Norjan kansantalouden tila syksyllä 2011

Norjan talous on selvinnyt finanssikriisistä kohtuullisen vähin vaurioin verrattuna muuhun Eurooppaan, kiitos öljyrahoilla tapahtuneen elvyttämisen. Maan on arvioitu kestävän Yhdysvaltojen ja Euroopan tämänhetkisen laskusuhdanteen lyhyellä aikavälillä, mutta kehityksen asettavan vaatimuksia maan pitkän aikavälin suunnitelmille.

Norjan eläkerahasto-ulkomaat (ent. öljyrahasto) on 390 miljardin euron arvolla maailman suurin valtionrahasto. Hallitus uskoo pääomakasvun hidastuvan kuitenkin tulevina vuosina.

Norjan ulkomaankauppa on hyvin Eurooppa-keskeistä, minkä vuoksi epävarma markkinatilanne Euroopassa voi vaikuttaa vahvasti Norjan talouteen. Talouskasvun ennustetaan heikkenevän, mikäli epävarmuus EU:n talousalueella jatkuu ja Norjan kruunu pysyy pitkään vahvana. Norjan Pankin tämänhetkisenä haasteena on estää myös asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen. Etenkin pitkään kestävän korkean öljyn hinnan uskotaan myös aiheuttavan haasteita Norjan taloudelle.

Norja on toipunut finanssikriisistä verrattain hyvin

Norjan talous on selvinnyt finanssikriisistä paremmin kuin muut Euroopan maat keskimäärin, kiitos öljyrahoilla voimakkaasti elvyttävien budjettien vuosina 2009 ja 2010. Norjan bruttokansantuote (BNP) laski vuonna 2009 vain 1,4 prosentilla ja vuonna 2010 yllettiin Manner-Norjassa 2,2 prosenttiyksikön talouskasvuun. Tilastojen ja toukokuussa julkaistun vuoden 2011 tarkistetun budjettiehdotuksen valossa Norjan talouden odotetaan kehittyvän keskimääräistä paremmin myös vuonna 2011. Työllisyys kasvaa ja työttömyysluvut ovat matalalla.

EU on Norjan tärkein kauppakumppani, joten EU:n toipuminen finanssikriisistä ja tämänhetkinen talouden epävarmuus vaikuttavat oleellisesti myös Norjaan. Vientiteollisuus on muiden maiden tapaan ollut vaikeuksissa myös Norjassa, mutta investoinnit tärkeällä öljy- ja kaasusektorilla ovat pysyneet korkealla. Viime vuosina on pystytty luomaan myös uusia työpaikkoja. Syyskuun 2011 alussa vahvistunut kruunun kurssi saattaa hankaloittaa viennin edellytyksiä. Mikäli Norjan kruunun kurssi pysyy korkealla tasolla, teollisen tuotannon kannattavuus voi laskea ja aiheuttaa epävarmuutta työmarkkinoille.

Vuosina 2009 ja 2010 hallituksen budjettiehdotukset olivat voimakkaasti ekspansiivisia. Vuoden 2011 talousarviossa sen sijaan budjettia kiristetään ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen. Leikkauksista ei kuitenkaan tullut pelätyn suuruisia, ja toteutunut kiristys on vain 0,2 prosenttiyksikköä.  Vuoden 2011 budjetti on suuruudeltaan 960 miljardia kruunua (noin 118 miljardia euroa). Tästä 128,1 miljardin kruunun (16 miljardin euron) suuruinen alijäämä katetaan öljyrahoista. Rakenteellinen, öljyrahoilla katettu valtion talouden alijäämä on laskussa. Useat hallituspuolueiden ministerit ovat peräänkuuluttaneet hallitukselta vastuullista 4 prosentin hallitussäännön mukaista budjettipolitiikkaa. Budjetin kiristämisellä pyritään välttämään tilanne, jossa antelias budjetti nostaisi korkoja ja vahvistaisi sen myötä kruunua. Tämä vaikeuttaisi puolestaan teollisuuden kilpailukykyä.

Norjan hallitus päätti syyskuussa yhteensä 722,9 milj. NOKin lisärahan myöntämisestä heinäkuun 22. tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Tätä summaa ei kuitenkaan ole huomioitu tässä raportissa mainituissa laskelmissa.

Toukokuussa tarkistetussa budjettiehdotuksessa Manner-Norjan bruttokansantuotteelle (BNP) ennustetaan jopa 3,25 prosentin kasvua vuodelle 2011 ja lähemmäs 3,5 prosentin kasvua vuonna 2012. Luvut ovat selvästi yli kansantalouden 2,5 prosentin mukaisen trendin. Tarkistetun budjettiehdotuksen mukaan BNP nousi 2,2 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Statistisk Sentralbyrån (SSB) ilmoitti syyskuussa uudet kasvuennusteet. SSB ennustaa Manner-Norjaan 2,7 prosentin talouskasvua vuodelle 2011 ja 3,5 prosentin kasvua seuraavalle vuodelle. SSB:n ja tarkistetun budjettiehdotuksen välinen ero on 0,55 prosenttia. Ennusteiden välinen ero johtunee maailman talouden lisääntyneestä epävarmuudesta.

Norjan Pankki tavoittelee pitkällä aikavälillä 2,5 prosentin inflaatiota. Viime vuosina kasvu on pääsääntöisesti ollut tavoitteen mukaisesti maltillista. Inflaatio kasvoi vuoden 2009 2,1 prosentista 0,4 prosenttiyksiköllä vuoteen 2010 ja sen arvioidaan nousevan edelleen vuonna 2011. Vuoden 2011 inflaation arvoksi arvioidaan 2,5 prosenttia. Vuonna 2010 kuluttajahintaindeksi oli 2,5 prosenttia ja kuluvana vuonna sen ennustetaan tarkistetun budjetin mukaan nousevan 1,8 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat olleet reippaassa nousussa vuoden 2009 alusta alkaen.

Norjan Pankin ohjauskorkoa nostettiin huhtikuun alussa 2,25 prosenttiin sen oltua koko edellisen vuoden kahden prosentin tasolla. Tilastokeskus SSB:n laatimassa suhdannearviossa vuosille 2011-2014 ohjauskoron on ennustettu lähtevän kipuamaan ylöspäin matalasta inflaatiosta ja hyvistä noususuhdannenäkymistä johtuen. Maailmantalouden näkymät ovat viime viikkoina käynnistäneet spekulaatiot siitä, nostetaanko ohjauskorkoa sittenkään. Syyskuun korkokokous päätti toistaiseksi pitää ohjauskoron ennallaan 2,25 prosentissa.

Keskuspankin johtaja Øystein Olsen on perustellut korkopäätöstä julkisuudessa osakemarkkinoiden lisääntyvällä levottomuudella ja merkeillä heikentyvästä kansainvälisestä talouskasvusta. Vaikka Norjan kansantalous on kasvanut odotetusti, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ravisteleva taloudellinen taantuma pakottaa myös Norjan mukautumaan sen seurauksiin. Pörssikurssien lasku ja heikentyvä luottamus euroalueen yhteistyöhön yhdistettynä matalaan inflaatioon ja kauppakumppaneiden heikentyneeseen taloustilanteeseen vaikuttaa tulevaisuudennäkymiin myös Norjassa. Sveitsin Keskuspankin (SNB) syyskuun alussa antama ilmoitus frangin ja euron välille asetetusta vaihtosuhteen katosta sai Norjan kruunun vahvistumaan. Keskuspankin johtaja Olsen arvioi vahvan kruunun johtavan pidemmällä aikavälillä matalaan inflaatioon sekä heikkoon talouskasvun.

Valtiovarainministeri Sigbjørn Johnsen (työväenpuolue Ap) on arvioinut Norjan kestävän Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden laskusuhdanteen lyhyellä aikavälillä, mutta kehityksen asettavan vaatimuksia maan pitkän aikavälin suunnitelmille. Talouden verrattain korkea optimismi, matala työttömyysaste, korkojen yhä matala taso, nousevat asuntojen hinnat ja kotitalouksien historiallisen korkea säästämisen taso viittaavat budjettiehdotuksen mukaan yhä kasvavaan yksityiseen kulutukseen. Hallitus odottaa myös öljyinvestointien kasvua vuosille 2011 ja 2012. Manner-Norjaan suuntautuvien yritysinvestointien odotetaan myös lisääntyvän.

Työmarkkinat

Norjassa työmarkkinat elpyvät; työllisyys on kasvanut viime vuosina ja työttömyys on laskussa. Norjan työllistymistaso on yksi maailman korkeimpia. Heinäkuussa 2011 työssäkäyviä oli tilastokeskus SSB:n mukaan 69,9 prosenttia väestöstä. Työllisyys kasvoi 32 000 henkilöllä (noin prosentilla) vuoden 2010 ensimmäisen ja vuoden 2011 toisen kvartaalin välillä. SSB ennustaa työllisyyden kasvavan 40 000 henkilöllä (noin 1,5 prosentilla) vuonna 2012.

Norjalla on puutetta osaavasta työvoimasta monilla aloilla. Norjassa ei juuri ole väliinputoajia, verkostojen ulkopuolella olevia ihmisiä. Sosiaaliturvaa saava väestönosa on verrattain suuri ja sairauspoissaoloprosentit korkeita. Maaliskuussa 2011 sairauspoissaolojen osuus henkilötyövuodesta oli tilastokeskuksen mukaan jopa 7,3 prosenttia. Erityisesti ruotsalaisten ja puolalaisten työperäisten maahanmuuttajien osuus Norjassa on kasvava.

Korkea työllistymistaso lisää paineita palkkoihin, jotka jo nyt ovat 50 prosenttia Euroopan keskitason yläpuolella. Norjan Pankin mukaan palkat nousivat vuosina 2007 ja 2008 yli 5,5 prosenttia. Palkkakehitys kuitenkin maltillistui finanssikriisin myötä ja vuonna 2009 palkat nousivat 3,2 prosenttia. Vuonna 2010 nousua oli 4,0 prosenttiyksikköä ja kuluvana vuonna Norjan Pankki arvioi palkkojen nousevan 3,9 prosenttia. SSB:n vastaavat arviot palkkakehityksestä ovat 3,7 prosenttia vuodelle 2010 ja 4,1 prosenttia kuluvalle vuodelle. Vuonna 2010 norjalaisten keskiansiot olivat 36 700 Norjan kruunua (4 587,5 euroa) kuukaudessa, josta nousua edellisvuoteen on neljä prosenttia. Reaalipalkkojen odotetaan pysyvän korkeina ja nominaalipalkkojen kasvulle ennustetaan nousevaa trendiä aina vuoteen 2014.

Valtion Eläkerahasto – Ulkomaat

Norjan valtion eläkerahasto – ulkomaat (ent. öljyrahasto) on maailman suurin valtionrahasto.Vuoden toisen kvartaalin jälkeen rahaston arvo oli noin 3 111 miljardia Norjan kruunua, eli noin 400 miljardia euroa. Rahasto omistaa 1,75 prosenttia Euroopan osakepörssin osakkeista ja on näin ollen yksi eurooppalaisten osakkeiden suurimmista omistajista. Norjan eläkerahasto on investoinut myös eurooppalaisiin joukkovelkakirjoihin ja viime syksystä lähtien myös kiinteään omaisuuteen. Norja on lisäämässä investointejaan etenkin Euroopan arvopapereihin. Valtion eläkerahaston sijoitukset 44 suomalaiseen pörssiyhtiöön olivat vuoden 2010 lopussa arvoltaan 20 miljardia Norjan kruunua (noin 2,5 miljardia euroa), kasvua 4 miljardia kruunua (0,5 miljardia euroa) vuodesta 2009.

Hallituksen budjettipolitiikan pohjaksi on asetettu valtion eläkerahaston (ulkomaat) eli öljyrahaston hallinnointisääntö, jonka mukaan rahaston varoista voi vuosittain käyttää sen arvioidun vuosittaisen tuoton (4 prosenttia) verran rahaa. Hallituksen tarkistettu budjettiehdotus sisältää 112,9 miljardia kruunua (14,5 miljardia euroa) öljyvarojen käyttöä talouden alijäämän kattamiseen vuonna 2011. Määrä on 15,3 miljardia kruunua (1,9 miljardia euroa) alkuperäistä budjettiehdotusta matalampi ja 10,3 miljardia kruunua (1,3 miljardia euroa) alle 4 prosentin hallinnointisäännön rajan. Tarkistetun budjettiehdotuksen mukaan öljyvarojen käyttöä vähennetään vuoden 2011 hintatasolla mitattuna 3,3 miljardilla kruunulla (0,4 miljardilla eurolla) vuodesta 2010 vuoteen 2011.

Öljyvarojen talouden alijäämän kattamiseen käytetty todellinen määrä arvioidaan tarkistetussa budjettiehdotuksessa asettuvan 115,8 miljardiin kruunuun (14,5 miljardiin euroon) vuonna 2011. Tämä on 19 miljardia kruunua (2,4 miljardia euroa) alkuperäistä budjettiehdotusta alhaisempi.    

Ulkomaankauppa

Norjan ulkomaankauppa on hyvin Eurooppa- ja EU-keskeistä: runsas neljäsosa ulkomaankaupasta käydään muiden Pohjoismaiden kanssa, noin 80 prosenttia EU-maiden kanssa ja noin 90 prosenttia OECD-maiden kanssa. Viennistä noin 80 prosenttia suuntautuu EU:in ja 70 prosenttia tuonnista tulee EU:n alueelta.

Vuonna 2010 Norjan yhteenlaskettu viennin arvo oli 1 046 miljardia kruunua (130,8 miljardia euroa), mikä vastaa 41,9 prosenttia BKT:sta. Öljy- ja kaasuteollisuuden osuus viennistä oli 481 miljardia kruunua (60,1 miljardia euroa). Tuonnin kokonaisarvo puolestaan oli vuonna 2010 715 miljardia kruunua (89,4 miljardia euroa), eli 28,6 prosenttia BKT:sta. Ylijäämää kertyi näin ollen 310 miljardia kruunua (38,8 miljardia euroa).

Norjan tärkeimpiin vientiartikkeleihin lukeutuvat muun muassa öljy, kaasu, metallit, koneet ja laitteet sekä kala. Tärkeimpiin tuontiartikkeleihin puolestaan kuuluvat muun muassa ajoneuvot, kulutushyödykkeet, elektroniikka ja rakennustarvikkeet.  

Luonnonvarat ja energiasektori

Norjan tärkeimmät luonnonvarat ovat öljy ja kaasu.Niiden yhteenlasketun tuotannon arvioidaan olevan korkeimmillaan vuosituhannen vaihteen ensimmäisillä kymmenluvuilla. Öljyntuottajamaana Norja on kriittisessä vaiheessa, sillä kaasua tuotetaan nyt Norjassa enemmän kuin öljyä. Vuonna 2010 öljyä tuotettiin 104,4 miljoonaa standardikuutiometriä (Sm3) öljyekvivalenttia kun kaasun tuotannon vastaava arvo oli 104,6 miljoonaa. Vuonna 2014 öljyä tuotettaneen puolta vähemmän kuin ennätysvuonna 2000. Samanaikaisesti kaasutuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan vastaavana aikana. Öljy- ja kaasutoiminnasta saadut tulot tulevat kuitenkin laskemaan tulevina vuosina johtuen paitsi öljyn vähenemisestä, myös kaasun hinnan alhaisuudesta suhteessa öljyyn.

Öljytuotanto on laskenut Norjassa viimeisten vuosien aikana. Suurimmat kentät otettiin ensimmäiseksi tuotantoon ja niiden helposti hyödynnettävissä oleva öljy on pian jo pumpattu ylös. Tuotantoon avattujen alkuperäisten kenttien öljyvarannoista on enää jäljellä vain 20 prosenttia. Öljyhallituksen (Oljedirektoratet) mukaan Norja on hyödyntänyt mannerjalustallaan sijaitsevista arvioiduista öljy- ja kaasuvarannoistaan 40 prosenttia. Vuonna 2011 tehdyt uudet merkittävät löydöt (Skrugard, Norvarg, Aldous & Avaldnes)ovat kuitenkin kasvattaneet alan toiveita. Eteläisen Aldous Majorin ja Avaldsnesin öljykentät vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan olevan yhteydessä toisiinsa, minkä ansiosta kenttien arvioidaan sisältävän öljyä yhteensä 500 miljoonasta jopa 1200 miljoonaan barrelliin. Näin ollen alue kuulunee kymmenen suurimman öljylöydön joukkoon Norjassa kautta aikojen. Noin kolmannes varannoista on yhä löytämättä.

Norjan ja Venäjän välinen historiallinen jakolinjasopimus Barentsin merellä astui voimaan 7. heinäkuuta 2011. Osaksi Norjan mannerjalustaa tulleiden eteläisen Barentsinmeren itäisten osien uskotaan omaavan myös merkittäviä öljyvarantoja. Norja on aloittanut varantojen kartoituksen alueella välittömästi. Öljy- ja energiaministeri Ola Borten Moe (Keskustapuolue Sp) on todennut varantoja koskevan tiedon olevan olennaista norjalaisen öljyteollisuuden kehittämiseksi. Seisminen kartoitus on ministerin mukaan siten erittäin tärkeä alueen ymmärtämisen ja potentiaalisten aktiviteettien ja oheisvaikutusten pohtimiseksi pohjoisilla alueilla.

Borten Moe on korostanut julkisuudessa, ettei usko öljyaikakauden olevan päättymässä. Ministerin odotukset tulevaisuuden suhteen ovat korkealla ja ministeri korostaa pitkän aikavälin tärkeyttä öljyntuotantoa tarkastellessa.

Norjan kansantalouden haasteet

Norjan kansantalouden haasteena on tällä hetkellä mukautua Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ravisteleviin talousvaikeuksiin. Norjan Pankki on huolestunut asuntomarkkinoiden tilasta. Keskuspankin haasteena on estää markkinoiden ylikuumeneminen Norjassa. Asuntolainojen korot ovat matalalla: kolmen vuoden kiinteä korko on tällä hetkellä 3,60 prosenttia ja viiden vuoden korko 3,90 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat palanneet vuoden 2007 huippulukemiin ja asuntokuplan uhkaa pidetään todellisena. Vuonna 2010 asuntojen hinnat nousivat keskimäärin 8,7 prosenttia ja SSB arvio asuntojen hintojen nousevan noin 8,5 prosenttia vuonna 2011. Ohjauskoron nosto todennäköisesti hidastaisi kehitystä, mutta tämänhetkisessä kansainvälisessä tilanteessa sitä ei koeta mahdolliseksi. SSB:n viimeisimpien ennusteiden mukaan asuntojen hinnat voivat nousta nykyisestä jopa 20 prosenttia vuoteen 2014 mennessä mikäli kruunu pysyy vahvana ja Norjan Keskuspankki laskee ohjauskorkoa. Asuntojen hinnannousua hillittäneen lisärakentamisella. Asuntorakentaminen on saanut myös poliittista tukea.

Norjan ulkomaankaupan vankan Eurooppa-keskeisyyden vuoksi epävarma markkinatilanne Euroopassa vaikuttaa vahvasti Norjan talouteen. Vaikka Norja on selvinnyt maailmaa muutama vuosi sitten koetelleesta finanssikriisistä suhteellisen vähin vaurioin, koskettavat Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen taloudelliset ongelmat myös Norjaa. Etenkin EU:n talousvaikeudet hidastavat kehitystä Norjassa, heikentää Norjalle tärkeää vientiä ja laskee tärkeiden vientituotteiden hintaa. Norjan ulkomaankaupan merkittävän ylijäämän ansiosta maan kokonaistalouteen ei kuitenkaan ole lyhyellä aikavälillä odotettavissa heilahteluja.

Kruunun kurssi vuonna 2011 on ollut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna korkeammalla tasolla. Kruunun vaihdolla painotettu keskikurssi on pysytellyt noin 5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosina 2001–2010 keskimäärin. Hallitus on arvioinut, että palkkojen nousu yhdessä vahvan kruunun kanssa heikentää erityisesti sellaisten yritysten kilpailukykyä, jotka toimivat yksinomaan kotimaan markkinoilla.

Hallitus uskoo valtion öljyrahaston pääomankasvun hidastuvan tulevina vuosina, mikä merkitsee mahdollisuutta aiempaa vähäisempään öljyrahojen käyttöön tulevaisuudessa. Samanaikaisesti ikääntyvä väestö asettaa uusia, pitkän tähtäimen haasteita maan talouspolitiikalle. Demografiakehitys tulee lähivuosina nostamaan valtion sosiaali- ja terveydenhoitokuluja. Hallitus pyrkinee varautumaan julkisen talouden kustannusten nousuun harjoittamalla tiukempaa budjettipolitiikkaa ja asettamalla eläkerahaston käyttöasteen hieman alle 4 prosentin hallinnointisäännön.  

Nousseet öljyn, ruoan ja muiden raaka-aineiden hinnat aiheuttavat myös haasteita Norjan kansantaloudelle. Monet Norjan kauppakumppaneista ovat tarkistaneet hinnannousun seurauksena inflaatioennusteitaan tälle ja ensi vuodelle. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän pitkään jatkuneet levottomuudet ovat nostaneet öljynhintaa. Korkeimmillaan hinta kävi keväällä jopa 120 dollarissa barrellilta. Pitkäaikaisesti korkean öljynhinnan arvioidaan vaikuttavan maailmantalouden kehitystä hidastavasti.