Norjan taloustilanne ja vuoden 2010 budjetin suunnittelu

Finanssikriisi puri Norjan valtion eläkerahastoon. Sekä eläkerahasto/Norja että eläkerahasto/ulkomaat menettivät vuoden aikana arvostaan neljäsosan.
 

Norjan valtion eläkerahasto esitteli vuoden 2008 tuloksensa maaliskuun alkupuolella. Eläkerahasto on jaettu kahteen erilliseen rahastoon. Eläkerahasto/Norja sijoittaa Norjaan ja muihin pohjoismaihin, ja sen pääomasta 58 prosenttia on sijoitettu osakkeisiin ja 42 prosenttia obligaatioihin (www.regjeringen.no(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)).

Eläkerahasto/ulkomaat sijoittaa ulkomaille, ja sen pääoma oli vuodenvaihteessa jakautunut melko tasaisesti osakkeisiin ja obligaatioihin. Rahasto on kuitenkin nostamassa osakkeiden osuutta 60 prosenttiin.

Rahastot tiukilla

Eläkerahasto/Norjan arvosta hävisi vuoden aikana neljäsosa, joka vastaa 30 miljardia Norjan kruunua. Rahaston pääoman arvo oli vuoden lopulla 87,8 miljardia kruunua. Eläkerahastoa hallinnoiva Folketrygdfondet totesi kuitenkin tuloksen olevan 3,7 prosenttia referenssiportfoliota parempi. (Lähde: e24.no 4. maaliskuuta)

Eläkerahasto/ulkomaat eli öljyrahasto kärsi jättimäisen, 633 miljardin kruunun tappion vuonna 2008. Tappio vastaa kolmea neljäsosaa Norjan valtion vuotuisesta budjetista. Kaiken kaikkiaan rahaston pääoma supistui noin 23 prosenttia ja oli vuoden lopussa 2275 miljardia kruunua. Suuret tappiot herättivät kritiikkiä, kun kävi ilmi, että rahastoa hallinnoiva Norjan pankki on aktiivisella salkunhallinnalla aiheuttanut 70 miljardin "ylimääräisen" tappion. Erityisesti huomiota herättivät obligaatiosijoitukset, joiden arvo putosi puoli prosenttia. Passiivisella salkunhallinnalla pääoma olisi kasvanut kuusi pro-senttia. Salkunhoitajia arvosteltiin liian suuresta riskinotosta. (Aftenposten 12. maaliskuuta)

Valtiovarainministeri Kristin Halvorsenin mukaan finanssikriisi on purrut myös öljyrahastoon. Halvorsen totesi vuoden olleen huonoin öljyrahaston historiassa, mutta muistutti samalla, että kärsitty tappio ei ole realisoitunut. Rahasto on sitoutunut pitkän aikavälin sijoittamiseen, eikä rahaston hallintaan Halvorsenin mukaan haluta tehdä merkittäviä muutoksia talouskriisin aikana. Aktiivisesta salkunhallinnasta koituneet tappiot johtivat kuitenkin salkunhallinnasta vastaavan johtajan palkanalennukseen ja valtuuksien tiukempaan rajoittamiseen. (Aftenposten 12. maaliskuuta)

Koronlasku kriisin seurauksena

Norjan pankin ohjauskorko oli vuoden 2008 syyskuussa 5,75 prosenttia. Kansainvälisen finanssikriisin puhkeamisen jälkeen sitä laskettiin lokakuussa kaksi kertaa puolella prosenttiyksiköllä, jota seurasi ennätyksellisen suuri 1,75 prosenttiyksikön pudotus joulukuussa. Tällä hetkellä ohjauskorko on 2,5 prosenttia. Euroopan, Iso-Britannian ja Tanskan keskuspankkien koronlaskut kasvattavat painetta merkittävään koronlaskuun myös Norjassa. Norjan pankki antaa seuraavan rahapoliittisen raporttinsa 25. maaliskuuta, ja analyytikot ovat arvioineet pankin laskevan ohjauskorkoa vähintään puoli prosenttiyksikköä. Kesään mennessä koron on arveltu olevan prosentin tämänhetkistä alhaisempi. (VG 6. maaliskuuta)

Koronlaskusta on kuitenkin esitetty maltillisempiakin näkemyksiä. Norjan pankki julkaisi yritysten, kuntien ja muiden organisaatioiden haastatteluihin perustuvan raporttinsa talousnäkymistä. Näkymät eivät ole kaksisia, mutta niistä oli Handelsbankenin pääanalyytikon Knut Anton Morkin mukaan löydettävissä myös jotain hyvää. Teollisuuden tuotannon lasku on pitkälti vastannut niitä odotuksia, joita yrityksillä oli edellisen vastaavan raportin aikaan kolme kuukautta sitten. Lasku näyttää edelleen jatkuvan sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa. Kotimaassa laskun odotetaan kuitenkin hidastuvan hieman. Myös kestokulutustavaroiden kauppa näyttää pieniä merkkejä paremmasta. Yritysten talousnäkymien lisäksi hieman yllättäviä olivat myös tuoreimmat inflaatioluvut, joiden mukaan kuluttajahintaindeksi nousi tammikuusta helmikuuhun 0,8 prosenttia. Morkin mukaan nämä seikat saattavat vaikuttaa keskuspankin koronlaskuhalukkuuteen. (DN.no 13. maaliskuuta)

Ulkomaankauppa kutistuu, työttömyys kasvaa

Vasta julkaistujen tilastojen mukaan Norjan ulkomaankauppa seuraa tämänhetkistä kansainvälistä trendiä, ja on kutistunut alkuvuonna selvästi. Norjan viennin arvo oli tammi-helmikuussa 130 miljardia kruunua, joka on 15 prosenttia vuoden 2008 vastaavaa ajankohtaa pienempi. Kauppataseen ylijäämä laski tammi-helmikuussa 16,6 prosenttia edellisen vuoden lukuihin verrattuna ja oli yhteensä 62 miljardia kruunua. Tuonnin arvo oli alkuvuonna 68 miljardia kruunua, 13,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. (ssb.no) Työttömyysaste oli joulukuussa 3,0 prosenttia. Norjan tilastokeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan työttömyysaste kohoaa tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 4,7 prosenttiin (Aftenposten 7. maaliskuuta).

Bruttokansantuotteen ennustetaan kutistuvan Manner-Norjassa tänä vuonna 0,5 prosenttia (VG 9. maaliskuuta).

Norjan vuoden 2010 budjetti

Hallitus kokoontui maaliskuun alkupuolella ensimmäistä kertaa suunnittelemaan vuoden 2010 budjettia. Epävarmoista talousnäkymistä johtuen normaalia suurempi osa budjetin valmistelusta jätetään tehtäväksi kesän jälkeen. Budjetista on kuitenkin tulossa hyvin kattava. Dagsavisenin (11. maaliskuuta) mukaan ministerien on aiempina vuosina vaadittu esittävän leikkauksia omaan budjettiinsa menoesitysten yhteydessä. Tänä vuonna tällaista vaatimusta ei ole esitetty. On sovittu, että öljyrahaston (eläkerahasto/ulkomaat) pääomasta siirretään vuosittain enintään neljä prosenttia (rahaston odotettu vuosittainen reaalituotto) valtion budjettiin. Tänä vuonna sovittu prosenttimäärä kuitenkin ylitetään reilusti, ja samaa on kaavailtu ensi vuodelle. Koska öljyrahaston reaalituotto ei välttämättä lähitulevaisuudessa nouse takaisin normaalilukemiin, hallitus joutunee käyttämään varoja rahaston varsinaisesta pää-omasta. Vaikka pääoman tuotto tulevaisuudessa palautuisikin odotettuun neljään prosenttiin, se on pääoman supistumisen vuoksi aikaisempaa pienempi, joka hallituksen on otettava myöhemmissä budjeteissaan huomioon.

Hallituspuolueilla oli budjettitapaamisessaan erimielisyyksiä verotuskysymyksistä. Norjan tilastokeskuksen mukaan talouskriisi saattaa jakaa norjalaiset kahteen luokkaan. Ne, joilla on varma työpaikka, hyötyvät laskusuhdanteen vuoksi laskevista koroista ja alemmasta inflaatiosta, kun taas teollisuuden ja rakentamisen alalta työttömäksi jääneet ovat selkeästi huonommassa asemassa. Hallituspuolueista sosialistinen vasemmistopuolue SV ja keskustapuolue Sp haluaisivat tasapainottaa tilannetta korot-amalla veroja, mutta työväenpuolue Ap ei ole veronkorotuksien kannalla. (Dagsavisen 9. maaliskuuta)

Pmi Jens Stoltenbergin mukaan budjetin pääpaino tulee olemaan työpaikkojen säilyttämisessä, ja satsaukset kohdistuvat erityisesti ilmastoon, koulutukseen ja liikenteeseen (Dagsavisen 9. maaliskuuta). Panostuksia voitaneen odottaa erityisesti liikenteeseen hallituksen 13. maaliskuuta julkistaman kansallisen liikennesuunnitelman (Nasjonal transportplan 2010–2019) seurauksena. Suunnitelmassa hallitus lupasi 321,9 miljardia Norjan kruunua käytettäväksi teiden, rautateiden sekä meriliikenteen infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon kymmenen vuoden aikana. Suunnitelmalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja teiden kuntoa, edistämään paikallista kehitystä ja hidastamaan ilmastomuutosta.

Suunnitelman ovat tehneet liikenne- ja viestintäministeriö sekä kalastus- ja rannikkoministeriö yhteistyössä rautatieviraston (Jernbaneverket), rannikkoviraston (Kystverket), valtion tiehallintoviranomaisten (Statens vegvesen), Avinorin, kuntien sekä Oslon, Stavangerin, Bergenin ja Trondheimin kaupunkien kanssa.

Uuden liikennesuunnitelman 2010–2019 keskimääräiset kulut ovat suunnitelmakauden aikana yhteensä noin 321,9 miljardia kruunua. Suunnitelman mukaan menoista on vuosittain suunnattu noin 21,2 miljardia kruunua teiden parantamiseen, 9,2 miljardia kruunua rautatieinvestointeihin ja ylläpitoon ja miljardi kruunua rannikkovirastolle. Uuden liikennesuunnitelman 2010–2019 kulut ovat kaiken kaikkiaan noin 100 miljardia kruunua korkeammat kuin edellisessä suunnitelmassa vuosille 2006–2015 (regjeringen.no).

Seuraavan neljän vuoden aikana toteutetaan yhteensä noin 40 tieprojektia. Suurimmat sijoitukset ovat kaksoisraide Oslon ja Lillehammerin sekä Skienin ja Haldenin väliselle matkalle, moottoritien pa-rantaminen pohjoisesta etelään (E6) ja idästä länteen (E16), sekä meriliikenteen parantaminen Sta-vangerista Trondheimiin. Samalla aikajaksolla sijoitetaan 10 miljardia kruunua maanvyöry- ja romah-dusvaaran vähentämiseen. Pohjois-Norjaan rakennettavan rautatien suunnitelmat ovat hyvin riippuvaiset Suomen ja Ruotsin rautatiesuunnitelmista pohjoiseen (Nordlys 14. maaliskuuta).

Liikennesuunnitelmaa on kritisoitu siitä, että hallitus jatkaa liikenneprojektien rahoittamista vuosittaisista budjeteista, vaikka projektirahoitus olisi asiantuntijoiden mukaan järkevämpi vaihtoehto. Hallituksen mukaan projektirahoitus ei välttämättä alenna kuluja, mutta on kuitenkin selvää, että projektirahoituksen kautta parannukset valmistuisivat vuosia nopeammin. Rahoitus vuosittaisista budjeteista herättää myös pelon politiikkojen prioriteettien muutoksista hallituksen vaihdettua (Aftenposten 14. maaliskuuta).