Norjan talous muutoksessa muttei kriisissä
Norja on edelleen yksi maailman rikkaimmista maista, vaikka maan pitkään vahvana jatkunut talouskasvu on tasaantunut. Viime vuonna maan talous kasvoi OECD:n arvion mukaan noin 1,3 prosenttia. Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuarviot vaihtelevat 1,1 ja kahden prosentin välillä. Norjan tilastokeskuksen ja Norjan pankin ennusteiden mukaan BKT:n kasvu palaa normaalina tasona pidettyyn 2,5 prosenttiin vuonna 2018.
Öljy- ja kaasuteollisuuden haasteiden vaikutus vientiin
Öljy- ja kaasuteollisuus muodostavat noin puolet Norjan viennin arvosta. Maan suurimman teollisuudenalan haasteet peilautuvat Norjan talouteen. Eurooppalaisessa mittakaavassa mitattuna Norjalla menee yhä hyvin, mutta hyvinvointiin ja huomattavaan kasvuun sekä valtakunnantasolla että yksityistalouksien tasolla tottuneessa Norjassa leikkaukset tuntuvat. Kokonaiskuva on kuitenkin yhä positiivinen: investointien tasaantumisesta huolimatta ovat öljy- ja kaasualan investoinnit yhä noin 20 miljardin euron vuositasoa. Laskenut kruunun kurssi on vauhdittanut perinteistä vientiteollisuutta.
Kokonaisuutena tarkasteltuna (mukaan lukien offshore-toiminta) Norjan vienti on laskenut loivasti vuodesta 2012 lähtien. Viime vuonna viennin kokonaisarvo laski 6,7 prosenttia. Matala öljynhinta oli laskussa merkittävä tekijä: Norja kasvatti viime vuonna öljynvientiä määrällisesti mitattuna 1,6 prosentilla, mutta siitä saatujen vientitulojen arvo laski noin 30 prosenttia. Manner-Norjan vienti on kasvanut neljä viime vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 Manner-Norjan vienti kasvoi 5,1 prosenttia.
Öljy- ja kaasuala yhä talousveturina
Öljy- ja kaasuala painottaa kyseessä olevan kustannustason noususta johtuva kriisi, ei öljyn hinnan laskusta johtuva kriisi. Alan kustannustaso nousi noin kolminkertaiseksi vuosien 2003–2013 aikana. Parhaillaan käynnissä on kustannustason normalisoituminen.
Vallitsevassa tilanteessa alihankkijat ovat ensimmäisten kärsijöiden joukossa. Erityisesti pienet, yhteen alaan erikoistuneet kunnat kokevat öljy- ja kaasualan toiminnan vähentymisen nahoissaan. Statoil toisaalta hehkuttaa onnistuneensa kustannustason laskussa: suunniteltujen mutta toistaiseksi toteuttamispäätöstä odottavien tulevien kehitysprojektin keskimääräinen kannattavuusraja on laskenut vuoden 2013 70 dollarista nyt 41 dollariin tynnyriltä.
Toistaiseksi öljy- ja kaasualan haasteet eivät ole levinneet muille teollisuudenaloille. Myös maantieteellisesti vaikutukset ovat toistaiseksi pysyneet rajoitettuina: pahiten muutos tuntuu maan öljypääkaupunki Stavangerin seudulla Rogalandissa, vahvan meriteollisuuden alueella Bergenin seudulla sekä offshore-osaamisestaan tunnetussa Etelä-Norjassa. Muissa osissa maata aktiviteettitaso on pysynyt korkeana ja työttömyys matalahkona. Asiantuntijoiden mukaan haasteet siirtynevät tilanteen pitkittyessä myös Oslon seudulle.
Työttömyys: alueelliset erot huomattavia
Valtakunnantason työttömyysaste on tällä hetkellä suomalaisin silmin katsottuna vaatimaton 4,6 prosenttia, mutta työttömyystasossa on alueellisia eroja. Öljyteollisuuden vahvoilla alueilla länsi- ja etelä-rannikolla työttömyys on paikoitellen korkeampi. Öljy- ja kaasualalla on irtisanottu tai annettu irtisanomisvaroitus yli 30 000 työntekijälle. Norjan pankki ennustaa työttömyyden nousevan nykytasosta.
Noin kolmen prosentin työttömyystasoon ja käytännössä työvoimapulaan tottuneessa Norjassa työttömyysprosentin kasvu herättää huolta – erityisesti, kun se tapahtuu kohtuullisen nopeasti. Syyskuun 2014 ja syyskuun 2015 välisenä aikana työttömyys nousi 11 prosenttia. Toistaiseksi puhutaan kuiten-kin pääosin öljytyöttömyydestä – toisin sanoen alueellisesta (öljy- ja kaasuteollisuuden vahvat alueet ja alihankkijakeskittymät Rogaland, Hordaland ja Sørlandet) ja sektoraalisesta (offshore, öljy- ja kaasuteollisuus ja sen alihankkijat) työttömyydestä.
Oslossa on määrällisesti eniten työttömiä, mutta työttömien määrä suhteessa asukaslukuun on kansallisen keskiarvon alapuolella (3,6 prosenttia). Öljyalan tilanne ei vaikuta dramaattisesti Oslossa. Sen sijaan Oslon kohdalla tilastot paljastavat, että suuressa kaupungissa useampi tekee pätkätöitä kokoaikaisen työllistymisen sijaan. Lisäksi Oslossa on merkittävä määrä maahanmuuttajia, joiden keskuudessa työttömyysaste on 7,6 prosenttia ja siten korkeampi kuin maan keskiarvo.
Toisen epäonni on toisen leipä
Öljy- ja kaasualan irtisanomiset eivät tarkoita pelkästään huonoja uutisia. Öljy- ja kaasualalta irtisanottua työvoimaa myös siirtyy muiden alojen palvelukseen. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi kunnille ja perinteiselle Manner-Norjan teollisuudelle, jotka pitkästä aikaa pystyvät rekrytoimaan osaavaa työvoimaa. Vahvan talouskasvun Pohjois-Norjassa on yhä paikoitellen työvoimapula, ja esimerkiksi maan itäosassa sijaitsevien Hedmarkin ja Østfoldin lääneissä työttömyys on laskenut. Valtio pyrkii vastaamaan Pohjois-Norjan työvoimapulaan muun muassa tarjoamalla helpotuksia opintolainaan, jos opiskelija muuttaa pohjoiseen töihin.
Öljy- ja kaasuteollisuuden irtisanomisia suurempi haaste Norjalle on nuorisotyöttömyys ja toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden korkea määrä. Jopa joka neljännes toisen asteen koulutusta käyvistä keskeyttää opintonsa. Myös alemman korkeakoulututkinnon keskeyttää 21 prosenttia, ja insinööriopiskelijoista yksi viidestä keskeyttää opinnot.
Työvoiman saannin helpottumisen lisäksi auttaa Manner-Norjan perinteistä teollisuutta myös kruunun kurssin heikentyminen. Esimerkiksi prosessi- ja alumiiniteollisuus on kasvussa, sillä heikko kruunu helpottaa hintapainetta. Heikko valuutta hyödyttää erityisesti myös vientiä ja matkailua. Alhaisten hintojen houkuttelevuus näkyy jo Pohjois-Norjassa, jossa turismi on lisääntynyt.
Pohjoinen, uusi talousveturi?
Norjan vahvin talouskasvu löytyy tällä hetkellä Pohjois-Norjasta. Viime vuonna sen talouden arvioitiin kasvaneen 6-7 prosentin verran. Vienti vetää ennätystasolla, ja pääosaa näyttelevät maanosan kolmen tuotannossa olevan kentän Nornen (öljy ja kaasu), Skarvin (öljy ja kaasu) ja Snøhvitin (kaasu) lisäksi myös kalankasvatus.
Kalanvienti kasvoi viime vuonna 15,6 prosenttia, ja sen odotetaan tulevina vuosikymmeninä kasvavan jopa nelin-viisinkertaiseksi. Viennin kasvua edesauttaa myös heikentynyt kruunun kurssi. Turismi on vahvassa kasvussa oleva teollisuudenala pohjoisessa. Viime vuonna Pohjois-Norjan turismi kasvoi 11 prosenttia. Pohjois-Norjassa onkin näillä kasvavilla aloilla työvoimapula. Opplandin ja Tromssan läänien työttömyysprosentti (2,4) on maan matalin. Käytännössä kyse on kitkatyöttömyydestä.
Myös julkiset investoinnit maan pohjoisosiin ovat korkealla tasolla. Erna Solbergin sini-sinisen hallituksen huomattavasti infrastruktuuripanostuksesta merkittävä osa valuu myös maan pohjoisten aluei-den infrastruktuurin kehittämiseen.
Norjan pankki varautuu laskemalla ohjauskorkoa
Norjan pankki laski viimeksi ohjauskorkoaan syyskuussa 2015. Tällä hetkellä ohjauskorko on 0,75 prosenttia, ja se on alempana kuin koskaan viimeisen 25 vuoden aikana. Ohjauskorkoa on laskettu nykyiselle tasolle tasaisesti vuodesta 2011 asti, jolloin se oli 2,25 prosenttia. Norjan pankki ei poissulje mahdollisuutta laskea ohjauskorkoa nykyisestä tasosta kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Korkotason laskeminen on toistaiseksi jakanut mielipiteitä. Osa kiittää Norjan pankkia, osa katsoo sen toimivan liian etunojaisesti alueellisessa kriisissä. Norjan pankki on perustellut päätöstään matalalla öljynhinnalla, öljyinvestointien tasaantumisella, työttömyyden kasvulla sekä sillä, että kotitalouksien kulutuksen ja investointien odotetaan laskevan. Öljyalan haasteet yhdessä heikon kruunun kanssa vaikuttavat tulevaisuudennäkymiin. Öljyn hinnan lasku alentaa viennin arvoa, mutta toisaalta madaltuva kurssi tekee norjalaisista tuotteista houkuttelevampia. Pitkällä tähtäimellä on odotettavissa hintatason nousu, sillä Norjan tuotannossa käytetään paljon maahantuotuja komponentteja.
Inflaatio on 2,3 prosenttia. Norjan pankin pitkän tähtäimen tavoitetaso on 2,5 prosenttia, ja se odote-taan saavutettavan kuluvana vuonna.
Valtion Eläkerahasto – Ulkomaat huonojen aikojen bufferina
Norja tallettaa öljy- ja kaasutoiminnasta saamansa tulot Valtion Eläkerahastoon – Ulkomaat, joka tunnetaan myös Öljyrahastona. Rahaston laskennallinen arvo on tällä hetkellä noin 6 979 mrd kruunua (noin 734 mrd euroa). Rahaston keskimääräinen reaalituotto vuosina 1998–2005 on ollut 3,8 prosenttia.
Rahaston mandaattia uusitaan vastaamaan muuttunutta taloustilannetta sekä rahaston kokoa. Rahaston suuruuden vuoksi sillä on jo vaikeuksia löytää tarpeeksi sijoitusmandaatin edellyttävät vaatimukset täyttäviä sijoituskohteita. Viimeisimmät uudistukset astuivat voimaan kuluvan vuoden helmikuussa. Näissä määritellään lähinnä riskien raportoinnista ja ohjauksesta. Mandaattiin kirjattiin ensimmäistä kertaa vaatimus yksityiskohtaisesta raportoinnista. Selvitys siitä, paljonko rahasto voi sijoittaa ei-pörssimerkittyyn omaisuuteen ja infrastruktuuriin valmistuu odotusten mukaan kuluvan vuoden lokakuussa. Selvityksen pohjalta uusitaan mandaatin vaatimuksia koskien osakkeiden määrää rahaston sijoitusportfoliossa.
Teksti: Anu Fredrikson & Tiina Kotamies / Suomen Oslon-suurlähetystö