Norja monipuolistaa talouttaan – suomalaisratkaisut kiinnostavat

Norjan ja Suomen suhteet ovat tiivistyneet entisestään viime vuosina. Norjan talous on ainutlaatuisessa asemassa ja varakas naapurimaa tarjoaa markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomalaisratkaisut kiinnostavat vihreään siirtymään satsaavassa Norjassa. Valtio tukee vihreän teollisuuden aloja ja myös suomalaisyritykset voivat päästä osaksi hankkeisiin.

Norjan ja Suomen suhde on tiivistynyt

Norjan ja Suomen suhteet ovat entistä tiiviimmät Suomen Nato-jäsenyyden ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Suomalaisyritykset ovat viime vuosina heränneet rikkaan naapurimaan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kauppavaihdossa mitattuna Norja on kuudennella sijalla, viennissä 12. ja tuonnissa neljäs.

Suomalaisyritysten tytäryhtiöitä on Norjassa n. 300 ja Suomessa on norjalaisyritysten tytäryhtiöitä 268. Suomen vienti Norjaan v. 2022 oli Suomen Tullin mukaan arvoltaan 2,29 mrd. euroa (+30,9 %) ja Norjan tuonti Suomeen 6,4 mrd. euroa (+277 %). Tuontilukujen suuri kasvu johtuu suurimmaksi osaksi raakaöljyn kasvaneesta tuonnista Ukrainan sodan seurauksena. Palveluvienti Norjaan v. 2021 oli 734 milj. €. Palveluita tuotiin Norjasta 584 milj. eurolla.

Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Aasland seisoo tuulimyllyn päällä
Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Aasland tuulimyllyn huipulla Lutlandetin tuulivoimapuiston avajaisissa 24.10.2022. Kuva: Norjan öljy- ja energiaministeriö

Vihreä siirtymä luo markkinamahdollisuuksia

Molempien maiden yhteinen tavoite vihreän siirtymän läpiviemisestä luo kiinnostusta yhteistyötä kohtaan. Kysyntää on erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävälliselle teknologialle, matalahiiliselle rakentamiselle, uusiutuvalle energialle, kiertotalousosaamiselle ja vihreän merenkulun ratkaisuille. Vanheneva väestö ja työvoimapula kasvattavat digitaalisten terveydenhuollon ratkaisuiden kysyntää. Suomen Nato-jäsenyys avaa myös uusia mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa.

Norjan päästötavoitteet ovat linjassa EU:n kanssa ja tavoitteena on 55 prosentin päästöleikkaus ja talouden rakenteen monipuolistaminen ja muun kuin öljyn ja kaasun viennin kasvattaminen 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä öljy ja kaasu kattavat lähes 70 % Norjan viennistä.

Norja monipuolistaa talouttaan – suomalaisratkaisut kiinnostavat

Norjan hallituksen syksyllä 2023 päivittämä vihreän teollisuuden tiekartta listaa kaikki vihreän siirtymän painopistealueet; merituulivoima, akkuteollisuus, vetytalous, hiilidioksidin käsittely, prosessiteollisuus, meriteollisuus, metsä-, puu- ja biotalous, valmistusteollisuus ja aurinkoenergiateollisuus.

Valtio tukee aloja voimakkaasti, ja norjalaisen yhteistyökumppanin avulla myös suomalaisyritykset voivat päästä osallisiksi hankkeisiin. Norjan tavoitteena on monipuolistaa öljystä ja kaasusta riippuvaista talouttaan, ja samankokoisen Suomen tekemät ratkaisut kiinnostavat.

Norjan talous on ainutlaatuisessa asemassa. Muut Euroopan maat joutuvat ottamaan velkaa samalla kun Norjan valtion tulot ovat edelleen korkeat kaasun hinnan johdosta. Valtion öljy- ja kaasutulojen arvioidaan olevan 903 miljardia kruunua, eli n. 77 miljardia euroa, vuonna 2023 ja n. 71 miljardia euroa 2024.

Norjan sähköntarve kasvaa

Energiakriisin vaikutukset heijastuvat myös Norjassa sähkön hintaan, mikä on haaste kotitalouksille ja yrityksille. Norjan etu ei ole, että eurooppalaiset yritykset kärsivät, sillä nämä ovat elinkeinoelämän tärkeimpiä kauppakumppaneita. Hallitus pyrkii vastaamaan Norjan kasvavaan sähköntarpeeseen merituulivoimalla. Tavoitteena on rakentaa 30 GW merituulivoimaa vuoteen 2040 mennessä. Ensimmäiset merituulivoiman rakennusluvat Pohjanmerelle annetaan vuoden 2024 aikana.

Norja satsaa CCS-teknologiaan

Valtio tukee voimakkaasti koko hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) arvoketjua, ja on sitoutunut tukemaan Longship CCS-hankkeen toteutumista. Norjassa on käynnissä useita akkuhankkeita ja alueellinen yhteistyö (Mo i Rana, Skjellefteå, Vaasa) ”Nordic Battery Belt” kehittyy, tosin Yhdysvaltojen IRA-tukipaketin vaikutukset heikentävät alan toimijoiden investointihalukkuutta myös Norjassa ja joidenkin hankkeiden toteutus on tämän vuoksi epävarmaa.

 

Teksti: Teemu Tanner, suurlähettiläs

Lisätietoja:

Laura Piitulainen, vanhempi neuvonantaja ja Team Finland-koordinaattori, etunimi.sukunimi(a)gov.fi