Norja tavoittelee vihreää ja automatisoitua liikennettä

Norja on julkaissut kansallisen liikennesuunnitelman vuosille 2018 – 2029. Keskeisinä teemoina suunnitelmassa ovat väestönkasvun luoma tarve paremmalle liikennesuunnittelulle, liikennepäästöjen vähentäminen sekä liikenteen digitalisaatio ja automatisaatio. Yhteistyötä tehdään Suomen kanssa kahden eri tieosuuden kunnostuksessa pohjoisilla alueilla. Suomalaisyritykset ovat myös mukana rakentamassa Norjan infrastruktuuria.

Kuva: Peulle / Wikimedia Commons

Liikenneyhteistyötä Suomen kanssa pohjoisilla alueilla

Norja on kiinnostunut parantamaan maan pohjoisten alueiden liikennejärjestelyitä. Suomen ja Norjan tieviranomaiset suunnittelevat yhteistyötä kahdelle eri tieosuudelle: E8 Muonio-Skibotn (Yykeänperä) välille sekä RV93 Palojoensuu-Alta välille. Skibotnin läheisyydessä E8 on vain kuusi metriä leveä. Myös vaativat talviolosuhteet etenkin Norjan puolella aiheuttavat ajoittain katkoksia liikenteessä. Norjan puolella on suunniteltu kunnostustöitä Hatteng-Nordkjosbotn ja Sørbotn-Laukslett -tieosuuksilla sekä Suomen rajan ja Skibotnin välillä vuosille 2018 – 2023.

Tulevaisuuden visiona itseohjautuvat ajoneuvot

Hallitus työstää lakia, joka mahdollistaisi itseohjautuvien ajoneuvojen kokeilukäytön. Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 alussa. Ajoneuvojen käytön mahdollistavat uudet lait täytyy suunnitella kansainvälisestä perspektiivistä niin, että sama teknologia toimii eri maiden ja eri ajoneuvovalmistajien välillä. Liikenneministeri Solvik-Olsen mainitsee Norjan tekevän jo asiassa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja toivoo Pohjoismaiden toimivan suunnannäyttäjänä itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönotossa.

Norja ryhtyy myös kartoittamaan itseohjautuvien laivojen käyttömahdollisuuksia. Norsk Forum for Autonome Skip (NFAS)(Linkki toiselle web-sivustolle.) kokoontuu Oslossa 4. lokakuuta, ja sen tarkoituksena on toimia alustana, jolla foorumiin osallistuvat tahot voivat ryhtyä ratkomaan itseohjautuviin laivoihin liittyviä haasteita. Foorumi pyrkii myös toimimaan linkkinä muiden maiden vastaavanlaisiin projekteihin.

Autolauttoja karsitaan Länsi-Norjassa – avuksi kelluvat tunnelit?

Kansallisesti eräs merkittävimmistä tieprojekteista on Etelä-Norjan länsiosassa (Vestlandet) E39-väylän kehittäminen ja muuttaminen asteittain niin, että autolauttoja ei enää tarvita. Uudesta liikenne-suunnitelmasta käy ilmi, että suurkäräjät pyrkivät saamaan projektin valmiiksi vuoteen 2035 mennessä. Projektin hinnaksi on arvioitu noin 340 miljardia Norjan kruunua (n. 36,1 mrd. €).

Tieviraston ehdotus kelluvasta tunnelista on herättänyt kansainvälistä huomiota. Ehdotuksessa E 39- moottoritie siirrettäisiin maailman ensimmäiseen kelluvaan tunneliin Bjørnafjordin vuonon alle Bergenin eteläpuolella. Tievirasto selvittää tällä hetkellä ehdotuksen toteuttamismahdollisuuksia. Projektia rahoitettaisiin ainakin tietullimaksuilla sekä aiemmin lauttaliikenteen ylläpitoon käytetyillä varoilla.

Kiistelty Oslo-paketti – strategia pääkaupunkiseudun liikennehaasteiden ratkaisemiseksi

Pääkaupunkiseudun väestömäärä Oslon ja Akershusin kuntien alueella kasvaa nopeasti, eikä infrastruktuuria ole mitoitettu tämän päivän haasteisiin. Tätä muutosta silmällä pitäen luodun Oslo-paketin on tarkoitus kehittää tehokas, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä Osloon ja Akershusiin.

Oslo-paketti rahoitetaan tietulleilla sekä valtion, Oslon kaupungin ja Akershusin kuntayhtymän taloudellisella tuella. Julkisen liikenteen lippujen hinnat nousevat, samoin tietullimaksut. Myös sähköautoille tullaan asettamaan pieniä maksuja ruuhka-ajoille. Paketti on ollut työn alla vuosia, ja kiistoja on aiheuttanut erityisesti tasapainon löytäminen teiden rakentamisen ja julkisen liikenteen kehittämisen välillä.

Ilmastoprofiili

Norjan tavoitteena on vähentää liikenteestä johtuvia ympäristöpäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään lisäämällä mm. biopolttoaineiden käyttöä niin maalla kuin merellä, tavarakuljetusten siirroilla maalta merelle ja raiteille sekä ympäristöystävällisemmillä teknologilla ratkaisuilla, kuten sähköautojen ja -laivojen kantojen lisäämisellä. Kaupungeissa pyritään yksityisautoilun nollakasvuun.

Norjan valtio tukee voimakkaasti sähköautoilua. Sähköautoista ei tarvitse maksaa autoveroa eikä arvonlisäveroa, minkä lisäksi sähköautoilla on voinut ajaa bussikaistoilla eikä parkki- tai tietullimaksuja ole tähän saakka peritty. Norjassa onkin yli 85 000 sähköautoa, kun vastaava määrä Suomessa on noin 700. Vuonna 2015 18,4 prosenttia ostetuista uusista autoista oli sähköautoja. Tämän vuoden aikana osuus on laskenut 15,1 prosenttiin.

Suomalaisyritykset Norjan inframarkkinoilla

Suomalaisyritykset ovat mukana rakentamassa Norjan infrastruktuuria. Loppuvuodesta 2015 Norjan valtion omistama, ympäristöystävällistä energiantuotantoa ja -kulutusta edistävä Enova-yhtiö, valitsi Fortumin sähköajoneuvojen latauspisteiden toimittajaksi Etelä-Norjan kuudelle pääväylälle. Latauspisteitä on asennettu pääväylille vähintään 50 kilometrin välein ja ne helpottavat sähköautoilijoiden liikkumista Etelä-Norjan alueella.

Suomalaiset biopolttoaineiden valmistajat ja jakelijat ovat rantautuneet Norjan markkinoilla. Norjalaisyritys Bio-1 aloitti Neste Oilin valmistaman biodieselin jakelun Norjassa. Tällä hetkellä 2G Polar -nimellä markkinoitua biopolttoainetta saa Oslon lähialueilta, mutta jakelupisteitä pyritään lisäämään ajan myötä. Myös St1 lanseerasi Norjassa biodieselin, jota markkinoidaan nimellä REx. Ympäristöystävällisempien uusiutuvan polttoaineiden käyttö tukee uuden liikennesuunnitelman tavoitteita.

Meritaito Oy voitti maaliskuussa 2016 Norjan karttaviranomaisen, Norwegian Hydrographic Servicen, kilpailuttaman Mareano-merenmittausurakan. Mareano-projekti kartoittaa merenpohjan syvyystietojen lisäksi meriympäristöä ja sen monimuotoisuutta. Se on yksi maailman haastavimmista ja vaativimmista merenmittaushankkeista. Mareano-merenmittaushanke alkoi huhtikuussa 2016 ja hankkeen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Mittausalueet sijaitsevat Barentsinmerellä, lähellä Huippuvuoria.

Liikenneinfrastruktuurin alalla vaikuttavat Roadscanners Oy ja Lemminkäinen. Roadscannersin tytäryhtiö Roadscanners Norway AS on tarjonnut korkean teknologian ratkaisuja Norjan tiehallinnolle, Norjan Rautatiehallinnolle ja urakoitsijoille. Lemminkäinen on Norjan toiseksi suurin päällystysurakoitsija. Päällystystoiminta on heikentynyt ensimmäisellä vuosineljänneksellä Norjan valtion investointientien laskun myötä.

Analogiset radiolähetykset lakkautetaan

Norja luopuu ensimmäisenä maana FM-lähetyksistä. Analogiset lähetykset lakkautetaan asteittain vuoden 2017 alusta Pohjois-Norjasta alkaen. FM-teknologian korvaa digitaalinen radio (DAB, Digital Audio Broadcasting). Edellytyksenä FM-verkon sulkemiselle oli, että yli puolet radion kuuntelemisesta on siirtynyt verkkoon. Vuoden 2014 lopussa jo 56 prosenttia radionkuuntelusta oli digitaalista. Ipsosin Dagbladetille tekemän tutkimuksen mukaan 65 prosenttia Norjan väestöstä vastustaa FM-verkon sulkemista ja vain 16 prosenttia kannatti verkon sulkemista.

Elektronisen viestinnän tavoitteet

Norjan elektronisen viestinnän tavoitteet löytyvät hallituksen suunnitelmasta (Ekomplan). Hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan 90 prosentilla kotitalouksista tulee olla vähintään 100Mbit/s internetyhteys vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä aikavälillä pyrkimys on kasvattaa kantama kaikkiin kotitalouksiin.

Hallitus haluaa edesauttaa datakeskusten perustamista Norjaan. Tästä esimerkkinä isojen datakeskusten sähköveroa laskettiin vuoden alusta lähtien. Viestintäviranomaiset aikovat myös kartoittaa kysyntää ja saatavilla olevaa infrastruktuuria datakeskusten perustamista varten.

teksti: Henna Kvam & Jori Pyykkö / Suomen Oslon-suurlähetystö