Norjan Elinkeinoelämän keskusliiton NHO:n näkemykset koronapandemian jälkeiseen talouteen

Norjan Elinkeinoelämän keskusliitto NHO julkaisi syksyllä 2020 laajan raportin talouskasvun avaimista koronapandemian jälkeiseen aikaan. NHO:n analyysin mukaan koronapandemia kiihdyttää digitalisaatiota ja vihreää muutosta. NHO korostaa pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä koronapandemian jälkeisessä kestävässä talouskasvussa.

Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö tärkeää

 

Pohjoismaat ovat erityisasemassa vihreän muutoksen läpiviemisessä. Pohjoismaiden avoimet, vientivetoiset taloudet ovat yhdistettyinä maailman 10. suurin talousalue, ja erityisasemassa vihreän muutoksen läpiviemisessä. Meiltä löytyy luonnonresursseja, yhteiset sähkömarkkinat ja olemme edellä päästöttömän teknologian kehittämisessä. Yhteistyömahdollisuuksia löytyy erityisesti digitaalisten ratkaisuiden ja ympäristöteknologian kehittämisessä.

 

NHO haluaa Norjan olevan tiukasti sidoksissa EU:n Green Dealiin ja haluaa myös tiivistää yhteistyötä EU:n tutkimus- ja yhteistyöstä vastaavien ohjelmien kanssa. ETA-sopimus takaa Norjalle pääsyn EU:n sisämarkkinoille, ja se on Norjan vientiyrityksille erittäin tärkeä. Norjassa keskustellaan paljon myös kiertotaloudesta ja sen tärkeydestä. Hallituksen kiertotalousstrategia ilmestyy suunnitelman mukaan keväällä 2021.

Norjassa on mittavat luonnonvarat – samalla tarve monipuolistaa vientiä

Suurin osa Norjan 200 000 yrityksestä on PK-yrityksiä, joissa on alle 100 työntekijää. Elinkeinoelämä perustuu suurilta osin maan luonnonvaroihin, kuten energiateollisuuteen, kalastukseen, turismiin ja prosessiteollisuuteen. Norjassa on paljon fossiilisia, uusiutuvia ja biopohjaisia luonnonresursseja sekä mineraaleja. Norjalla on pitkä rannikko ja maan pinta-alaa viisi kertaa suuremmat merialueet sekä huipputason osaamista mereen pohjautuvissa elinkeinoissa. Geografia ja topografia sopivat hyvin vesi- ja tuulivoimarakentamiseen. Luonnonvaroihin perustuvia klustereita on paljon, erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa, uusiutuvan energian alalla, prosessiteollisuudessa ja merenkulussa.

Norjan viennistä puolet koostuu öljystä ja kaasusta, ja viennin rakennetta pyritään kovasti monipuolistamaan ja kehittämään enemmän palvelujen suuntaan. NHO:n johtaja Ole Erik Almlid katsookin pohjoismaisiin naapureihinsa ottaakseen mallia viennin kehittämisestä ja monipuolistamisesta.

Norjan hallitus investoi uusiin ilmastoystävällisiin ratkaisuihin

Norjan vahvuuksia ovat erityisesti vihreät sähköiset arvoketjut, hiilidioksidin talteenotto ja säilytys, biotalous, kalanjalostus, metsä- ja maatalous, meritalous sekä palvelusektori. NHO:n analyysin mukaan koronakriisi on kultainen mahdollisuus kiihdyttää vihreää muutosta, mutta toisaalta pandemian aiheuttama talouskriisi saattaa vaikeuttaa muutoksen läpiviemistä. Norjan valtio kuitenkin investoi voimakkaasti uusiin ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, kuten merituulivoimaan, hiilidioksidin talteenottoon ja säilytykseen sekä liikenteen sähköistämiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseen.

Norjan väestöllä on hyvät digitaaliset taidot ja se on korkeasti koulutettu (35 prosentilla yliopisto- tai AMK-tutkinto) – näin ollen uusia ratkaisuja voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Maassa on hyvin toimiva infrastruktuuri ja puhdasta energiaa. Taloudellinen tilanne on vakaa, valtio saa suuret tulot öljy- ja kaasuteollisuudesta ja maalla on öljyrahasto, jonka arvo on yli 10 000 mrd. kruunua.

 

Raportti: https://www.nho.no/tema/neste-trekk/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Teksti: Henna Kvam, vanhempi neuvonantaja, Suomen Oslon suurlähetystö