Norja torjuu velkakriisiä EU-tuella ja vierastyövoimalla

Norja on toistaiseksi näyttänyt olevan immuuni velkakriisinsä kourissa potevan Euroopan virustartunnalle. Vaikka arvion mukaan kriisin vaikutukset Norjalle jäävät vähäisiksi, maa taistelee sitä vastaan nelitahoisella EU-tuella sekä vierastyövoimalla.

Tukea EU:lle

Norja katsoo hyvinkin tekevänsä oman osuutensa toipilaan hoidossa ja varmistaakseen, ettei tartunta leviä. Norjassa on muodostunut jo mantraksi todeta maan nelitahoinen tuki EU:lle: ETA-tuki, IMF-lainat, öljy/kaasu ja sijoitukset. Norja antaa yhdessä Islannin ja Liechtensteinin kanssa ETA-rahoitusmekanismin kautta taloudellista tukea EU:n uusille jäsenmaille sekä Espanjalle, Kreikalle ja Portugalille. Vuositasolla Norja maksaa ETA-rahoitusmekanismin sekä oman rahoitusmekanisminsa kautta yhteensä 347,8 miljoonaa euroa.

Velkakriisin jatkuessa Norja lupautui viime vuoden lopulla antamaan lisälainaa IMF:n käyttöön 7,2 miljardia euroa. Jo vuonna 2009 Norja antoi IMF:n kautta noin neljä miljoonaa euroa lainarahaa Euroopan velkakriisin hoitoon. Pääministeri Jens Stoltenbergin joulukuisessa tiedotteessa todetaan, että Norjan myöntämä laina ei ole korvamerkitty millekään maalle tai maaryhmälle. Samalla kuitenkin mainitaan, että lainatarjouksen pyrkimyksenä on tukea eurooppalaista ja kansainvälistä taloutta ja tätä kautta varmistaa Norjan taloustilanne ja työpaikkojen säilyminen.

Norja pitää tärkeänä, että antamansa rahallisen tuen ohella sen rooli pitkäaikaisena ja vakaana öljyn- ja kaasuntuottajana huomioidaan arvioitaessa Norjan panostusta Euroopan taloustilanteen vakauttamiseen. Norja tuottaa noin 15 % EU-maiden ostamasta öljystä ja 20 % kaasusta. Öljyviennistä 80 % menee EU-maihin.

Eläkerahastoilla lisäarvoa ja vakautta

Merkittävät norjalaissijoitukset Euroopassa nähdään paitsi lisäarvon tuottamisen välineenä myös keinona tukea kyseisten maiden taloutta. Norjan Eläkerahasto – Ulkomaat on maailman suurin rahasto. Vuonna 1990 perustetun rahaston tarkoituksena on tukea valtiolle kertyvien öljytulojen hallinnointia. Kaikki rahaston sijoitukset tehdään Norjan ulkopuolelle. Puolet osakesijoituksista ja 60 % obligaatiosijoituksista tehdään Eurooppaan.

Rahaston laskennallinen arvo helmikuussa 2012 oli noin 456 miljardia euroa. Suurimmat EU-maissa olevat eläkerahaston sijoitukset ovat Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Eläkerahasto on sijoittanut myös kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämiin luottoihin reilut 4,7 miljardia euroa, pääasiassa Euroopan Investointipankin kautta 3,2 miljardia euroa.

Kreikka

Eläkerahastolla on sijoituksia myös EU:n kriisimaissa. Sillä on hallussaan mm. kreikkalaisia valtion velkakirjoja reilun 800 miljoonan euron arvosta. Kun osana Kreikan velkakriisin hoitoa päätettiin valtionvelkojen uudelleenjärjestelystä yksityisten sijoittajien kanssa, eläkerahasto jäi järjestelyn ulkopuolelle.

Eläkerahasto päätyi kielteiseen kantaan huolimatta Kreikan esittämästä uhkavaatimuksesta, jonka mukaan se saattaa jättää velkansa maksamatta niille, jotka eivät tule vapaaehtoisesti mukaan sopimukseen. Eläkerahaston johtajan Yngve Slyngstadin mukaan kielteiseen kantaan päädyttiin kahdesta syystä. Ensinnäkin sopimus kohtelee sijoittajia epätasa-arvoisesti. Euroopan keskuspankki sai sellaisia etuoikeuksia, joita nyt solmittuun sopimukseen suostuneet sijoittajat eivät saa. Toiseksi sopimus sisältää pykäliä, jotka tulevat takautuvasti voimaan.

CAC-yhteisvastuulausekkeen ansiosta kreikkalaisviranomaiset pystyivät pakottamaan mukaan uudelleenjärjestelyyn investoijia, jotka äänestivät sopimusta vastaa ja näin 96,7 % yksityisistä sijoituksista saatiin sopimuksen piiriin.

ETA-vierastyöläiset tukimuotona

Norjan EU-maille antaman nelitahoisen tuen lisäksi viime aikoina on yhtenä tukimuotona nostettu esiin myös ETA-alueen maista Norjaan saapuvien vierastyöläisten vastaanottaminen. Tarvetta olisi vielä paljon suuremmalle joukolle ammattitaitoista työvoimaa. Tällä hetkellä Norjassa on lähes 289 000 ETA-alueen maista tullutta vierastyöläistä. Suurimmat eurooppalaiset maahanmuuttajaryhmät ovat puolalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, tanskalaiset ja liettualaiset.

Viime kuukausina Norjaan on saapunut suuri määrä espanjalaisia, italialaisia, kreikkalaisia ja portugalilaisia työnhakijoita. Tammi-helmikuun aikana 6100 em. maiden kansalaista on rekisteröitynyt ja saanut norjalaisen verokortin. Norjassa ei rekisteröidä ja tilastoida henkilöitä, jotka eivät kielitaidon tai ammatillisen pätevyyden puuttuessa löydä töitä, mutta eteläeurooppalaisten työnhakijoiden määrissä suunta on selvästi kasvussa.

Velkakriisin viisi uhkaa

Norjan valtiovarainministeriön mukaan Norjan on varauduttava siihen, että keskinäisriippuvuudesta johtuen Euroopan velkakriisin negatiiviset vaikutukset tulevat näkymään myös Norjassa. Mahdollisina seuraamuksina nähdään seuraavat:

1. Norjalaisten vientituotteiden kysyntä hiipuu ja hinnat laskevat. Korkeat tuotantokustannukset tekevät tilanteesta erityisen haasteellisen norjalaisille vientiyrityksille, samalla kun tietyillä sektoreilla ostovoima lisääntyy halvemman tuonnin ja alhaisempien korkojen ansiosta.

2. Kysyntä Kiinassa ja muissa nopeasti kasvavissa talouksissa on pitänyt öljyn hinnan korkealla. Jos öljyn hinta laskee, investointihalukkuus Norjan mannerjalustalla saattaa hiipua. Tällä olisi huomattavia seurannaisvaikutuksia talouteen laajemminkin.

3. Kotitalouksien ja yritysten odotukset vaikuttavat myös talouden kehitykseen. Epävarmuus ja pessimismi naapurimaissa saattaa levitä Norjaankin ja vähentää kotitalouksien kulutusintoa ja yritysten halukkuutta tehdä investointeja.

4. Kansainvälisten lainamarkkinoiden epävarmuustekijät lisäävät norjalaispankkien riskejä, joiden toteutuessa norjalaispankit reagoisivat lainanantoa kiristämällä. Tällä olisi suuria vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen.

5. Voimakkaat kurssipudotukset kansainvälisillä osakemarkkinoilla vaikuttaisivat eläkerahaston arvoon ja viiveellä myös Norjan valtionbudjettiin, jonka alijäämän paikkaamiseen on eläkerahaston hallinnointisäännön mukaan mahdollista käyttää rahaston varoja arvioidun vuosituoton verran. Keskimääräisen vuosituoton odotusarvo on 4 % rahaston arvosta. Viime vuoden pörssikurssien laskut johtivat siihen, että eläkerahaston koko vuoden saldo jäi 2,5 % miinukselle, toisin sanoen tappiota tuli noin 11,5 mrd €.

Raportti Norjan maksamien tukien kohdentamisesta (vuoden 2011 lopun tilanne)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Eläkerahastosijoitukset maittain (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)