Norjan energiapolitiikka ei ole vain öljyä ja kaasua

Norjan energiasektorilla on nähty ennätyksiä ja kasvulukuja. Sähköntuotanto kohosi vuonna 2012 uuteen huippuunsa; uusia vesi- ja tuulivoimalalupia myönnettiin ennätysmäärä. Maan energiasektorilla tapahtuu siis paljon myös öljyn ja kaasun ulkopuolella.

Altan pato Finnmark Norja Norjan Finnmarkissa sijaitsevan Altan vesivoimalaitoksen kahden turbiinin yhteenlaskettu kapasiteetti on 150 MW. Kuva: Statkraft(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Flickr.com.

Sähköverkoissa tulossa kaikkien aikojen suurin laajennusprojekti

Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Runsaat sateet täyttivät viime vuonna sähköntuotantoon valjastetut vesialtaat ja Norjassa tuotettiinkin ennätysmäärä sähköä: 146 TWh eli 4 TWh enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2000.

Ennätyksellinen sähköntuotanto on herättänyt jälleen keskustelun ulkomaille vievien sähkökaapeleiden määrän lisäämisestä. Tanskaan johtavan uuden 700 MW:n kaapelin on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Hallitus on toistaiseksi myöntänyt sähköverkosta vastaavalle Statnettille rakennusluvat vain kahteen muuhun kaapelilinjaan (Saksaan ja Isoon-Britanniaan) seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka joidenkin arvioiden mukaan kysyntää olisi useammalle ulkomaankaapelille.

Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Statnettin pääjohtaja Auke Lont on toppuutellut Norjan elinkeinoelämän keskusliitto NHO:n (Næringslivets hovedorganisasjon) ja suurimman oikeistopuolueen Høyren intoa rakentaa uusia ulkomaankaapeleita sähkömarkkinoiden joustavuuden edistämiseksi vetoamalla toimitusvarmuuteen kotimaassa.

Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa (1. Ofoten–Balsfjord, 2. Balsfjord–Skaidi, 3. Skaidi–Hammerfest). Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammerfestissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi.

Arviolta 11–16 miljardia Norjan kruunua (1,5–2,2 miljardia euroa) maksavalle projektille odotetaan vielä öljy- ja energiaministeriön siunausta, sillä sitä vastaan on jätetty jo 25 valitusta. Statnett on varautunut vastustukseen etenkin poronomistajien ja saamelaisten taholta.

Vesivoimasta "Euroopan vihreä patteri"?

Norjan elinkeinoelämän keskusliitto NHO:n mukaan Norja voisi toimia tulevaisuudessa ”Euroopan vihreänä patterina”. Suhteellisen helposti säänneltävällä vesivoimalla se voisi paikata EU-maiden ajoittaista energiavajetta ja siten tukea niiden ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa ja investointeja uusiutuviin energiamuotoihin kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. NHO:n mukaan sitä ennen olisi kuitenkin muutettava Norjan energiapolitiikan painopisteitä: sen tulisi olla uskottavasti vihreän energiapolitiikan aallonharjalla ja lisätä vesivoimantuotantoa sekä sähkönsiirtokapasiteettia ulkomaille.

Suunnitelmat vesivoimatuotannon kasvattamiseksi saavat kritiikkiä etenkin paikallisilta ympäristöjärjestöiltä, jotka syyttävät voimalaitoksia ympäristöhaitoista ja vuonomaiseman tuhoamisesta nyt myös ulkomaisen sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Öljy- ja energiaministeriö sekä ympäristöministeriö uudistavatkin parhaillaan vesivarojen lupaehtojen sääntelyä päätavoitteenaan ympäristöhaittojen minimoiminen. Nykyiset vesivoimalat arvioidaan toukokuuhun 2013 mennessä, ja sääntelyuudistus saattaa vaikuttaa jopa 340 vesivoimalaitoksen lupaehtoihin.

Tuulivoiman vastustus edelleen suurta

Norjassa on tuulivoiman kannalta suotuisat luonnonolosuhteet, mutta panostukset tuulivoimaan ovat olleet toistaiseksi pieniä muihin Euroopan maihin verrattuna. Vuonna 2012 Norjassa arvioitiin tuotetun 1,5–1,7 TWh tuulienergiaa. Tuulivoiman vastustus muun muassa maisema-arvoihin vedoten on Norjassa edelleen suurta.

Tähän asti suurin yksittäinen tuulivoimaprojekti on suunnitteilla Rogalandin lääniin, jonne on myönnetty luvat viidelle yhteensä 1,3 TWh:n tuotantokapasiteetin tuulivoimalalle. Arktisen alueen suurin tuulivoimalaitos on Tromssassa sijaitseva Troms Kraftin 18 turbiinin tuulivoimapuisto. Tromssan tuulipuisto tuottaa sähköä noin 7000 kotitalouden tarpeisiin.

Statoil ja valtio-omisteinen sähköyhtiö Statkraft ottivat syyskuussa 2012 askeleen kohti merituulivoiman laajempaa käyttöä, kun Norjan kruununprinssi Haakon ja Ison-Britannian energiaministeri EdwardDavey avasivat suuren norjalaisvaroin rakennetun tuulipuiston Ison-Britannian rannikolla lähellä Norfolkin Sheringhamia. Statoilin ja Statkraftin omistaman (50/50 %) Sheringham Shoalin88 turbiinia tuottavat sähköä jopa yli 200 000 kotitaloudelle.

Ison-Britannian vihreät sertifikaatit ovat offshore-tuulivoiman kannalta erityisen edulliset, ja julkinen tuki syyskuussa avatulle tuulipuistolle on 80 äyriä (noin 11 senttiä) kWh:lta eli yli viisi kertaa norjalaisruotsalaisen sertifikaattijärjestelmän tukea suurempi. Tukea maksetaan 20 vuoden ajan. Statoil suunnittelee jo Statkraftin kanssa seuraavaa suurta tuulipuistoa rakennettavaksi noin 20 km lounaaseen Sheringham Shoalista.

Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto (Norges vassdrags- og energidirektoratet, NVE) on selvittänyt Norjan rannikon potentiaalia merituulivoiman rakentamiseksi. Se ehdottaa viiden merialueen avaamista tuulipuistojen rakentamiseen ja niiden yhdistämistä sähköverkkoon ennen vuotta 2025. Ensimmäisenä tuulipuistoja halutaan rakennettavan muun muassa Utsiralle eteläisellä Norjanmerellä. Aikataulu riippuu kuitenkin teknologiasta, kuluista ja kysynnästä. Tällä hetkellä merellä tuotettu tuulivoima on teknologisten haasteiden vuoksi yhä tuplasti maalla tuotettua tuulivoimaa kalliimpaa.

Suunnitteilla myös osmoosivoimalaitos

Statkraft suunnittelee myös maailman ensimmäistä kaupallista osmoosivoimalaitosta. Investointipäätöstä odotetaan vuoden 2013 aikana. Vuonna 2009 Statkraft avasi Tofteen maailman ensimmäisen pilottiluonteisen osmoosivoimalan, jossa hyödynnetään meriveden ja makean veden välistä suolaisuuseroa. Nyt suunnitteilla oleva kaupallinen osmoosivoimala rakennettaisiin Sundalsrøraan, ja se voisi olla valmis jo vuonna 2015.

Vihreän energian sertifikaateilla tukea uusiutuvalle energialle

Norjan ja Ruotsin yhteiset vihreän energian sertifikaatit otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Niillä on tarkoitus tukea investointeja uusiutuvaan energiaan. Tavoitteena on 26,4 TWh:n edestä uusiutuvan energian lisärakentamista Ruotsissa ja Norjassa vuoteen 2020 mennessä. Norjan öljy- ja energiaministeri Ola Borten Moe (keskustapuolue Sp) on lisäksi kertonut maan tavoittelevan 67,5 prosentin uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossaan vuoteen 2020 mennessä.

Vuodet 2007–2012 ympäristöministeriön valtiosihteerinä työskennellyt Heidi Sørensen (sosialistinen vasemmistopuolue SV) on hieman yllättäen harmitellut julkisuudessa ympäristösertifikaattien läpivientiä. Sørensenin mukaan sertifikaateilla kuluttajat pakotetaan tukemaan energiateollisuutta. Sähkön hinnan keinotekoinen alentaminen ei hänestä myöskään kannusta vähentämään energiankulutusta, minkä seurauksena lisätään paitsi uusiutuvaa, myös ympäristölle haitallista energiantuotantoa.

Myös suomalaisten suhtautuminen uusiutuvan energian tukiin ja norjalais-ruotsalaiseen sertifikaattijärjestelmään kiinnostaa Norjassa. Norjalainen uusiutuvan energian etujärjestö Norwea näkisi mielellään koko Pohjolan yhden sertifikaattijärjestelmän piirissä.

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihanke kohtaa kritiikkiä

Kritiikki Stoltenbergin hallituksen energia-alan kärkihanketta, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden (Carbon Capture and Storage, CCS) kehittämistä kohtaan jatkuu. Toukokuussa 2012 avatun Mongstadin teknologiakeskuksen (Technology Centre Mongstad, TCM) kustannukset ovat paisuneet vuoden 2005 alkuperäisestä 2,7 miljardin Norjan kruunun (370 miljoonan euron) hinta-arviosta yhteensä 8,4 miljardiin Norjan kruunuun (1,1 miljardiin euroon). Suurimman osan budjetista ovat syöneet suunnittelu- ja rakennuskulut. Vain 2,7 miljardia kruunua on voitu käyttää itse tutkimukseen.

TCM:n tulevaisuus on vaakalaudalla Statoilin harkitessa edelleen Mongstadin öljynjalostamon alasajoa kustannussyistä. Norjassa on harmiteltu, ettei Statoilia asetettu aikanaan suurempaan vastuuseen CCS-projektin onnistumisesta. Kovimmat huolimatonta rahankäyttöä koskevat syytökset oppositio ja media ovat kohdistaneet TCM-hanketta johtaneeseen valtionyritys Gassnovaan, jonka johto saikin väistyä tehtävistään viime vuoden marraskuussa. Loppuvuodesta hallitus lopulta myös leikkasi Gassnovan vuoden 2012 budjettia noin kolmasosalla. Mongstadin ohella CCS-teknologioita on suunniteltu käytettävän Kårstøn kaasuvoimalassa, jonka alhainen hyödyntämisaste on puhuttanut Norjan sisäpolitiikassa jo useamman vuoden.

Valtion budjetissa vuodelle 2013 hallitus osoittaa 3,4 miljardia kruunua (460 miljoonaa euroa) hiilidioksidin talteenottoa edistävään tutkimustyöhön. Öljy- ja energiaministeriön johdolla on selvitetty kaikkien yli 400 000 hiilidioksiditonnia vuodessa päästävien kohteiden soveltuvuus mahdollisten uusien talteenottokeskusten rakentamista varten, ja vaihtoehtoja on selvityksen mukaan useita. Esimerkiksi Huippuvuorten Longyearbyeniä pidetään luonnonoloiltaan sopivana talteenotto- ja varastointipaikkana, vaikka sen nykyinen hiilivoimala tuottaakin ”vain” 60 000 hiilidioksiditonnia vuodessa.

Norjan öljyhallitus (Oljedirektoratet, OD) jatkaa työtä uusien hiilidioksidin varastointipaikkojen kartoittamiseksi Norjan rannikolla. Vuodesta 1996 Norja on varastoinut hiilidioksidia maakaasukenttiin Utsirassa länsirannikolla (Sleipner) sekä Barentsinmerellä (Snøhvit). OD:n selvityksen mukaan vaihtoehtoisia uusia varastopaikkoja on paljon, ja muun muassa suolaisiin pohjavesikerrostumiin sekä lähitulevaisuudessa suljettaviin öljy- ja kaasukenttiin voidaan sen mukaan pelkästään Norjanmerellä varastoida jopa 5,5 miljardia tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2011 Norjanmereltä aloitettua selvitystä jatketaan vuonna 2013 Barentsinmerellä.

Myös energiatehokkuutta pyritään parantamaan

Energiantuotannon ja -kulutuksen ympäristöystävällistä rakennemuutosta edistävä valtionyritys Enova kampanjoi teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteistyössä Norsk Industrin kanssa Enova tukee organisaatioita energiatehokkuusprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuoden 2013 budjetissa hallitus osoitti Enovan hallinnoimalle erityisrahastolle 10 miljardia Norjan kruunua (1,3 miljardia euroa).

Yritykset energiatehokkuuden parantamiseksi takkuavat Enovan mukaan etenkin julkisella sektorilla ja kunnissa, joista vaivaiset seitsemän prosenttia on lähtenyt mukaan energiansäästötalkoisiin. Kunnat perustelevat energiatehostamiseen tähtäävien projektien olevan kannattamattomia niistä saatuihin säästöihin nähden.

Eero Hokkanen