Norjan Eläkerahasto Ulkomaat: maailman suurimman valtionrahaston sijoitusprofiilia uudistetaan
Maailman suurin valtionrahasto, öljyrahastona tunnettu Norjan Eläkerahasto Ulkomaat on lähes kaksinkertaistanut laskennallisen arvonsa kolmessa vuodessa.
Norjan pankki kehottaa varautumaan Eläkerahaston tuoton laskuun. Rahaston käyttöä budjettialijäämän paikkaamiseen tulee rajoittaa.
Norjan pankki ehdottaa, että rahasto voisi tulevaisuudessa sijoittaa myös ei-pörssimerkittyihin kohteisiin, kuten infrastruktuuriin. Käytännössä tämä tarkoittaisi sijoituksia mm. uusiutuvaan energiaan ja logistiikkaan sekä valokuitukaapeleihin.
Eläkerahaston toimitusjohtaja Yngve Slyngstadin mukaan on mahdotonta, että Eläkerahasto sijoittaisi Jäämeren rataan Suomesta Norjan rannikolle. Rahaston sijoituksia ei tule voida tulkita lisäbudjetiksi.
Eurooppa ei ole enää pääoman nettotuoja. Vallitsevassa tilanteessa suuria häviäjiä ovat eläke- ja henkivakuutusrahastot, joiden tuotto vähenee. Edessä on vaikea sukupolvien ja maiden välinen keskustelu siitä, kuinka saada korkeat eläkeodotukset ja todellisuus kohtaamaan.
Paremmin Norjan öljyrahastona tunnettu Valtion Eläkerahasto Ulkomaat (SPU, Statens Pensjonsfond Utland) on maailman suurimpia rahastoja. Rahaston virallisesta nimestä huolimatta sillä ei ole mitään tekemistä eläkkeiden kanssa: vuonna 1998 ensimmäiset sijoitukset vastaanottaneeseen rahastoon talletetaan valtion öljy- ja kaasutoiminnasta saamat tulot.
Muodollinen vastuu Eläkerahaston hallinnoinnista on valtiovarainministeriöllä. Valtiovarainministeriö myös päättää rahaston sijoitusmandaatista. Käytännön hallinnointi kuuluu Norjan pankille, joka on delegoinut työn Norges Bank Investment Managementille (NBIM).
Rahaston sijoitusprofiili
Rahastosta 61,3 % on sijoitettu osakkeisiin ja 36,5 % obligaatioihin. Vuodesta 2010 lähtien rahasto on voinut sijoittaa 5,0 % arvostaan myös kiinteistöihin. Kiinteistösijoitusten osuus noussee 10—15 prosenttiin vuonna 2020 obligaatioiden kustannuksella.
Eläkerahasto on sijoittanut yli 70 maahan ja 47 valuuttaan. Euroopan osuus rahaston investoinneista on viime vuosina laskenut 60 prosentista noin 40 prosenttiin. Pohjois-Amerikkaan on sijoitettu 39,0 % rahastosta. Aasiaan ja Oseaniaan on sijoitettu 17,5 % ja 4,5 % on sijoitettu muualle maailmaan.
Rahaston sijoitukset Euroopassa tehdään karkeasti katsoen suhteessa kansantalouksien kokoon. Suurimmat sijoitukset Eläkerahasto on tehnyt Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan ja Alankomaihin. Suomi on euroalueen talouksista seitsemännellä sijalla Belgian jälkeen.
Eläkerahaston kiinteistösijoitukset keskittyvät tarkkaan valittuihin, globaaleina tulevaisuuden voittajina pidettyihin suurkaupunkeihin. Näitä ovat Yhdysvalloissa Washington D.C., New York, Boston ja San Francisco. Eurooppalaisina voittajina pidetään Lontoota, Berliiniä, Pariisia, Frankfurtia, Müncheniä ja Zürichia. NBIM:n mukaan eurooppalaisten kaupunkien vähäistä määrää selittää, se, että Euroopassa on pitkällä tähtäimellä harvoja tulevaisuuden voittajakaupunkeja. Myös Aasia ja erityisesti jotkut kiinalaiskaupungit ovat olleet NBIM:n tarkastelun kohteena.
Laskennallinen arvo tuplaantunut kolmessa vuodessa
Eläkerahasto on lähes kaksinkertaistanut laskennallisen arvonsa viimeisen kolmen vuoden aikana. Rahasto on jo lähes kaksi kertaa Norjan bruttokansantuotteen kokoinen. Sen laskennallinen arvo on noin 7 190 mrd NOK (857 mrd euroa).
Rahaston kasvun myötä öljyrahan käyttö budjeteissa on kasvanut. Niin kutsuttu vastuullinen hallinnointisääntö sallii käyttää rahaston odotetun vuosituoton (4 %) verran budjettialijäämän paikkaamiseksi. NBIM:n toimitusjohtaja Yngve Slyngstadin mukaan vastuullinen hallinnointisääntö on toiminut hyvin ensimmäisen 20 vuoden ajan. Rahaston kasvamisen myötä käytettävissä oleva rahasumma kasvaa kuitenkin liian suureksi. Riskinä on talouden ylikuumeneminen. Sääntöä tulisikin Slyngstadin mukaan muokata tai siitä tulisi luopua kokonaan. Päätös tehdään poliittisella tasolla.
Tuotto-odotukset laskussa
Rahaston tuotto-odotus on asetettu maltilliseen neljään prosenttiin. Eläkerahaston yhteenlaskettu vuosittainen keskituotto on ollut 5,75 %. Prosenttimääräisesti mitattuna rahaston tuotto on saattanut jo saavuttaa huippunsa.
Mandaatin uudistuksesta päätetään poliittisella tasolla
Norjan pankki on ehdottanut valtiovarainministeriölle Eläkerahaston investointimahdollisuuksien määritelmien löysentämistä. Yksityiskohtaisen sijoituskohteiden määrittelyn sijaan Norjan pankki ehdottaa investointiuniversumin yleistä määritystä. Lisäksi tulisi täsmällisesti määrittää, millaisia investointeja rahasto ei saa tehdä.
Porvarihallitus (konservatiivipuolue Høyre ja edistyspuolue Fremskrittspartiet, FrP) ja sen tukipuolueet kristillinen kansanpuolue (Kristelig folkeparti, KrF) ja liberaali Venstre ovat tarttuneet ehdotukseen. Hallitus on asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään mandaatin uudistamista. Selvitys valmistunee kuluvan vuoden lopulla. Investointiprofiilin muutos esitellään suurkäräjille vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.
Mandaatin laajennusta harkitaan koskemaan infrastruktuuria
Uudistustyössä tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa investointeja ei-pörssimerkittyyn infrastruktuuriin. Erityisen kiinnostavina vaihtoehtoina hallitus pitää liikennettä, energiahuoltoa ja uusiutuvan energian infrastruktuuria mukaan lukien sähköverkkojen sekä vesi- ja viemäriverkostojen kehittäminen.
Uudistettavassa mandaatissa sijoitukset logistiikkaan käsittäisivät NBIM:n toimitusjohtaja Slyngstadin mukaan sijoituksia uusiutuvaan energiaan ja muun muassa teiden, lentokenttien ja satamien rakentamiseen. Maantieteellisesti sijoitukset kohdistunevat Itä-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja kasvaville markkinoille. Slyngstad painottaa, että Eläkerahasto ei tule koskaan investoimaan esimerkiksi Jäämeren rataan Suomesta Norjan rannikolle. Eläkerahasto ei voi investoida tavalla, joka saatettaisiin tulkita valtion budjetin rinnalle tehdyksi lisäbudjetiksi. Rahaston mandaatti kieltää sijoitusten tekemisen Norjaan.
Eläkerahasto on kiinnostunut myös laajentamaan infrastruktuurisijoituksiaan valokuitukaapeleihin. Tämä saattaisi tarjota mahdollisuuden houkutella Eläkerahasto sijoittamaan suunniteltuun suurkapasiteettiseen tietoliikenneyhteyteen Koillisväylää pitkin Euroopasta Aasiaan.
Orastava ympäristöprofiili
Eläkerahasto voi tehdä ympäristöystävällisiä sijoituksia 50 mrd NOKilla (5,8 mrd euroa), osuuden odotetaan nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyseeseen tulevat paitsi sijoitukset uusiutuvaan energiaan, myös sijoitukset yrityksiin jotka edistävät siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön. Tällä hetkellä Eläkerahastolla on ongelmia löytää tarpeeksi sijoituskohteita uusiutuvalle energialle, sillä alalla vallitsee pula pörssinoteeratuista yrityksistä.
Esillä on ollut myös ajatus Eläkerahaston luopumisesta sijoituksistaan fossiiliseen energiaan (noin 8 % rahaston osakesijoituksista). Asiaa tarkastellut asiantuntijaryhmä päätyi suosittamaan fossiilisten sijoitusten säilyttämistä, sillä rahaston ei tulisi toimia ilmastopolitiikan välineenä. Lopullinen päätös fossiilisten energian sijoituksia koskien tehdään poliittisella tasolla mandaatin uudistamisen yhteydessä.
Arvio Euroopan talouden kehityksestä
NBIM:n toimitusjohtaja Slyngstadin arvion mukaan Euroopan heikon talouskehityksen suuria häviäjiä ovat eläke- ja henkivakuutusrahastot. Eurooppa ei enää ole pääoman nettotuoja, sillä pääomaa katoaa maanosasta enemmän kuin uutta pääomaa sijoitetaan. Euroopan demografisen kehityksen aiheuttamasta suuresta paradoksista on kuitenkin toistaiseksi puhuttu hyvin vähän: kuinka kasvava eläketarve ja odotukset korkeista eläkkeistä voidaan tyydyttää, kun eurooppalaisten rahastojen tuotto laskee? Edessä on vaikea sukupolvien ja maiden välinen keskustelu.
Suurlähettiläs Erik Lundberg, neuvonantaja Anu Fredrikson
Suomen suurlähetystö, Oslo