Norja tähtää maailman huipulle ilmasto- ja ympäristöystävällisen teknologian kehittäjänä

Norja tähtää maailman huipulle ilmasto- ja ympäristöystävällisen teknologian kehittäjänä

Norja haluaa monipuolistaa talouttaan kehittämällä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Öljy- ja kaasuteollisuuden teknologista osaamista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mm. uusiutuvan energian parissa.

Norja haluaa monipuolistaa talouttaan kehittämällä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Öljy- ja kaasuteollisuuden teknologista osaamista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mm. uusiutuvan energian parissa. Vihreä muutos – ”grønn omstilling» on teema, josta kaikki puhuvat Norjassa. Tammikuussa 2020 julkaistiin hallituksen tilaama,  Norjan ympäristöviraston laatima Klimakur-raportti (Ilmastokuuri), jonka toimenpiteillä voidaan puolittaa Norjan päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Kuva: Klimakur 2030/Pixabay/Lars Erik Tveit, Kolumbus

 Norjan hallitus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, EU:n ilmastopolitiikkaan sekä tammikuussa 2018 voimaan astuneeseen päivitettyyn, kansalliseen ilmastolakiin (lov om klimamål). EU:n päästökauppajärjestelmä säätelee noin puolia Norjan päästöistä ja kattaa suurimman osan teollisuuden, öljyteollisuuden ja ilmaliikenteen päästöistä.

Norjan vihreä muutos tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille mm. uusiutuvan energian, biopolttoaineiden, energiatehokkuuden, akkuteknologian ja merenkulun ympäristöystävällisten ratkaisujen saralla.

Hallituksen tavoitteena taloudellisesti kannattava hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen (CCS)

Jätteiden polttamisesta syntyvän hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen eli CCS on kallis, mutta tehokas keino päästöjen leikkaamiseen. Fortumin alaisen Fortum Oslo Varmen jätteenpolttolaitos Oslon Klemetsrudissa on toinen Norjan kahdesta CCS-testihankkeesta. Siellä kehitetyllä teknologialla pystytään leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä jopa 95 %. Hallitus päättää syksyllä aikooko se investoida pysyvästi CCS-hankkeisiin. Kyse on merkittävästä investoinnista. Onnistuessaan Norja olisi maailman huipulla CCS-teknologian kehittämisessä.

 

Kuva: Miljødirektoratet

Norjan etuna on myös öljy- ja kaasuteollisuuden myötä syntynyt Pohjanmeren tuntemus. Equinor (entinen Statoil), josta valtio omistaa 67 %, on varastoinut hiilidioksidia Pohjanmeren pohjaan jo yli 20 vuotta, ja vastaa myös Fortum Oslo Varmen hankkeessa syntyneestä hiilidioksidin varastoimisesta. Teknologia sekä talteenottoa että varastoimista varten löytyy, kyseessä on nyt sen kehittäminen kustannustehokkaaseen suuntaan laajemman käytön mahdollistamiseksi.

Tieliikenteen päästöjä leikataan – keinoina sähköistäminen ja biopolttoaineet

Suurin päästöjen leikkauspotentiaali (11,8 m tonnia) on Klimakur-raportin mukaan tieliikenteessä. Norja on jo maailman johtava sähköautomaa, jossa on rekisteröity yli 200 000 sähköautoa. Vuonna 2019 ostetuista uusista autoista yli 42 % oli sähköautoja. Liikenteen sähköistämistoimenpiteiden lasketaan lisäävän energiantarvetta 6 TWh, 4 % vuositasolla. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan lisää ja latauskapasiteetista sekä sähkön jakeluverkoston toimivuudesta on huolehdittava.

Biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä voidaan vähentää sekä tieliikenteen että meriliikenteen päästöjä. Raportissa ehdotetaan kehittyneiden biopolttoaineiden nykyisen jakeluvaatimuksen asteittaista nostamista 10 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin hallitusohjelman mukaiseen 40 prosentin tavoitteeseen päästäisiin tieliikenteen osalta.

Ammoniakilla, vedyllä ja biopolttoaineilla voidaan leikata meriliikenteen päästöjä

Meriliikenteen leikkauspotentiaali on raportin mukaan 7,5 m tonnia. Perinteiset polttoaineet voidaan korvata sähköllä, ammoniakilla, vedyllä ja luonnonkaasulla tai biopolttoaineilla. Norjan varustamoliitto (Rederiforbundet) julkaisi lisäksi 18.5. oman ympäristöstrategiansa 2050 saakka. Strategiassa Norjan laivaston päästöt puolitetaan 2030 mennessä ja 2050 mennessä koko laivasto on hiilineutraali. Tavoitteeseen aiotaan päästä hankkimalla ainoastaan päästöttömiä aluksia. Päästöjen vähentämiseksi esitetään akkujen sekä vedyllä että ammoniakilla toimivien polttokennojen käyttöä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt, että kaikkien Norjan vuonoissa operoivien lauttojen tulee toimia sähköllä vuoteen 2025 mennessä.

Kuva: Miljødirektoratet, Bård Bredesen/naturarkivet.no

Kehittyneiden biopolttoaineitten kasvava käyttö mainitaan Klimakur- raportissa päästöleikkausten edellytyksenä. Myös meriliikenne pitää sähköistää tai siirtyä käyttämään biopolttoaineita. Norjan autoilijoiden etua ajava NAF pitää hallituksen nykyistä sähköauto-politiikkaa menestyksenä. Tärkeimmät porkkanat bensiini- ja dieselautojen vähentämiseen ovat sähköautojen veroedut, pikalatauspisteiden lisäys ja satsaus julkiseen liikenteeseen.

Norjan hallitus julkaisi 3.6. vetystrategian, jossa vety nähdään päästöttömänä polttoainevaihtoehtona merenkulkualalla, raskaassa liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa. Strategian julkaisu viestii Norjan panostavan vetyyn tulevaisuuden polttoaineena.

 

teksti: Reetta Erlien ja Henna Kvam, Suomen Oslon-suurlähetystö