Norjan porvarihallitus haluaa laskea maan verokantaa

Norjan porvarihallitus haluaa laskea maan verokantaa

Norjan sini-sininen vähemmistöhallitus (konservatiivipuolue Høyre, edistyspuolue Fremskrittspartiet) on tehnyt ehdotuksensa maan verojärjestelmän uudistamiseksi. Porvarihallitus esittää ideologiansa mukaisesti, että Norjan verokantaa lasketaan. Hallitus kaavailee tuloveron laskemista ja myös yhteisövero halutaan laskea lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa. Neuvottelut esityksen hyväksymisestä käynnistyvät tammikuussa.

Siv Jensen
Valtiovarainministeri Siv Jensen esitteli budjettia lokakuun alussa. Kuva: Gjermund Nordtug / Stortinget

Veroleikkaukset Norjassa jatkuvat

Norjan sini-sininen vähemmistöhallitus julkisti lokakuun alussa ehdotuksensa uudeksi veromalliksi. Ehdotus sisältää veronalennuksia mm. yhteisö- ja tuloveroon. Uudistuksen tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Erna Solbergin (konservatiivipuolue Høyre) johtama hallitus on jo aiemmin laskenut Norjan verokantaa, odotusten mukaisesti.

Hallitus leikkaa ensi vuoden budjettiehdotuksessaan verotusta noin 790 miljoonalla eurolla. Veroleikkauksia perustellaan (ideologian lisäksi) mm. yritysten kilpailukyvyn parantamisella sekä panostuksella uusien työpaikkojen luomiseksi. Erna Solbergin johtaman hallituksen talouspolitiikan keskiössä on maan talouden siirtäminen öljyajan jälkeiseen aikaan. Ensi vuonna budjettialijäämän paikkaamiseen suunnitellaan käytettävän enemmän öljyvaroja kuin koskaan aiemmin. Öljyvaroilla rahoitetaan veronkevennyksiä sekä lisääntynyttä turvapaikanhakijoiden määrää.

Yhteisövero lasketaan pohjoismaiselle tasolle

Hallituksen tekemän veroesityksen mukaan yhteisövero lasketaan 27 prosentista 25 prosenttiin vuonna 2016. Yhteisöveroa on tarkoitus laskea edelleen 22 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on kasvattaa investointeja, tehdä työnteko kannattavammaksi ja luoda työpaikkoja Norjaan.

Liikekiinteistöjen ja sijoitusasuntojen omistaminen puolestaan kallistuu. Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä sijoittamaan mieluummin liiketoimintaan kuin kiinteistöihin. Hallitus haluaa samalla nostaa hupiveroksikin ristittyä matkailua ja kulttuuria koskevaa arvolisäveroa.

Henkilötulojen verotus

Nettotulojen verotus lasketaan niin ikään 27 prosentista 25 prosenttiin. Veronalennus rahoitetaan osittain uudella henkilötulojen bruttoverotuksella. Norjassa käytetään tällä hetkellä niin sanottua huippuverojärjestelmää henkilötulojen verotuksessa. Hallituksen veroesityksessä huippuverojärjestelmä korvataan uudella neliportaisella järjestelmällä, joka toisi suurimalle osalle norjalaisista pienen veronalennuksen.

Verouudistuksen kaksijakoinen vastaanotto

Solbergin vähemmistöhallituksella on kirjallinen yhteistyösopimus kahden oppositiopuoleen, kristillisen kansanpuolueen (Kristelig folkeparti, KrF) ja sosiaaliliberaalin Venstren kanssa. Molemmat puolueet ovat ilmoittaneet olevansa huolissaan hallituksen esittämistä veronkevennyksistä. Puolueet ovat kuitenkin valmiita neuvottelemaan verouudistusesityksen sisällöstä.

Maan suurin puolue, oppositiota johtava työväenpuolue (Arbeiderpartiet, Ap) julkisti oman ehdotuksensa verouudistukseksi reilu viikko hallituksen ehdotuksen jälkeen. Puolueen ehdotuksessa sekä yhteisöveroa että tuloveroa alennettaisiin 23 prosenttiin ja varallisuusveroa nostettaisiin. Ap:n esityksessä maan kokonaisverokantaa ei laskettaisi. Työväenpuolueen esitys on profiililtaan selkeästi sosiaalisempi kuin porvarihallituksen esitys.

Lisäbudjettiesitys ja tulevat neuvottelut

Muuttoliikekriisin aiheuttamia lisäkustannuksia ei hallituksen mukaan ehditty huomioida alkuperäisessä verouudistusesityksessä, ja hallitus esittelikin lokakuun lopussa lisäbudjetin. Samalla tehtiin muutoksia alkuperäiseen verouudistusesitykseen. Henkilö- ja varallisuusveroa koskevat muutokset eivät kuitenkaan ole merkittäviä, vaan verouudistuksen konservatiivinen leima pysyy ennallaan. Oppositiopuolueet (mukaan lukien hallituksen tukipuolueet Venstre ja KrF) ovat kritisoineet hallitusta siitä, että se pitää kiinni mittavista veronkevennyksistä, samalla kun turvapaikanhakijoista aiheutuvat lisäkustannukset paisuvat.

Norjan verokantaa on viimeksi muutettu näin merkittävästi vuonna 1992. Esitetyssä verouudistuksessa on nähtävissä porvarillinen ideologia, jota Norjan sini-sininen hallitus edustaa: verouudistus on sosiaaliselta profiililtaan kapea. Hallitus toivookin suurkäräjiltä laajaa tukea tammikuussa alkaviin neuvotteluihin verouudistuksen hyväksymiseksi. Suurin oppositiopuolue Ap sekä vähemmistöhallituksen tukipuolueet sosiaaliliberaali Venstre ja kristillinen kansanpuolue KrF ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiita neuvottelemaan verouudistuksesta, vaikka puolueet eivät puollakaan suuria veronkevennyksiä.

Teksti: Heikki Kontro, Suomen suurlähetystö Oslo

työ