Norja elvyttää öljyrahastollaan
Norjan keskuspankin pääjohtajan mukaan maan talouskasvu saattaa muuttua positiiviseksi jo vuoden toisella puoliskolla, mikäli öljyn hinta pysyttelee 50-65 dollarin tasolla ja öljy-yhtiöt toteuttavat investointejaan suunnitellusti. Myös hallituksen finanssikriisin vastaiset toimet ovat olleet ennennäkemättömät. Valtion menot kasvavat tänä vuonna 10 prosenttia.
Öljyrahasto sijoittaa todennäköisesti 20 miljardia kruunua ympäristöosakkeisiin seuraavan viiden vuoden aikana.
Norjan pankin pääjohtaja Svein Gjedrem antoi huhtikuun alussa diplomaateille ajankohtaiskatsauksen Norjan talouteen. Gjedrem totesi finanssikriisillä olleen merkittävä vaikutus useaan Norjan taloudelle tärkeään sektoriin. Öljyn hinnan laskun lisäksi metallien hinnat ovat laskeneet, ja varustamotoimialan kehitystä kuvaava Baltic Dry -indeksi on romahtanut. Lohen hinta sen sijaan on pitänyt pintansa ja pysynyt vakaana kriisin ajan. Talouden nousukausi oli Norjan taloudelle poikkeuksellisen suotuisa; maa sai nauttia sille hyvin edullisesta ulkomaankaupan vaihtosuhteesta, ja reaalitulot kasvoivat vuosien 2002 ja 2008 välillä lähes 40 prosenttia. Tänä vuonna vaihtosuhde kuitenkin heikkenee merkittävästi.
Norjan talouden elpyminen riippuu voimakkaasti öljyn hinnasta. Öljyfutuurien hinnat viittaavat siihen, että öljyn hinta pysyttelee 50-65 dollarin tasolla lähivuosina. Gjedremin mukaan hinta-arvio on kuitenkin epävarma ja siihen liittyy paljon riskejä, sillä varastot ovat tällä hetkellä kasvussa ja Opecin käyttämätön kapasiteetti kasvaa. Jos öljyn hinta laskee 20-30 dollariin, öljy-yhtiöt mitä luultavimmin lykkäävät investointejaan, ja tilanteen seuraukset Norjan taloudelle ovat vakavia. Mikäli hinnat pysyttelevät arvioidulla tasolla, öljyteollisuuden arvioidaan jatkavan investointejaan. Öljyinvestoinnit tasapainottavat taloutta, ja talouden kasvu saattaa muuttua positiiviseksi tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Öljyinvestointien lisäksi kotitalouksien kulutuksella odotetaan olevan tasapainottava vaikutus talouteen. Norjalaiset eivät toistaiseksi ole ryhtyneet säästämään kovinkaan merkittävästi.
Norjan hallitus ja keskuspankki ovat viime syksynä ja alkuvuonna julkistaneet useita elvytykseen ja pääomamarkkinoiden toiminnan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Gjedremin mukaan pankeille suunnatuilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta, ja pankkien on nyt helpompi saada pääomaa. Rahamarkkinoiden korot olivat ylimmillään kahdeksassa prosentissa, mutta ovat nyt laskeneet noin kolmeen prosenttiin. Yritysten lainansaanti on kuitenkin edelleen hankalaa pankkien aiempaa tiukempien lainaehtojen vuoksi.
Lainarahaa ei elvytykseen tarvita
Norjan valtion kulutus nousee tänä vuonna kymmenen prosenttia. Yhteensä valtion budjetti ja ylimääräiset kriisipaketit nostavat bruttokansantuotetta tänä vuonna viisi prosenttia. Hallituksen finanssikriisin vastaiset toimet ovat mittasuhteiltaan Norjassa ennennäkemättömän suuret.
Norjan ei tarvitse elvyttää lainarahalla, eikä siis myöskään nostaa veroja lyhentääkseen lainoja, joka vauhdittanee elpymistä muihin maihin verrattuna. Hallitus julkaisee oikaistun budjettinsa toukokuun puolivälissä. Pmi Jens Stoltenberg totesi, ettei sen yhteydessä näillä näkymin julkaista uusia toimenpidepaketteja. Stoltenbergin mukaan nyt on tärkeintä saada jo myönnetyt varat tehokkaaseen käyttöön. (Dagens Næringsliv 21.4.) Jos Norjan talous elpyy arvioiden mukaan, finanssipolitiikka ja varojen käyttö öljyrahastosta normalisoitunevat asteittain vuosina 2010-2012.
Gjedrem ei ollut huolestunut inflaation mahdollisuudesta, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian keskuspankit ovatkin ryhtyneet ostamaan arvopapereita markkinoilta. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että elvytystoimenpiteiden kanssa on jossain vaiheessa jarrutettava inflaation välttämiseksi, vaikka työllisyystilanne elvytystä vaatisikin. Rahoitusalan ammattilaisten, sosiaalisten partnereiden ja tutkijoiden piirissä tehdyn tutkimuksen mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset Norjassa eivät juurikaan ole muuttuneet viime vuoden loppupuolen jälkeen. Inflaatio oli helmikuussa 2,5 prosenttia, joka vastaa Norjan Pankin tavoittelemaa tasoa.
Palkkojen nousun odotetaan taittuvan yritysten talousvaikeuksien, työttömyyden ja kohtuullisen inflaation seurauksena. Esimerkiksi palkansaajajärjestö LO ja Suomen EK:ta vastaava NHO päätyivät maaliskuun palkkaneuvotteluissaan maltilliseen ratkaisuun, jonka mukaan työntekijöiden tuntipalkkoja nostetaan yhdellä kruunulla, ja matalapalkkaisten työntekijöiden kahdella kruunulla. Molemmat osapuolet vakuuttivat olevansa tyytyväisiä lopputulokseen (www.e24.no).
Norjan Pankki laski ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä maaliskuun lopulla. Korko on nyt kaksi prosenttia. Gjedremin mukaan tämänhetkisten talousnäkymien valossa ohjauskorkoa tulisi laskea niin, että se vuoden 2009 toisella neljänneksellä saavuttaa yhden prosentin tason. Keskuspankin seuraava korkotapaaminen on 6. toukokuuta, ja analyytikot odottavat pankin laskevan korkoa edelleen puolella tai neljäsosaprosentilla. Euroopan keskuspankin sekä viimeisimpänä Ruotsin keskuspankin koronlaskut lisäävät painetta koronlaskuun Norjassa entisestään.
Norjan kruunu on heikentynyt merkittävästi euroa vastaan. Ennen finanssikriisiä EUR/NOK-kurssi pysytteli pitkään hyvin lähellä kahdeksaa, mutta syksyllä kurssi heikkeni. Heikoimmillaan kurssi oli kymmenen paikkeilla. Nyt suuret heittelyt ovat tasoittuneet, mutta kurssi vaihtelee edelleen 8,6 - 9 välillä. Kruunun dollarikurssi on myös heikentynyt huomattavasti. Gjedrem ei halunnut arvioida kruunun kurssikehitystä, mutta piti kurssiheiluntaa ongelmallisena. Hän ei toivo Norjan joutuvan valuuttaspekuloijien "turvasatamaksi".
Öljyrahaston tappiot puhuttavat
Valtion eläkerahaston/ulkomaat eli öljyrahaston kärsimät suuret tappiot ovat puhuttaneet Norjassa edelleen. Tapetilla ovat olleet erityisesti rahaston aktiivisesta salkunhallinnasta johtuneet tappiot sekä salkunhallinnasta maksettavat bonuspalkkiot.
Arvostelijoiden mukaan bonuspalkkiot ovat kannustaneet rahastoa liialliseen riskinottoon. Salkunhallinnassa palkat olivat suuret sekä vuonna 2007 että vuonna 2008.
633 miljardin tappioista huolimatta rahasto maksoi vuonna 2008 43,5 miljoonaa kruunua bonuksia työntekijöilleen. (Dagens Næringsliv 18.4.) Nyt palkat on kuitenkin jäädytetty, ja bonusjärjestelmästä ollaan rakentamassa kohtuullisempaa. Finanssikriisi on tarjonnut rahastolle mahdollisuuden osakeostoihin. 40 prosenttia rahaston tällä hetkellä omistamista osakkeista ostettiin viime vuonna, kun osakkeiden hinnat olivat pudonneet alas. Osakeostoja tehdään edelleen runsaasti, ja rahasto omistaa tällä hetkellä noin 0,77 prosenttia globaaleilla markkinoilla olevista osakkeista (1,3% osuus Euroopan markkinoista, 0,6% Aasian ja 0.5% USA:n).
Valtiovarainministeri Kristin Halvorsen julkisti 3.4. valtion eläkerahaston tulevaa kehitystä hahmottelevan raportin. Sen mukaan on mahdollista, että rahasto sijoittaa seuraavan viiden vuoden aikana 20 miljardia kruunua erilaisiin ympäristöosakkeisiin. Näille sijoituksille sallitaan normaalia suurempi riski, sillä osa sijoituksista tehtäneen yrityksiin, jotka eivät ole pörssinoteerattuja.