Nopean kasvun maa? Vastaus: Kanada!
Kanadan talous on ponnistanut eteenpäin maailmanlaajuisen taantuman vaikeuksista yllättävällä ja osin ennakoimattomalla vahvuudella. Viimeisenä puolivuotiskautena koettiin nopein BKT:n kasvu sitten alkuvuoden 2000. Maan talous on jo saanut katettua yli puolet laman tappioista ja mm. Vancouverin talviolympialaiset ovat tuoneet talouteen kaivatun piristysruiskeen. Kanadan talouden elpymisen taustalla hallituksen lanseeraama vahva Economic Action Plan, joka jatkaa elvytystoimia vuoden 2010-11 budjetin yhteydessä. Kanadan taloutta pyritään ”brändäämään” kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Kanada pyrkii myös yhä vahvemmin globaaleille markkinoille ja jatkaa tärkeitä kauppaneuvotteluja EU:n kanssa. Kanadan talouden ongelmina suuri riippuvuus Yhdysvalloista ja huono tuottavuuskehitys.
Viimeaikaisia trendejä
Kanadan talous on elpynyt uuteen kasvuun pahimman talouskriisin jälkeen sitten 1930-luvun. Kanada oli toivonut, että tasapainoinen hallinnon talous, vahva pankkijärjestelmä ja perushyödykeala pitäisivät maan kuivilla Yhdysvaltain taantumasta, mutta Kanadan talouden ollessa niin vahvasti sitoutunut eteläiseen naapuriinsa ei lamaan vajoamista voitu estää. Vaikkei Kanadan talous ottanut yhtä pahasti takkiinsa kuin Yhdysvaltain, joutui hallitus nöyrtymään laman edessä; maailmanlaajuisen talouden taantuman keskellä Kanadan hallituksen budjetti kärsi ennätysvajeen. Tämä oli kova kolaus hallituksen vahvalle ja kadehdittavalle taloudelle, joka on viimeiset 12 peräkkäistä vuotta porskutellut ylijäämäbudjeteilla.
Kanadan talous on kuitenkin onnistunut ponnistamaan ylöspäin ja sen tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Maan BKT kasvoi marras-tammikuun aikana 6.9 prosentin vuosivauhtia, ja viimeiset kuusi kuukautta ovat olleet nopein puolivuotinen kasvuvauhti sitten alkuvuoden 2000 ja teknologiabuumin, ylittäen jopa viimeisen vuosikymmenen perushyödykkeiden noususuhdanteen. Kanadan talous on jo saanut katettua yli puolet laman tappioista, BKT:n nyt ollessa 2.7 % korkeampi viime toukokuun ennätysalhaisesta tuloksesta.
Tammikuussa Kanadan BKT nousi 0.6 %, mikä on nopein kuukausittainen kasvu kolmeen vuoteen. Tammikuun voittoja johti ensisijassa suuri 2.9 % kasvu tukkukaupassa, jota pönkitti myös vahvistuminen teollisuudessa ja rakentamisen alalla. Vähittäiskaupan tuotto nousi 0.8 % edellisestä vaatimattomasta 0.1 %:n kasvutuloksesta. Helmikuun tulokset ovat yhtä vankkoja: kokopäiväiset työpaikat kasvoivat 60.000:lla, asuntomarkkinat etenivät kuuden prosentin kuukausittaisella kasvuvauhdilla, ja automarkkinat hyppäsivät korkeimmalle tasolleen kahteen vuoteen. Myös talviolympialaiset toivat kaivattua piristystä turismin alalle.
Kanadan taloudellinen elpyminen on yhä kattavampaa ja näyttää yllättävää ja osin ennakoimatonta vahvuutta. Mikä tärkeintä, elpyminen näyttää leviävän myös muille alueille alkuperäisen asunto- ja kulutustavaramarkkinoihin kohdistuneen panostuksen lisäksi. Tästä hyvä esimerkki on mm. teollisuuden vahva edistyminen viimeisen viiden peräkkäisen kuukauden aikana tilausten ja myynnin noustessa Yhdysvaltain talouden elpymisen ansiosta. Myös työmarkkinat kasvoivat 21.000 työpaikalla helmikuussa, työllisyyden ollessa vahvasti nousussa heinäkuusta 2009.
Kaiken kaikkiaan Kanada on kestänyt maailmanlaajuisen taantuman paremmin kuin muut suuret teollisuusmaat, heijastaen useita merkittäviä talouden ja hallinnon vahvuuksia. Kanadan työmarkkinat ovat selvinneet huomattavasti paremmin kuin Yhdysvaltain, jossa työpaikkamenetykset ovat olleet kolme kertaa suuremmat kuin Kanadassa. Kotimaan kysyntä on Kanadassa palautunut vahvemmin kuin muissa G7-maissa vuoden 2009 alun jälkeen.
Myös Kanadan dollarin kurssi heijastaa viimeaikaista kehitystä taloudessa; Kanadan keskuspankin alkuperäisenä tavoitteena oli pitää korot ennätysalhaisen 0.25 prosentin tasolla heinäkuuhun 2010, mutta talouden elpyessä yli odotusten keskuspankki ilmoittikin tällä viikolla aikaistavansa koronnostoa. Kanadan dollarin arvo on noussut nyt Yhdysvaltain dollaritasolle ja sen arvioidaan jatkavan korkealentoaan seuraavien kuukausien aikana.
Economic Action Plan
Kanadan talouden elpymisessä on eittämättä takana hallituksen tukitoimet. Tammikuussa 2009 lanseerattu Economic Action Plan on voimassa vielä budjettivuoden 2010-11. Tähän mennessä tämä talouden elvyttämissuunnitelma on tarjonnut verohelpotuksia yksilöille, perheille ja yrityksille, tukenut työttömiä, panostanut infrastruktuuriin luodakseen työpaikkoja ja stimuloinut asuntomarkkinoita. Suunnitelmassa on ollut mukana tavoite luoda ”huomisen taloutta”, jotta Kanada ponnistaisi lamasta entistä voimakkaampana ja kilpailukykyisempänä. Tavoitetta on pyritty edistämään lukuisin infrastruk-tuuriprojektein, sekä panostamalla innovaatioon ja tutkimukseen. Maaliskuussa annettu budjettiesitys vuodelle 2010-11 jatkaa näitä tukitoimia. Erityisesti pyritään lisäämään työpaikkoja ja vahvistaa talo-uskasvua pitkällä tähtäyksellä.
Budjetille on määritetty kolme keskeistä tavoitetta:
• Ensinnäkin, sen tehtävänä on jatkaa Economic Action Planin toimeenpanoa. Budjettiin sisältyy 19 miljardin dollarin kannustin työpaikkojen luomiseksi ja suojelemiseksi.
• Toisekseen, budjetti panostaa tiettyihin kohdennettuihin ”huomisen talouden” aloitteisiin, kanadalaisen innovaation valjastamiseen ja tavoitteeseen tehdä Kanadasta houkutteleva vaihto-ehto ja kohde uusille sijoituksille. Kanadan ”huomisen taloutta” tavoitellaan erityisesti ”brän-däämällä”. ”The Canadian Brand” tulee perustumaan uudistettuun infrastruktuuriin ja tietotaitoon, etumatkaan puhtaassa energiassa, hinta- ja tariffietuihin, näkyvämpään rooliin globaalin talouden johtajana, sekä ennen kaikkea kilpailukykyiseen verojärjestelmään. Kansainväliseen verojärjestelmään tehdyt parannusehdotukset tulevat edistämään investointeja ja luomaan uusia työpaikkoja kanadalaisille. Kanada aikookin panostaa erittäin kilpailukykyiseen verojärjestelmään uusia sijoituksia houkutellakseen. Vuoden 2010 aikana Kanadassa tulee olemaan G7-maiden alhaisin yleinen verokanta uusille sijoituksille ja vuoteen 2012 mennessä Kanadalla tulee olemaan G7-maiden alhaisin lakisääteinen tulovero. Yhä näkyvämpää roolia globaalin talouden johtajana vahvistetaan mm. sitoutumisella kansainvälisiin rahoituslaitoksiin; IMF:lle ja Maailmanpankille annetuilla avustuksilla pyritään varmistamaan vaikutusvaltainen rooli näissä toimielimissä.
• Budjetin kolmas päämäärä on kolmekohtainen suunnitelma tasapainoiseen budjettiin palaamiseen. Suunnitelmiin kuuluu julkisen hallinnon kriittinen tarkastelu, säästötoimenpiteet ja Economic Action Planissa esitellyn irtautumisstrategian seuraaminen. Budjettivajeen on ennustettu puolittuvan seuraavan kahden vuoden aikana, ja tavoitteena on päästä siitä kokonaan eroon vuoteen 2015 mennessä.
Ulkomaankaupan tila
Kanada on joutunut talouskriisin keskellä havahtumaan niihin riskeihin, joita vahva taloudellinen riippuvuus Yhdysvalloista tuo mukanaan. Hallitus haluaa varmistaa, että maa on kilpailukykyinen ja menestyvä entistä globaalimmilla markkinoilla vapaaseen kauppaan sitoutuen. Neuvottelut Kanadan ja EU:n välisestä kattavasta kauppasopimuksesta on askel oikeaan suuntaan. Kauppasopimus EU:n kanssa tarjoaisi Kanadalle mahdollisuuden lisätä kaupankäyntiä maailman suurimman yhtenäismarkkina-alueen kanssa ja vähentämään jossain määrin riippuvuutta Yhdysvalloista. Kanadan talouden ongelmana on heikko tuottavuuskehitys, joka heikentää maan kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitus pyrkiikin aktivoimaan kauppapolitiikkaansa lisääntyvässä määrin NAFTAN ulkopuolella avatakseen ja hyödyntääkseen uusia markkinoita.
Kanadan ulkomaankaupassa tapahtui taloustaantuman vuoksi merkittäviä muutoksia vuoden 2009 aikana. Jo vuosia kasvussa ollut tavaraviennin arvo laski Kanadan tilastokeskuksen mukaan edellisvuoteen verrattuna peräti 24,5 %. Erityisen paljon supistui vienti USA:han, 26,6 %. Myös USA:n suhteellinen osuus viennistä laski 73,4 %:iin, mikä lienee alhaisin luku vuosikymmeniin. Tavaratuonnin arvo kaventui 15,5 %. USA:n osuus tuonnista säilyi jokseenkin samana, 63,2 %, vaikka tuonnin arvo USA:sta laski vuosia kestäneen kasvun jälkeen 15,7 %. Kanadan ulkomaankaupan tase on perintei-sesti ollut selvästi ylijäämäinen. Vuonna 2009 tässäkin tapahtui muutos. Taseen alijäämä oli 4,6 miljardia Kanadan dollaria, kun ylijäämä on viime vuosina ollut 50 – 60 miljardin dollarin suuruusluokkaa.
Ulkomaisten suorien investointien määrä jatkoi kasvuaan, joskin aiempaa hitaampaan tahtiin. Investointien kanta vuonna 2009 oli Kanadan ulkoministeriön tietojen mukaan 549,4 miljardia Kanadan dol-laria. Ulkomaisista investoinneista 52,5 % tuli Yhdysvalloista ja 29,5 % oli peräisin EU:sta (josta Isosta-Britanniasta 11,6 % ja Alankomaista 8,5 %). Kanadan suorat investoinnit ulkomailla kaventuivat vuonna 2009 edellisvuodesta 7,5 %:lla. Niiden kanta oli 593,3 miljardia dollaria. Merkittävimmät inves-tointikohdemaat olivat Yhdysvallat (44,0 %) ja EU (24,9 %, josta Iso-Britannia 11,0 %).
Kuva: YtseJam Photography, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)