Norjan merituulivoimarakentamisen tulevaisuuden näkymät
Norjan hallitus julkaisi esityksen merituulivoimarakentamisen säätelystä. Hallitus avaa Pohjanmerelle kaksi aluetta merituulivoimarakentamiselle. Norja aikoo olla merituulivoiman edelläkävijä, ja on valmis panostamaan päästäkseen tavoitteeseensa.
Merituulivoimaa Pohjanmerelle
Norjan hallitus julkaisi esityksen merituulivoimarakentamisen säätelystä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) kesäkuussa 2021 annetun energiatiedonannon yhteydessä. Hallitus avaa Pohjanmerelle kaksi aluetta merituulivoimarakentamiselle (ks. kartta alla). Sørlige Nordsjø II(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) sopii kiinteän merituulivoiman rakentamiseen, Utsira Nordiin tullaan rakentamaan kelluvaa merituulivoimaa. Öljy- ja energiaministeriö aikoo avata Sørlige Nordsjø II:lle 2-3 merituulivoimahanketta yhteensä 3 gigawatin edestä. Alueen syvyys on 60 -70 metriä. Utsira Nordissa hankkeita jaetaan ainakin kolme, yhteensä 1,5 gigawatin edestä.
Kartta Sørlige Nordsjø II:n ja Utsira Nordin sijainnista. Lähde: Öljy- ja energiaministeriö. Kuva: NVE
Norjan merialueet ovat syviä ja alueet, joille merituulivoiman rakentamista suunnitellaan, ovat kaukana mantereesta. Sen vuoksi merituulivoiman rakennuskustannukset ovat Norjassa korkeammat kuin muualla Euroopassa. Toisaalta Norjan tuuliolosuhteet ovat erittäin hyvät. Hallituksen tavoitteena on, että Sørlige Nordsjø II:n kiinteät merituulivoimapuistot rakennetaan ilman valtion tukea.
Merituulivoiman teolliset mahdollisuudet
Hallituksen mukaan Norjalla on hyvät edellytykset tehdä merituulivoimasta tuottavaa. Maassa on erinomaiset tuuliolosuhteet, öljy- ja kaasuteollisuudesta saatu korkean tason osaaminen merellä toimimisesta, kokemusta energiaresurssien hallinnoinnista, vahva energia-alan tuotanto- ja palveluteollisuus, tehokas tukijärjestelmä sekä elinkeinoelämä, jolla on halua ja kykyä panostaa merituulivoimaan. Kehitys kulkee suurempien turbiinien suuntaan, jotka rakennetaan yhä kauemmas mantereelta ja entistä syvempiin vesiin. Alan teollisuus Norjassa on hallituksen mukaan valmistautunut hyvin kehitykseen.
Norjan merituulivoimarakentamiseen kiinnostuksensa ilmaisseet yritysryhmät:
| Yhtiöt | Alue | Kiinteä/kelluva | |
| Equinor, RWE, Hydro | SNII | Kiinteä | |
| Equinor, Vårgrønn (Hitecvision, Eni) | UN | Kelluva | |
|
UN, SNII | Molemmat | |
| Agder Energi, Vårgrønn, Green Investment Group | SNII | Kiinteä | |
| Hafslund Eco, Fred. Olsen Renewables, Ørsted |
|
Molemmat | |
| BP, Statkraft, Aker Offshore Wind | SNII | Kiinteä | |
| Aker Offshore Wind | UN | Kelluva | |
| Norseman Wind, Norgesgruppen, EnBW | SNII | Kiinteä | |
| Sunnhordland Kraftlag, Haugaland Kraft, Knutsen OAS | UN, SNII | Molemmat | |
| NorSea Group (Wilhelmsen), Parkwind (Belgia) | UN, SNII | Molemmat | |
| Magnora Offshore Wind (Magnora, TechnipFMC) | UN | Kelluva | |
|
UN | Kelluva | |
| Shell, BKK, Lyse | UN, SNII | Molemmat |
SNII = Sørlige Nordsjø II, UN = Utsira Nord. Lähde: Klima og Energi -julkaisu, 16.8.2021.
Kelluvan merituulivoimarakentamisen puitteet
Kelluvan merituulivoiman rakentaminen on riippuvainen merkittävästä valtion tuesta. Valtion omistama, vihreitä investointeja rahoittava Enova(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on tukenut Hywind Tampenin kelluvaa merituulivoimapuistoa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 2,3 miljardilla kruunulla (224 milj. €). Hallitus tukee myös kelluvan merituulivoiman tutkimusta ja teknologiakehitystä. Suurin osa kelluvan merituulivoiman tukirahoista ohjataan jatkossakin vihreitä innovaatiota rahoittavan valtionyhtiö Enovan kautta, joka painottaa tuissaan erityisesti loppuvaiheen teknologiakehitystä ja markkinoillepääsyä.
Hallituksen suunnitelman mukaan siirtoverkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavat merituulivoimaa rakentavat yritykset itse. Järjestelmävastuussa on Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Merituulivoiman rakennuslupien jako Pohjanmerellä
Öljy- energiaministeriö aikoo jakaa rakennusluvat kiinteän tuulivoiman Sørlige Nordsjø II –alueelle pääasiassa huutokaupalla. Huutokauppamalli on objektiivinen, markkinoihin perustuva lupienjakomalli. Hinta heijastaa yhtiön uskoa hankkeen kannattavuuteen, ja helpottaa viranomaisten arviointityötä.
Ministeriö aikoo järjestää esivalinnan, jossa yritysten tulee täyttää tietyt ennakkoehdot, kuten vakaa taloudellinen tilanne, tekninen osaaminen sekä tiukkojen terveyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten täyttäminen. Esivalinta varmistaa sen, että lopullisella kilpailukierroksella olevilla yrityksillä on realistinen mahdollisuus toteuttaa hankkeet.
Ministeriön tavoitteena on avata lupienhakukierros Sørlige Nordsjø II:seen keväällä 2022. Kaikki lupamenettelyn yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä selvillä, joten tarkkaa aikaa on vaikea antaa. Rakennustyöt voitaisiin suunnitellun aikataulun mukaisesti aloittaa noin vuonna 2028 tai 2029.
Huutokauppa sopii huonommin kelluvan merituulivoiman lupajärjestelmän lähtökohdaksi. Öljy- ja energiaministeriö aikoo jakaa lupia Utsira Nordissa laadullisen kilpailutuksen perusteella. Tavoitteena on ennen kaikkea kelluvan merituulivoiman teknologiakehitys ja kustannusten lasku.
Norja aikoo olla merituulivoiman edelläkävijä, ja on valmis panostamaan päästäkseen tavoitteeseensa.
Teksti: Henna Kvam,
vanhempi neuvonantaja, Team Finland koordinaattori