Norjalainen Statoil vetäytyy Shtokmanin kaasukentältä
Syyt vetäytymiseen löytyvät kaasukentän erittäin haastavista luonnonoloista ja kaasunkuljetuksen kustannuksista. Vetäytyminen Shtokmanin kentältä ei kuitenkaan tarkoita Statoilin vetäytymistä Venäjältä.
Statoilin vetäytymistä Shtokmanista helpottivat toukokuussa 2012 solmittu yhteistyösopimus Rosneftin kanssa ja vuoden 2011 elefanttilöydöt kuten Pohjanmeren Johan Sverdrup -kenttä ja Brasilian Pão-kenttä.
Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv (DN) vahvisti 8.8.2012 Statoilin vetäytyvän Shtokmanin hankkeesta. Statoilin vetäytymispäätöstä on osattu odottaa jo jonkin aikaa. Vetäytymisen myötä Statoil toimitti 24 prosentin osuutensa Shtokman Development -kehittämisyhtiön osakkeista venäläiselle Gazpromille. Lisäksi Statoil on tehnyt kahden miljardin NOKin (n. 338 milj. euroa) alaskirjaukset.
Statoilin pääjohtaja Helge Lund ja johtaja Torgeir Kydland jättivät paikkansa Shtokman Development AG:n hallituksessa 2.8 Sveitsin yhtiörekisterien mukaan. Statoilin tiedotuspäällikkö Jan Lindbæk jr:n mukaan (Aftenposten 9.8.2012) Gazprom ja Statoil jatkavat neuvotteluja uuden yhteistyösopimuksen saavuttamiseksi Shtokmanin kenttään liittyen.
Shtokmanin tilanne on ollut epäselvä jo kauan aikaa ja investointipäätöstä on lykätty jo monta kertaa. Syyt löytyvät kaasukentän erittäin haastavista luonnonoloista ja kaasunkuljetuksen kustannuksista.
Statoil arvioi 8.8.2012 DN:n mukaan, että hanke voisi tulla kokonaisuudessaan maksamaan yli 100 miljardia Norjan kruunua (n. 13,7 mrd. euroa).
Toinen merkittävä tekijä olivat veroregiimit. Statoil olisi tarvinnut verohelpotuksia Venäjän viranomaisilta, jotta hanke olisi tullut kannattavaksi. Kolmas tekijä on liuskekaasun merkityksen kasvu: Yhdysvallat ei enää ole Shtokmanin kaasun potentiaalinen ostaja.
Neljäs tekijä ovat Norjan omat suuret viimeaikaiset löydöt Barentsinmerellä.
Yhteistyötä suunnitteilla valtavilla alueilla Venäjän mannerjalustalla
Statoil ja Rosneft solmivat 5.5.2012 merkittävän yhteistyösopimuksen pohjoisten merialueiden laajojen öljy- ja kaasukenttien hyödyntämisestä. Yhteistyö merkitsee valtavia investointeja arktisille alueille. Kyse on yhteensä lähes 360 miljardin kruunun (n. 47,6 miljardia euroa) investoinneista.
Sopimuksen alue käsittää noin 100 000 neliökilometriä, minkä turvin Statoil pääsee valtaville alueille Venäjän mannerjalustalla. Kesäkuun lopussa Statoil allekirjoitti Rosneftin kanssa yhteistyösopimuksen etsintälisenssien hankkimisesta Norjalle kuuluvilla alueilla Barentsinmerellä ja teknisten arviointien aloittamisesta kahdella Venäjän maaperällä sijaitsevalla öljykentällä (pohj. Komsomolskoye ja Stavropol shale oil).
Osakemarkkinat reagoivat muutokseen olankohautuksella, ja Statoilin osakkeet jopa nousivat hieman uutisen tultua julki. Norjan mediassa uutiseen on suhtauduttu neutraalisti ja rauhoitellen. Statoilin tiedotuspäällikkö Jannik Lindbæk jr:n kommentit on nostettu esille sekä Dagens Næringslivetin että Aftenpostenin uutisoinnissa.
Swedbank First Securitiesin analyytikko Teodor Sveen Nilsen kommentoi DN:ssä keskiviikkona 8.8 Statoilin vetäytymistä Shtokmanista seuraavasti: ”En usko tämän merkitsevän paljoakaan. En pohjannut Statoil-arvioitani Shtokmanin tuotantoon tai arvoon. Alaskirjausten aiheuttama riski on suunnilleen nolla. Suurin osa on jo poistettu.”