Norjan kansantalous vuodenvaihteessa

Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset ulottuvat myös Norjaan. Oslon pörssi heittelehtii, asuntomarkkinat laskevat voimakkaasti ja norjalaispankeilla on vaikeuksia uusia markkinalainansa. Pitkään maltillisella tasolla pysynyt työttömyys on kääntynyt nousuun, samalla kun BKT-ennustetta on jouduttu laskemaan -0,4 prosenttiin. 

Vuoden 2009 budjettiehdotuksessa jo esiteltyjen elvyttävien toimenpiteiden lisäksi hallitus julkaisee kriisipakettinsa 26. tammikuuta 2009. Odotettavissa on hyvinvointia ja työllisyyttä painottavia toimenpiteitä, mutta verotuksellisten toimenpiteiden käyttöäkään ei poissuljeta, Suomen Oslon suurlähetystöstä raportoidaan. 

Laskua pörssissä, asuntomarkkinoilla ja BKT:ssa 

Viisi vuotta jatkunut voimakas talouskasvu päättyi Norjassa vuoden 2008 loppupuolella maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutusten ulottuessa myös Norjaan. Turbulentin vuoden 2008 jälkeen ovat Oslon pörssin pörssikurssit kehittyneet varovaisen positiivisesti kaupankäynnin alettua tammikuussa 2009.

Pitkään ennätyksellisen alhaisena pysynyt työttömyys on kääntynyt nousuun. Asuntomarkkinat - joiden hinnoissa pitkään on ollut paikoitellen runsaastikin ilmaa - ovat kääntyneet laskuun. 

Vuonna 2007 Norjan bruttokansantuote oli 2,289 miljardia Norjan kruunua, ja nousua edellisvuoteen verrattuna oli 3,5 prosenttia. Manner-Norjan alueella kasvu oli jopa 6 prosenttia. Asukasta kohden laskettuna BKT oli 486 335 kruunua, mikä on Euroopan toiseksi korkein Luxemburgin jälkeen. Loppuvuodesta 2008 Norjan talouskasvu on hiipunut voimakkaasti. 

Ulkomailta tulevat voimakkaan negatiiviset kasvuimpulssit, pankkien aiempaa rajoittavampi lainapolitiikka sekä yleisesti heikot tulevaisuudennäkymät muuttivat myös norjalaisarvioita talouden suhdanteesta aiempaa negatiivisemmiksi. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvu laantui voimakkaasti. Toisen ja kolmannen neljänneksen välillä kotitalouksien kulutus, asuntoinvestoinnit ja manner-Norjan elinkeinoinvestoinnit putosivat voimakkaasti. 

Vahva julkinen kysyntä on vaikuttanut siten, että manner-Norjan tuotanto on kysynnän laskusta huolimatta noussut, vaikkakin nousu on ollut vaatimatonta. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen nousu vastaa vuositasolle suhteutettuna vain 0,8 prosentin nousua. Vielä lokakuussa 2008 julkaistussa budjettiehdotuksessa manner-Norjan bruttokansantuotteen ennustettiin nousevan 1,9 prosenttia vuonna  2008. Kasvuennusteet ovat sittemmin kuitenkin heikentyneet nopeasti: joulukuussa 2008 Norjan tilastokeskus povasi 0,4 prosentin laskun Norjan bruttokansantuotteeseen vuonna 2009. Norjan tilastokeskus ennustaa kulutuksen laskevan prosentin  ja asuntoinvestointien 17 prosenttia vuonna 2009. 

Norjalaisilla pankeilla lainavaikeuksia 

Kansainvälinen finanssikriisi vaikuttaa negatiivisesti myös Norjan finanssi-instituutioiden kehitykseen.

Norjalaispankit ovat kohdanneet vaikeuksia pyrkiessään uusimaan markkinalainansa sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoilla. Norjan hallitus tosin toimi nopeasti pelastaakseen pankit likviditeettikriisiltä ja talouselämän rahoituskriisiltä julkaisemalla toimenpidepaketin, johon kuuluvat muun muassa mahdollisuus vaihtaa pankkien asuntoarvopaperit valtion obligaatioihin. Myös viennin asemaa helpotettiin muun muassa lainajärjestelyin. 

Norjalaispankkien arvopaperiomistuksissaan kärsimät tappiot, niiden lainavaikeudet ja talouden hiljeneminen kansainvälisen taloudellisen takaiskun myötä saattaa johtaa siihen että pankit tulevat kiristämään luotonantoaan sekä elinkeinoelämälle että kotitalouksille. Pitkään matalalla (noin 2,5 prosenttia) pysytellyt työttömyys on syksyn 2008 aikana kääntynyt jälleen nousuun. Ensimmäisenä uudesta tilanteesta kärsivät Norjassa työskentelevät lukuisat ulkomaiset työntekijät, joita maahan on viime vuosina houkuteltu runsain joukoin paikkaamaan työvoimapulaa. Erityisesti rakennusala on altistunut finanssikriisille. 

Työttömyys - ja ostovoima - kasvuun 

Työttömyyden nousun ennustetaan jatkuvan vuoteen 2010 asti (ennuste 4,6 prosenttia, toisin sanoen yli 100 000 työtöntä) ennen kuin se kääntyy taas laskuun. Työmarkkinoiden kiristyminen ja tuottavuuden laskeminen hillitsee myös palkkojen nousua. Vuonna 2008 palkkojen arvioidaan nousseen 5,9 prosenttia. Tämä on korkein nousu sitten vuoden 1998. Vuonna 2009 palkkojen ennustetaan nousevan vuositasolla noin 4 prosenttia. Pääministeri Jens Stoltenberg rauhoittelee kansaa finanssikriisin keskellä todeten, että jopa työttömyyden kaksinkertaistuessa työväestä 95 prosenttia on silti mukana työelämässä. 

Työssä käyvien ostovoima kasvaa vuonna 2009 koska palkannousu on hintojen kasvua voimakkaampaa. Monet hyötyvät myös alenevasta korosta. Norjan Pankki tavoittelee pitkällä aikavälillä 2,5 prosentin inflaatiota, mutta viime vuosina tavoite on alitettu. Vuoden 2008 aikana inflaatio kuitenkin nousi. Vuositasolla laskettuna tilastokeskus ennustaa vuoden 2008 inflaation olevan 3,9 prosenttia ja vuoden 2009 inflaation olevan 2 prosenttia. 

Hallitukselta uusi kriisipaketti 

Norjan hallitus on ilmoittanut julkistavansa uuden kriisipaketin talouden elvyttämiseksi 26. tammikuuta 2009. Vuoden 2009 budjetin julkistamisen yhteydessä lokakuussa 2008 hallitus ilmoitti sijoittavansa 14 lisämiljardia teiden ja rautateiden kunnostamiseen ja rakentamiseen, koulujen rakentamiseen ja julkisten laitosten remontteihin 1. tammikuuta 2009 lukien. Myös kunnille on varattu vuonna 2009 budjetissa lisärahaa. Hallitus on jo ilmoittanut kriisipaketissa huomioitavan hyvinvointiin ja työllisyyteen tähtäävät toimenpiteet. Se on myös varoittanut ylittävänsä Eläkerahaston (entinen öljyrahasto) hallinnointisäännön salliman neljän prosentin rajan (rahastosta voidaan vuosittain ottaa käyttöön sen vuotuista tuottoa vastaava määrä neljään prosenttiin saakka). 

Kriisipaketin julkaisemisen viivyttäminen vuoden 2009 alkuun on nostattanut erityisesti elinkeinoelämän parissa kritiikkiä. Elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vaati hallitukselta loppuvuodesta 2008 pikaisia toimia irtisanomisten pelossa, sillä yritykset loivat perustansa vuoden 2009 toiminnalle vuoden 2008 loppupuolella. Hallituksen kriisipaketin aiheuttaman epätietoisuuden vuoksi toimenpiteet eivät ehdi vaikuttaa yritysten vuoden 2009 taloussuunnitteluun. 

Veronalennusten käyttöä elvytystoimenpiteenä pidetään Norjassa epätodennäköisenä, sillä noin 80 prosenttia Norjan yksityisestä kulutuksesta muodostuu tuontitavaroista. Sen sijaan verotuksen rakenteen muuttamista pidetään tarpeellisena. Pääministeri Stoltenberg (työväenpuolue Ap) on ilmoittanut, ettei verotuksellisten toimenpiteiden tekemisten mahdollisuutta toistaiseksi poissuljeta. Mahdollisilla verotuksellisilla toimenpiteillä tulee kuitenkin olla työllistävä vaikutus ja toimenpiteiden tulee olla väliaikaisia. Hallituspuolueista sosialistinen vasemmistopuolue (SV) ajaa voimakkaasti ympäristönäkökulman huomioimista toimenpidepaketissa. 

Korot, öljy ja kruunu 

Norjan Pankki laski ohjauskorkoaan joulukuussa 2008 1,75 prosenttiyksikköä kolmeen prosenttiin. Ruotsin ja Euroopan keskuspankkien aiemmin tekemät päätökset laskea ohjauskorkojaan voimakkaasti kasvattivat painetta koron laskemiseksi huomattavasti myös Norjassa. Norjan Pankki on ilmoittanut tavoittelevansa 2-3 prosentin korkotasoa seuraavassa, maaliskuussa 2009 ilmestyvässä rahapoliittisessa raportissaan. 

öljyn hinnan voimakkaan laskun myötä joitakin öljy- ja kaasualan projekteja on väliaikaisesti laitettu jäihin. Norjan tilastokeskus arvioi kuitenkin öljyn hinnan nousevan vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla ja tämän tasapainottavan Norjan taloutta edesauttamalla öljy- ja kaasualan investointien pysymistä nykytasolla ja jopa niiden kasvua. Optimaalisena öljyn hintana Norjassa pidetään 70-80 dollaria/tynnyri.

öljyn hinta-arviona käytettiin lokakuussa julkaistussa vuoden 2009 budjettiehdotuksessa 500 kruunua tynnyriltä (silloisella kurssilla noin 81 dollaria). 

öljytulojen tallentamista varten perustettu Eläkerahasto – Ulkomaat on finanssikriisin myötä menettänyt merkittäviä osia laskennallisesta arvostaan. Vuoden 2008 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Eläkerahaston laskettiin menettäneen kymmenen vuoden aikana kerääntyneen tuottonsa verran laskennallisesta arvostaan. Tämä on arviolta noin 500 miljardia kruunua. 

Kruunun arvo on finanssikriisin puhjettua heikentynyt suhteessa dollariin ja euroon. Tämä ei kuitenkaan toistaiseksi huolestuta norjalaisia suuressa määrin, sillä kruunun arvoa pidettiin liian vahvana ennen finanssikriisin puhkeamista. Merkittävä syy vahvan kruunuun oli kohonnut öljyn hinta. Kruunun huomattava arvonalennus saattaisi kuitenkin johtaa siihen, että Norjan houkuttelevuus ulkomaisten investoijien silmissä voisi laskea. Tämä voisi puolestaan johtaa inflaation kasvamiseen tuontitavaroiden korkean hinnan myötä.