilliset vaikutukset voivat olla suuret. Lakkautuksista onkin kehkeytynyt sisäpoliittinen kiista, jossa vastakkain ovat puolustusvoimien tarve uudistua ja Pohjois-Norjan tarve säilyä elinvoimaisena alueena.

Maahanmuuttokriittisyys lisääntyi

Norjan sisäpoliittista keskustelua hallitsi kevään aikana maahanmuutto, ja oikeistohallituksen suosio kääntyi turbulentin poliittisen syksyn jälkeen nousuun. Maahanmuuttokriittisyyden lisääntyminen vahvisti hallituspuolueista pienempää, edistyspuoluetta (FrP). Samalla konservatiivipuolue (Høyre) vakiinnutti kannatustaan.

Norjaan saapui 31 145 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, mikä on lähes kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Asenne maahanmuuttajavirtoja kohtaan muuttui kriittisemmäksi. Hallitus julkisti maahanmuuttajien nopeampaan integrointiin tähtäävän suunnitelman ja noin 20 % kehitysyhteistyöbudjetista kanavoitiin turvapaikanhakijoiden aiheuttamien kustannusten kattamiseen kotimaassa.

Historiallisen tiukka uusi ulkomaalaislaki

Hallituksen kattavaa lakipakettia maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseksi käsiteltiin suurkäräjillä kesäkuussa 2016. Sen kiistanalaisimmat kohdat koskivat perheenyhdistämistä sekä alaikäisten kohtelua. Suurin osa hallituksen esityksistä meni läpi suurkäräjillä. Esimerkiksi turvapaikkahakemuksiin voidaan aiempaa helpommin antaa kieltävä päätös sen perusteella, että hakija voi kotimaassaan asua muualla kuin kotiseudullaan. Pysyvän oleskeluluvan saamiseksi tullaan myös jatkossa vaatimaan tietyntasoinen norjankielen taito ja yhteiskunnan tuntemus.

Suurkäräjien enemmistö äänesti puolestaan mm. alaikäisten kohtelun tiukentamista vastaan. YK on kritisoinut hallituksen esityksiä perheenyhdistämisen vaikeuttamiseksi, ja suurkäräjien enemmistö äänesti osaa perheenyhdistämistä koskeneista esityksistä vastaan. Vaikka kaikki hallituksen esitykset eivät menneet läpi, on maahanmuutto- ja integraatioministeri Sylvi Listhaug tyytyväinen siitä, että Norjan uusi ulkomaalaislaki on historiallisen tiukka.

Tilanne vuosi ennen vaaleja

Porvarihallitus on pystynyt säilyttämään kannatuksensa hallitusvastuusta huolimatta. Ensimmäistä kertaa hallituksessa mukana olevan Edistyspuolue FrP:n kannatuksen odotettiin kärsivän puolueen hallitustaipaleen myötä, mutta näin ei ole käynyt. Maahanmuutto nousi viime vuonna keskeisimmäksi sisäpoliittiseksi teemaksi, ja tämä hyödytti erityisesti FrP:tä. Samalla maahanmuuttokeskustelu on lyönyt kiilaa FrP:n ja hallituksen tukipuolueiden KrF:n ja Venstren välille.

Molemmat tukipuolueista kannattavat FrP:n linjaa liberaalimpaa ulkomaalaispolitiikkaa, ja niille on ollut vaikeaa niellä osaa hallituksen linjauksista. Ap onkin kosiskellut erityisesti KrF:ää siirtymään puolueen tukijaksi porvarihallituksen sijaan. Sekä KrF:n että Venstren välit FrP:hen ovat perinteisesti olleet huonot, ja osa kannattajista on tyytymättömiä puolueidensa yhteistyöhön FrP:n kanssa.

Ympäristöpuolue nostanut kannatustaan

Ympäristöpuolue MdG:n Rasmus Hansson ja valtiovarainministeri Siv Jensen (FrP)
Kuva: Stortinget CC BY-NC-ND 2.0

Norjassa ei ole aiemmin ollut vahvaa Vihreää puoluetta, mutta kuntavaaleissa 2015 Ympäristöpuolue Vihreät (MdG) sai 4,2 % kannatuksen, ja nosti kannatustaan edellisistä vaaleista 3,3 %. Oslossa puoluetta kannatti 8,1 % äänestäjistä ja se nousi Oslon kaupunginhallitukseen. Valta vaihtui samalla Oslossa porvaripuolueilta työväenpuolueelle ja sosialistiselle vasemmistopuolueelle (SV) vihreiden lisäksi.

Hapuilevaa oppositiopolitiikkaa

Norjan suurin puolue Ap (työväenpuolue) on tällä hetkellä oppositiossa. Puolue on tottunut olemaan hallitusvastuussa, ja oppositiopolitiikka on ollut hapuilevaa. Puolueen johtaja Jonas Gahr Støre oli erittäin suosittu toimiessaan ulkoministerinä Stoltenbergin punavihreässä hallituksessa vuosina 2005-2012.

Työväenpuolueen vaalikamppailun pääteemoiksi näyttäisi olevan muodostumassa työttömyys ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvu. Luvassa on jännittävä vuosi ennen vaaleja, jossa pienpuolueet nousevat keskeiseen asemaan suurten puolueiden kosiskellessa heitä yhteistyökumppaneikseen.

Henna Kvam ja Jori Pyykkö/ Suomen Oslon-suurlähetystö