Norjan hallituksen vihreä teollisuuslupaus

Norjan hallitus lanseerasi vuonna 2022 Vihreä teollisuuslupaus –tiekartan (Grønt industriløft(Linkki toiselle web-sivustolle.)), jossa käydään läpi toimenpiteitä, joilla Norjan teollisuutta muutetaan ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa Norjan kaasun ja öljyn ulkopuolista vientiä 50 % vuoteen 2030 mennessä.

Tiekarttaan on valittu seitsemän teollisuuden alaa, joilla on erityisesti potentiaalia vihreässä siirtymässä: 1) merituulivoima, 2) vety, 3) akkuteollisuus, 4) meriteollisuus, 5) hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS), 6) metsä- ja biotalous sekä 7) prosessiteollisuus.

Sähkön tarve kasvaa voimakkaasti, merituulivoimasta haetaan ratkaisua

Hallituksen tavoitteena on rakentaa 30 GW merituulivoimaa 2040 mennessä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Se vastaa 75 prosenttia Norjan nykyisestä sähköntuotannosta.

Raaka-aineiden saatavuus

Raaka-aineiden saatavuus on vihreän teollisuuden edellytys. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman ilmastotavoitteet eivät ole linjassa kriittisten materiaalien saatavuuden kanssa. Suurin osa mineraaleista ja metalleista tuotetaan Euroopan ulkopuolella. Omavaraisuuden takaamiseksi on tärkeää lisätä Norjan ja Pohjoismaiden omaa mineraalien tuotantoa.

Kumppanuudet Euroopan maiden kanssa

ETA-sopimus on Norjalle tärkeä; se takaa pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Norja ja EU tekevät myös yhteistyötä ilmasto-, energia- ja teollisuusasioissa. Norja on EU:lle tärkeä ja luotettava energiantuottaja.

Norjalla on kahdenvälistä strategista yhteistyötä Saksan ja Ruotsin kanssa. Saksan kanssa teemoina ovat erityisesti energia ja teollisuuden murros, vety, merituulivoima, CCS ja vihreä teollisuus. Yhteistyötä Ruotsin kanssa tiivistetään mm. vienninedistämisessä ja yritysten skaalausmahdollisuuksia. Lisäksi helpotetaan pohjoismaisille markkinoille pääsyä. Norjan ja Ruotsin välillä on poliittinen yhteisymmärrys rajat ylittävien vihreiden arvoketjujen kehittämisestä.

Akut ja vety

Norjan hallitus julkaisi akkustrategian kesäkuussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Norjassa on käynnistymässä kaksi merkittävää akkutehdashanketta. Freyr Battery investoi 17 mrd. kruunua (1,7 mrd. €) akkukennotehtaan rakentamiseen Mo i Ranassa. Hallitus on myöntänyt hankkeelle neljän miljardin kruunun (400 milj. €) lainan ja takuut. Morrow Batteries on puolestaan allekirjoittanut sopimuksen valtion infrastruktuuria kehittävän Sivan kanssa akkutehtaan perustamisesta Arendaliin. Norja on edelläkävijä myös akkujen kierrätyksessä.

Norjan hallitus julkaisi vetystrategian(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vuonna 2020 ja vetytiekartan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vuonna 2021. Norjalla on hyvät edellytykset vedyn tuotannolle sekä uusiutuvalla energialla että maakaasulla. Maakaasulla tuotetun ns. sinisen vedyn hiilidioksidipäästöt voidaan poistaa hyödyntämällä CCS:ää. Vedystä odotetaan ratkaisua erityisesti raskaaseen liikenteeseen ja teollisuuteen, joissa sähköistäminen ei ole mahdollista.

Hiilidioksidin käsittely

Norjan prosessiteollisuus on vastuussa neljäsosasta koko maan päästöistä. Teollisuuden täydellistä päästöttömyyttä on vaikeaa, ellei mahdotonta toteuttaa. Siksi norjalaiset panostavat hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS). Hiilidioksidia voidaan varastoida Norjan aluevesillä sijaitseviin merenpohjan alaisiin onkaloihin. CCS mahdollistaa myös vedyn ja ammoniakin vähäpäästöisen tuotannon maakaasusta. Mahdollisuus CCS:n hyödyntämiseen voi houkutella Norjaan uusia teollisuusinvestointeja, esimerkiksi sementin, kemikaalien tai metallien vähäpäästöistä tuotantoa.

Vihreä merenkulku

Noin 90 prosenttia kaikesta ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, mutta tällä hetkellä vain 5 % maailman meriliikenteessä olevista aluksista on päästöttömiä tai matalapäästöisiä. YK:n merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi vähintään 50 prosentin päästöleikkaukset kansainvälisessä meriliikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Norjan aluskannasta jo 24 prosenttia on päästöttömiä tai matalapäästöisiä ja Norja onkin eturintamassa päästöttömän merenkulun kehittämisessä.

Metsä- ja biotalous

Norjalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia metsien käytössä. Biomassalla ja biopohjaisilla tuotteilla on kysyntää ja Norjalla on paljon bioresursseja sekä maalla että meressä. Puurakentaminen on eräs metsäteollisuuden tärkeimmistä vetureista. Myös kestävästi tuotetulla biopolttoaineella, selluloosalla ja muilla puuperäisillä tuotteilla on kysyntää.

 

Vihreä teollisuuslupaus (Grønt Industriløft)

https://www.regjeringen.no/contentassets/1c3d3319e6a946f2b57633c0c5fcc25b/veikart_skisse_uu_ja.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

 

 

Teksti: Henna Kvam, Suomen Oslon suurlähetystö