Norjassa kehitteillä uudenlaista teknologiaa teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
Norjassa on kehitteillä uudenlaista teknologiaa teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Teknologian avulla maakaasu voidaan puhdistaa hiilidioksidista jo ennen sen polttamista. Prosessi on aiempia menetelmiä tehokkaampi ja edullisempi. Prosessin tuloksena maakaasu jakautuu hiilidioksidiin ja vetyyn. Hiilidioksidi voidaan esimerkiksi johtaa takaisin maakaasun porausreikään, ja vedystä voidaan tuottaa sähköä.
Oslon yliopiston ja Trondheimissa sijaitsevan NTNU:n (Norges Teknisk-Naturvitenskapelige Universitet) tutkijat ovat yhteistyössä kehittämässä teknologiaa, jonka avulla maakaasu voidaan puhdistaa hiilidioksidista ennen sen polttamista voimalaitoksissa. Ensimmäinen pilottiprojekti pienessä voimalaitoksessa voitaneen käynnistää 3–5 vuoden kuluessa, ja teknologian odotetaan olevan käyttövalmiina vuonna 2020. Pätevän henkilöstön puute saattaa kuitenkin hidastaa prosessia.
Tämänhetkisen teknologian avulla hiili-, kaasu- ja öljyvoimalaitosten päästöt voidaan puhdistaa hiilidioksidista suurimmaksi osin. Pilottihankkeissa hiilidioksidista on onnistuttu poistamaan 80-90 prosenttia. Päästöjen puhdistaminen on kuitenkin monimutkaista ja hyvin kallista. Uusi teknologia muuttaa puhdistusprosessia nykyisestä huomattavasti. Puhdistus tapahtuu jo ennen kaasun varsinaista käyttöä. Teknologia mahdollistaa hiilidioksidin poistamisen kaasusta sataprosenttisesti, ja sen käyttämisen arvellaan myös olevan huomattavasti edullisempaa kuin päästöjen puhdistamisen. Aftenposten (4. huhtikuuta) arvelee teknologian voivan mullistaa taistelun ilmastonmuutosta vastaan.
Uuden menetelmän mukaisessa puhdistusprosessissa maakaasu sekoitetaan veteen 600-800 asteessa. Kaasu muuttuu hiilidioksidin ja vedyn sekoitukseksi. Seuraavaksi sekoitus johdetaan keraamisen kalvon läpi, joka päästää lävitseen vain vetyä. Hiilidioksidi voidaan tämän jälkeen johtaa pois, esimerkiksi takaisin kaasun porausreikään. Puhtaasta vedystä voidaan tuottaa sähköä.
Prosessin tuloksena syntyvä vety on hieman hankala energianlähteenä, sillä sen varastointi on vaikeaa. Varastointi ei kuitenkaan ole ongelma suurissa voimalaitoksissa, joissa vedystä voidaan tuottaa energiaa heti ilman varastointia.
Teknologian kaupallistamisesta huolehtii Protia-yritys, jonka omistavat Oslon yliopisto, NTNU sekä Springfondet Teknologia on vielä kehitysvaiheessa, mutta tutkijat arvioivat, että ensimmäinen pilottiprojekti pienessä voimalaitoksessa voidaan toteuttaa 3-5 vuoden sisällä. Käyttövalmiina teknologian arvioidaan olevan vuonna 2020. Tutkimus- ja kehitysprojektiin osallistuvat tutkijat arvelevat kuitenkin, että pätevän henkilöstön löytäminen saattaa nousta suureksi ongelmaksi ja hidastavaksi tekijäksi teknologiaa kehitettäessä.