Norja haluaa stimuloida päästöleikkauksia ja ympäristöystävällisen teknologian käyttöönottoa C02-maksujen nostolla

Norjan vähemmistöhallitus julkaisi 8.1. selonteon ”Klimaplan for 2021 – 2030”(Linkki toiselle web-sivustolle.). Selonteossa esitellään toimenpiteet, joilla Norja aikoo saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset ilmastotavoitteensa.

Keskeisin ja eniten keskustelua herättänyt ilmastosuunnitelman toimenpide on C02-maksujen kolminkertaistaminen. Hinnan nousulla halutaan tehdä saastuttamisesta kalliimpaa ja päästöleikkauksista kannattavampaa. Sähköautojen verohelpotuksia jatketaan. Laivaliikenne saa omat päästövaatimuksensa.

Voimakas toimenpide yllätti monet ja reaktioita on julkisuudessa ollut molempiin suuntiin. CO2-maksujen nostaminen on suunnitelman tehokkain yksittäinen toimenpide ja se noudattaa asiantuntijaraportti Klimakur 2030(Linkki toiselle web-sivustolle.) suosituksia. Helmikuussa 2020 julkaistu Klimakur 2030-raportti (Linkki toiselle web-sivustolle.)on uuden selonteon tärkein taustadokumentti.

Klimaplan 2030 -selonteon julkistustilaisuus. Kuva: Klima- og miljødepartementet.

Ilmastopolitiikkaa muokataan tarvittaessa vuosittaisten tilannekatsausten pohjalta

Selonteon osana on ensimmäistä kertaa erillinen vuositason päästöbudjetti vuosille 2021-2030. Päästöbudjetilla määritetään Norjan vuosittaiset päästöt päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. CO2-maksujen huomattava noston lisäksi ovat vuosittaiset leikkaustavoitteet selonteon keskeisimpiä elementtejä. Hallitus tekee vuosittaisen tilannekatsauksen ja  muokkaa politiikkaa tarvittaessa. Hallituksen tavoitteena on julkaista ympäristöselontekoja säännöllisesti, seuraavan kerran 2024.

Korotettujen CO2-maksujen kompensoimiseksi hallitus aikoo laskea muita veroja ja maksuja. Toimenpide rahoitetaan korotetuista maksuista saaduilla varoilla . Hallituksen poliittisena tavoitteena on verojen ja maksujen kokonaistason pysyminen ennallaan. Näin hallitus haluaa tehdä ympäristöystävällisten vaihtoehtojen valitsemisen kannattavaksi. Ympäristöministeri Sveinung Rotevatnin (liberaalipuolue Venstre) mukaan voittajia tulevat olemaan ne, jotka ottavat ympäristöloikan ja panostavat uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Pääpaino liikenteen, jätteenkäsittelyn, maatalouden ja rakentamisen päästöjen leikkaamisessa

Selonteossa hallitus ehdottaa 45 % leikkausta päästökaupan ulkoisen sektorin päästöihin vuoteen 2030 mennessä. Pääpaino on siis liikenteen, jätteenkäsittelyn, maatalouden ja rakentamisen päästöjen leikkaamisessa ja osittain teollisuuden sekä öljy- ja kaasualan päästövähennyksissä. Suunnitelmassa on mukana myös metsät ja maankäyttö. Selonteon pääasialliset toimenpiteet ovat ilmastopäästömaksut, sääntely, julkisten hankintojen ilmastovaatimukset, ympäristöystävällisiin kuluttajavalintoihin ohjaava tieto, uudelle teknologialle myönnettävät tuet ja satsaus tutkimukseen ja innovaatioon. Hallituksen tavoitteena on tehdä päästöleikkaukset Norjassa sisäisesti ilman päästökauppaa.

Konkreettisimmat ja tärkeimmät toimenpiteet(Linkki toiselle web-sivustolle.) koskevat liikennesektoria, joita ovat mm:

  • CO2- maksujen nostaminen tämän hetkisestä 590 kr/tonni asteittain 2000 kr/tonni 2030 mennessä.
  • Korotus voi johtaa Norjan sisäisten lentojen hinnannousuun ja lisätä yksityistalouksien ja elinkeinoelämän kuluja.
  • Maksujen nostaminen johtanee bensiinin ja dieselin hinnannousuun.
  • 2022 lähtien tulee kaikkien julkisen sektorin käyttöön ostettavien autojen olla päästöttömiä. Vaatimus koskee myös kaupunkibusseja vuodesta 2025 alkaen.
  • Uusille kilpailutettaville lautoille vaatimus vähäpäästöisyydestä tai päästöttömyydestä 2023 alkaen, alueilla/yhteyksillä, joissa tämä on mahdollista. Sama vaatimus koskee asteittain 2024 lähtien kalanviljelyteollisuuden palvelualuksia.
  • Fossiiliset polttoaineet halutaan sekoitusvaatimuksen avulla korvata kestävillä biopolttoaineilla tieliikenteessä. Sekoitusvaatimusta nostetaan 2030 lähestyessä. Tavoitteena on myös sekoitusvaatimuksen käyttöönotto polttoöljyssä sekä laivoilla vuodesta 2022 lähtien. 
  • Arvioidaan mahdollisuus täysin päästöttömille alueille yksittäisissä kaupungeissa.
  • Maatalous on sitoutunut laskemaan päästöjään 5 miljoonalla tonnilla 2030 mennessä.
  • Fossiilisten polttoaineiden vaiheittainen käytöstä poisto päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden energiantuotannossa.
  • Hallitus aikoo edelleen tukea Fortumin CCS-hanketta Klemetsrudissa, mikäli hanke saa muuta ulkopuolista rahoitusta esim. EU:lta.
  • Metsien hiilinielun edistäminen, soiden ja muun kosteikkojen säilyttäminen.
  • Selvittää mahdollisuus turpeen nostosta aiheutuvien päästöjen päästömaksulle sekä selvittää mahdollisuus kieltää uusien turpeennostoalueiden avaaminen.
  • Valtio-omisteisen ympäristövirasto Enovan rahoituksen lisääminen uuden teknologian kehittämiseksi.

 

Norway’s comprehensive climate action plan (englanniks):

https://www.regjeringen.no/en/aktuelt/heilskapeleg-plan-for-a-na-klimamalet/id2827600/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

 

Klimaplan 2030 - Heilskapeleg plan for å nå klimamålet (norjaksi):

https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/meld.-st.-13-20202021/id2827405/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

 

teksti: Reetta Erlien, neuvonantaja, Suomen Oslon-suurlähetystö