Norja maahanmuuttoliikkeen ristipaineessa - integraatio-ohjelmaa sopeutetaan uusiin haasteisiin

Norja maahanmuuttoliikkeen ristipaineessa -  integraatio-ohjelmaa sopeutetaan uusiin haasteisiin

Lisääntyvä maahanmuutto tuo mukanaan mittavia haasteita norjalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kansan äänekäs vähemmistö näkee lisääntyvässä maahanmuutossa suuria uhkakuvia, kuten epäonnistuneen integroimisen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, muslimitaustaisten maahanmuuttajien radikalisoituminen ja äärioikeiston vastustuksen aiheuttaman syvenevän yhteiskunnallisen kahtiajaon. Maahanmuuttoon suopeasti asennoituvat taas näkevät kasvavan maahanmuuton välttämättömänä korjausliikkeenä, jolla heikkenevä huoltosuhde saadaan parannettua.  

Norjalaiset myötämielisiä maahanmuuttajia kohtaan

Norjalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut entistä myönteisemmäksi. Kasvatettuun pakolaiskiintiöön myötämielisesti suhtautuvien osuus kaksinkertaistui kesäkuukausien aikana. Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on myös kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Kun viime vuonna oleskelulupasäännösten tiukentamista kannatti 42 prosenttia, oli vastaava luku tänä vuonna 28 prosenttia. Maahanmuuttajien panosta Norjan työmarkkinoilla piti hyödyllisenä 78 prosenttia, mikä oli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös niiden norjalaisten osuus, joiden mielestä maahanmuuttajat käyttävät hyväkseen Norjan sosiaaliturvaa, on pienentynyt.

Samalla kun maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisesti, norjalaiset kokevat maahanmuuttajien integroimisen suurimmaksi ongelmaksi maahanmuuttajien oman panoksen, eivätkä viranomaisten tai muun yhteiskunnan panosta. Norjalaisnaiset ovat miehiä myönteisempiä maahanmuuttoa kohtaan ja korkeakoulutetut matalasti koulututtuja myönteisempiä. Suhtautuminen maahanmuuttajiin on myös todettu olevan verrannollisesti positiivisempaa niillä norjalaisilla, jotka ovat henkilökohtaisesti olleet tekemisissä maahanmuuttajien kanssa.  

Työperäinen maahanmuutto on kääntynyt laskuun

Norjan asukasluku saattaa eräiden arvioiden mukaan nousta 5,2 miljoonasta lähes 7 miljoonaan seuraavien 25 vuoden aikana kiitos lisääntyvän maahanmuuton. Norjassa asuvista 15,6 prosenttia on maahanmuuttajia tai Norjassa syntyneitä maahanmuuttajalapsia. Työperäinen maahanmuutto Norjaan on runsaan kymmenen viime vuoden aikana nelinkertaistunut, tosin se kääntyi laskuun 2011. Laskusuhdanteesta huolimatta muista Pohjoismaista Norjaan suuntaava työperäinen muuttovirta on vahvistunut, varsinkin tanskalaisten ansiosta.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä nousi viime vuonna 24 000 (mukaan luettuna vaihto-opiskelijat). Määrä on kaksinkertaistunut yhdeksässä vuodessa. Ruotsista tulevien opiskelijoiden määrä on nelinkertaistunut samana ajanjaksona. Suomalaistenkin opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut, vaikka määrä on kärkimaahan Ruotsiin verrattuna vaatimaton.

Euroopan pakolaiskriisi tuntuu myös Norjassa

Norjaan on tänä vuonna saapunut n. 18 000 turvapaikanhakijaa (10/2015). Ulkomaalaisvirasto odottaa ennen vuoden vaihdetta tulevan 20-30 000.

Hallituspuolueet Høyre ja Edistyspuolue (FrP, Fremskrittspartiet) ilmoittivat aiemmin tänä syksynä muuttavansa pysyvän oleskeluluvan myöntämiskriteerejä turvapaikan saaneiden kohdalla. Pysyvän oleskeluluvan voi nyt saada vasta viiden vuoden asumisvuoden jälkeen, mikä mahdollistaa turvapaikkatarpeen uudelleenarvioinnin myöhäisemmässä vaiheessa kuin aiemmin. Mm. Norjan Punainen Risti on linjannut, että muutos on integrointinäkökulmasta ongelmallinen. Esimerkiksi Syyriasta tulevat turvapaikanhakijat tulevat joka tapauksessa saamaan turvapaikan, ja heidän integroiminen tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.    

Vastaanottopaikoista on pulaa. Norjassa on tällä hetkellä 5200 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta hakijaa, jotka eivät ole vielä päässeet muuttamaan tulevaan kotikuntaansa. Erityiseksi haasteeksi on muodostunut yksinelävien aikuispakolaisten iso määrä, joille kuntien varaamat asuntovaihtoehdot soveltuvat huonosti. Tämän vuoden aikana tulleista yksinelävistä aikuispakolaisista 76  prosenttia on miehiä. Norjassa myönteisen turvapaikkahakemuksen saanut henkilö joutuu vielä päätöksen jälkeen keskimäärin odottamaan kotikunnan tarjoamaa asuinpaikkaa 8,9 kuukautta. Syksyn aikana kolme valtiosta riippumatonta toimijaa ovat perustaneet nettisivun tilfluktshjem.no, jonka kautta yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat rekisteröidä pakolaisten käytettäväksi tarjoamiaan majoituspaikkoja. Sivuston kautta oli lokakuun ensimmäisellä viikolla rekisteröity noin 2000 uutta vuodepaikkaa. 

Norjassa pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista. Toivoa majoituspulassa luo kuitenkin kuntien kasvava halu vastaanottaa pakolaisia. Kuntien kasvavaa auttamishalua on kuitenkin varjostanut myötämielisyydelle yllättävä sivupiirre: monet kunnat haluavat nimenomaan vastaanottaa syyrialaisia, eivätkä esimerkiksi afganistanilaisia tai eritrealaisia. Tämän on viranomaisten keskuudessa arvioitu johtuvan Syyrian sodan saamasta julkisuudesta.

Hallitus on myös toistuvasti painottanut nopeiden palautusten tärkeyttä. Ns. turvallisista lähtömaista tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla UDI on soveltanut ns. 48-tunnin pikakäsittelyä, jolloin kielteinen päätös tehdään 48 tunnin sisällä.   

Kiintiöpakolaisten valintakriteerejä kiristetty

Pakolaisten integroiminen otettu huomioon kiintiöpakolaisia valittaessa
Norja kiristi alkusyksystä kiintiöpakolaisten valintakriteerejä. Kiintiöpakolaisten valikoinnissa suositaan sellaisia pakolaisia, joilla on parhaat edellytykset integroitua onnistuneesti Norjaan. Esimerkiksi huumeriippuvuus ja rikollistausta vaikeuttavat olennaisesti valituksi tulemista. Integroimisnäkökohta on kuitenkin vain yksi useasta huomioonotettavasta kriteeristä. Turkin pakolaisleireillä alkusyksystä tehdyissä kiintiöpakolaisvalinnoissa on Norjan ensisijaiset kohderyhmät ovat lapsiperheet, haavoittuvassa asemassa olevat naiset sekä Norjan työmarkkinoiden kannalta relevanttia työkokemusta tai koulutusta omaavat henkilöt.  

Hallitus toteaa pakolaiskriisiä käsittelevässä selonteossaan, että pakolaisten tehokas integroiminen on välttämätöntä. Lokakuun alussa julkaistussa budjetissa pakolaiskriisin hoitoon määrättyjä lisäpanostuksia ei vielä eroteltu. Alustavasti hallitus on esittänyt 70 miljoonan lisäpanostusta integrointia edistäviin toimiin. Erityisesti keskitytään koulutettujen nopeaan työllistämiseen ja norjan kielen opetukseen.

Kallis mutta toimiva integrointiohjelma

Norjassa toimii maahanmuuttajien integroimista kehittävä integrointivirasto IMDI. Virasto perustettiin vuonna 2006. Norjan integrointiohjelma perustuu Norjan kotouttamislakiin (Introduksjonsloven), jonka päämääränä on vahvistaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia, yhteiskuntaosallisuutta ja taloudellista itsenäisyyttä. Integrointiohjelman varoista jaetaan yhteensä yhdeksän miljardia kruunua (n. 975 milj. euroa) maahanmuuttajia (etupäässä pakolaisia) vastaanottaville kunnille. Ohjelma on kallis mutta OECD:n vertailussa kärkitasoa. Kaksivuotisen ohjelman läpikäyneistä maahanmuuttajista 60 prosenttia on joko työsuhteessa tai saanut opiskelupaikan. OECD-maiden vertailussa tämä tulos on hyvä, vaikka parannettavaakin on.

Norjan Punainen Risti ja kansalaisjärjestö Norsk Folkehjelp ovat toivoneet integraatio-ohjelmaan enemmän joustavuutta. Esimerkiksi Syyriasta tuleville korkeakoulutetuille ja erityisammattiosaamista omaaville turvapaikanhakijoille kaksivuotisen integrointiohjelman on katsottu olevan kohtuuttoman pitkä. Tällaisten henkilöiden ammatinharjoittamismahdollisuuksien rajoittaminen turvapaikkahakemuksen vireilläolon aikana, on henkilölle itselleen lannistavaa. Nopeampi työllistyminen olisi myös työpoliittisesti järkevämpää.

Kuntien välillä eroja

IMDI:n integrointiohjelman toimeenpano on lähes kokonaan kuntien vastuulla eikä IMDI ohjaa ruohonjuuritason toimintaa juuri lainkaan. Integrointiohjelman on todettu toimivan vaihtelevasti eri kunnissa. Vaihtelut eivät ole suoraan verrannollisia kunnan kokoon tai kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrään. Integroinnissa hyvin onnistuneiden kuntien täytäntöönpanotyössä on neljä yhteistä tekijää: Toiminnassa huomioidaan pakolaisten yksilölliset tarpeet, integrointityön seuranta on ollut tiivistä, toiminta on ollut työllistämiskeskeistä (maahanmuuttajalle on pyritty luomaan ensikosketus työelämään mahdollisimman aikaisin) ja toiminta on ohjannut koulutus- tai työmahdollisuuksiin, joissa maahanmuuttaja joutuu käyttämään norjankieltä.   

IMDI valmistelee parhaillaan mittavaa asuttamispalvelujen digitalisointia. Sähköiseen viestintään ja hallintoon panostetaan myös alkuvuodesta julkaistavilla verkkosivuilla, joissa kuntien välisiä integrointityön eroja voi verrata. Kuntien menestystä maahanmuuttajien integroimisessa mitataan eri indikaattoreilla ja ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

Sosiaali- ja työpoliittiset haasteet

Norjaan suuntaavaan muuttoliikkeeseen liittyy mittavia haasteita. Kantanorjalaisten kohdalla tämän vuoden toisen vuosineljänneksen työttömyysaste oli 2,0 prosenttia ja maahanmuuttajien kohdalla 7,1 prosenttia. Norjan tilastokeskuksen SSB:n tekemien tutkimusten mukaan maahanmuutto lisää tuloeroja eri väestöryhmien välillä.

Maahanmuuttajien osallistuminen valtion tarjoamiin työllistämispalveluihin on laskenut jo kahtena vuotena peräkkäin. Maahanmuuttajien työllistämisen erityishaasteeksi on myös muodostunut syrjintä. Tutkimukset osoittavat, että varsin moni maahanmuuttaja kokee tulleensa syrjityksi työelämässä. Tämä tyytymättömyys on vahvinta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien keskuudessa.     

 Teksti: Andreas Forsbäck / Suomen suurlähetystö, Oslo