Norjan talous toipuu koronapandemian aiheuttamasta kriisistä odotettua nopeammin

Norjan talous toipuu koronapandemian aiheuttamasta kriisistä odotettua nopeammin

Norjan talous kärsii muun maailman tavoin koronapandemian aiheuttamista toimenpiteistä, mutta näyttää toipuvan siitä odotettua nopeammin. Maan tilastokeskus SSB julkaisi 5.6. päivitetyn talousennusteen, jonka mukaan Norjan BKT laskee kuluvana vuonna 3,9 prosenttia. Huhtikuussa SSB vielä arvioi laskun olevan 5,5 prosenttia. Tilastokeskus korostaa, että Norjan talouden tilanne on edelleen aikaisempaan verrattuna synkkä, mutta kuitenkin parempi kuin vielä kuukausi sitten luultiin.

Kuva: Norges bank. 

Norjalaisten usko omaan talouteen on pysynyt koronapandemiasta huolimatta yllättävän korkeana. Kun euroalueella tavarakauppa laski 11,2 % helmi- ja maaliskuun 2020 välillä, Norjassa lasku oli ainoastaan 0,9 %. Huhtikuussa tavarakauppa jo kasvoi Norjassa 4,8 prosenttia. Palvelukauppa on kärsinyt koronasta huomattavasti tavarakauppaa pahemmin.

Norjan pankin laskettua ohjauskoron nollaan toukokuun 2020 alussa asuntojen hinnanlasku pysähtyi. Tuoreen tilaston mukaan asuntojen hinnat nousivat Norjassa 1,9 % toukokuussa, Oslossa yli kaksi prosenttia. Valtion budjetissa vuodelle 2020 palkkojen ennustettiin nousevan 3,6 prosenttia. Nyt SSB ennustaa palkkojen nousevan 2 % vuonna 2020 ja 1,6 % vuonna 2021. Alhainen korkotaso kuitenkin kompensoi palkkatason heikompaa kehitystä. Suuren asuntolainan ottaneiden ja työnsä säilyttäneiden norjalaisten ostovoima itse asiassa vahvistuu – korkojen lasku tarkoittaa käytännössä lähes 10 % palkankorotusta Nordean ekonomien mukaan.

Öljyn hinta nousee jälleen

Norjan taloutta kuritti alkuvuonna koronapandemian lisäksi öljykriisi, kun Opec ei päässyt yhteisymmärrykseen öljyn tuotantomääristä, ja öljyn hinta laski rajusti. Koronapandemian puhjettua öljyn kysyntä romahti, ja öljytynnyrin hinta oli pahimmillaan alle 20 dollaria. Valtion budjetti vuodelle 2020 laskettiin sen perusteella, että öljytynnyrin hinta on 55 dollaria. Nyt öljyn hinta on taas noussut ollen yli 40 dollaria tynnyriltä.

Johan Sverdrup-öljykenttä. Kuva: Ole Jørgen Bratland/Equinor. 

 

Öljy- ja kaasuteollisuus työllistää Norjassa suorasti tai epäsuorasti yli 200 000 henkilöä, ja työpaikkojen säilymisen ja teknologisen osaamisen kannalta hallitus näkee tärkeänä alan tukemisen. Hallitus ja suurkäräjät julkaisivat 8.6. öljyteollisuuden mittavan tukipaketin, jonka veronalennusten arvo on yli 8 miljardia kruunua (n. 864 milj. €). Samassa paketissa myönnettyjen veronlykkäysten lasketaan lisäävän öljy-yhtiöiden likviditeettiä 100 miljardia dollaria (n. 11 mrd. €) vuosien 2020 ja 2021 aikana, mikä mahdollistaa suunniteltujen investointien toteuttamisen.

Vihreä yritystukipaketti

Norjan hallitus julkaisi 29.5. kauan odotetun vihreän yrityspaketin, jonka tärkeimmät satsauskohteet ovat merituulivoima, akkuteknologia, vety ja ympäristöystävällinen merenkulku. Tukipaketin suuruus on 3,6 miljardia kruunua (n. 389 milj. €). Hallitus ehdottaa tukipaketissa 120 miljoonaa kruunua (11 milj. €) vedyn ja muiden vihreiden energiamuotojen tutkimiseen. Hallitus julkaisi 3.6. vetystrategian, jossa määritellään Norjan rooli vetyteknologian kehittäjänä. Strategiassa käsitellään myös aloja, joilla vetyä voidaan hyödyntää sekä kansainvälistä ja erityisesti pohjoismaista yhteistyötä.

Vihreässä tukipaketissa esitetään vihreitä investointeja edistävälle valtionyhtiö Enovalle kahden miljardin kruunun (187 milj. €) lisärahoitusta. Varat ovat osa vihreää sopeutumispakettia, jotka suunnataan erityisesti ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen meriteollisuudessa ja uusiutuvan energian saralla. Hallitus esittää 100 miljoonan kruunun (n. 9 milj. €) myöntämistä aloitteille, jotka edistävät kiertotaloutta ja resurssien parempaa ja tehokkaampaa käyttöä. Sen lisäksi hallitus esittää 20 miljoonaa lisäkruunua (n. 2 milj. €) päästöttömien pikalauttojen, ml. vedyllä käyvien lauttojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. 

Elvytys tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Norja tulee selviämään kriisisistä monia muita maita paremmin vahvan julkisen taloutensa ja öljyrahaston ansiosta. Suomalaisen viennin kannalta Norjan potentiaali ei ainakaan laske. Mittaviin elvytystoimiin, kuten esimerkiksi infrastruktuurihankkeisiin, on varaa myös kriisin jälkeen. Suomalaisilla yrityksillä on paljon rakennus- ja infra-alan osaamista, esim. digitalisaation ja hankesuunnittelun saralla, jota Norjassa tarvitaan kipeästi.

Kuva: Fortum Oslo Varme / Einar Aslaksen

Norjalla on myös kiire monipuolistaa talouden tukijalkojaan. Liikenteen sähköistäminen, uusiutuva energia ja koko yhteiskunnan kattava digitalisaatio tulevat jatkossakin muokkaamaan Norjan tulevaisuuden kehitystä. Norja tähtää maailman huipulle merituulivoiman ja vetyteknologian sekä hiilidioksidin talteenoton kehittäjänä. Ei tule myöskään unohtaa Norjan demografisia haasteita – väestö vanhenee ja kysyntää on terveydenhuollon palveluille ja innovaatioille. Terveysalan palvelujen kysyntä on kasvanut kymmenessä vuodessa 90 %.

 

teksti: Henna Kvam, Suomen Oslon-suurlähetystön vanhempi neuvonantaja