Nigerian opetus- ja koulutussektorin mahdollisuudet suomalaistoimijoille
Nigerian kasvava väestö asettaa merkittävän haasteen maan opetus- ja koulutussektorille. Yli puolet n. 230 miljoonasta nigerialaisesta on alle 35-vuotiaita, ja nopea väestönkasvu tuo miljoonia uusia oppilaita ja opiskelijoita koulutustarpeen piiriin tulevina vuosina. Nigeriassa on kasvava kysyntä innovaatioille ja investoinneille erityisesti digitaalisten oppimisratkaisujen, opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saralla. Rahoitus asettaa usein merkittävän esteen kehitystyölle.
Nigerian opetus- ja koulutussektorista yleisesti
Nigerian opetus- ja koulutussektoria kuvastaa syvä kuilu julkisten ja yksityisten oppilaitosten välillä kaikilla koulutusasteilla. Oppilaitosten tasoeroista julkisella ja yksityisellä sektorilla kielii se, että varakkaimmat perheet eivät harkitsekaan lastensa laittamista julkisiin kouluihin. Myös luvut puhuvat puolestaan: Vuonna 2019 maan 117 000 peruskoulusta 62 000 oli julkisia ja 55 000 yksityisiä. Korkeakoulutuksen saralla maassa on puolestaan 106 julkista yliopistoa, kun taas yksityisiä yliopistoja on 111. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yksityisen sektorin rooli on kasvanut merkittävästi kaikilla koulutusasteilla.
Nigeriassa esiopetusta järjestetään jo kahdesta ikävuodesta ylöspäin, mutta yleisimmin opetus alkaa viiden vuoden iässä. Esiopetus on osa kansallista opetussuunnitelmaa, mutta todellisuudessa varhaiskasvatus on harvan lapsen etuoikeus. Valtaosa esikouluista on yksityisiä, ja UNICEFin arvion mukaan yli 60 % lapsista ei saa esiopetusta. Käytännössä monen lapsen koulutie alkaakin perusopetuksesta. Perusopetus sisältää kuusi vuotta alemman perusasteen opetusta (alakoulu) ja kolme vuotta ylemmän perusasteen opetusta (yläkoulu). Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu mm. englanti, matematiikka, Nigerian kielet (mm. hausa, igbo, yoruba ja efik), luonnontieteet, uskonto ja taiteet. Lisäksi oppilaat tutustuvat työelämätaitoihin koti- ja maatalousopinnoissa.
Perusopetuksen suorittaminen on teoriassa kaikille pakollista, vaikka monen koulutie katkeaakin ennen opintojen loppuunsaattamista. UNICEFin vuosina 2021–2022 tekemän selvityksen mukaan peruskoulun suoritusaste oli 73 %. Noin neljäsosa ei siis suorittanut peruskoulua loppuun.
Toisen asteen opinnot vastaavat käytännössä katsoen lukio-opintoja. Toisella asteella opiskelijoiden tulee opiskella neljää pakollista ainetta (englanti, matematiikka, taloustiede ja yhteiskuntaoppi) sekä valita 6–8 valinnaista ainetta. Nigeriassa on myös joitakin ammattikouluja, mutta ammattiopintojen suorittaminen on harvinaisempaa. Suomalaista koulutusjärjestelmää vastaavia ammattiopintoja ei Nigeriassa ole.
Korkeakoulutuksen osalta Nigeriassa on sekä yliopistoja, ammattikorkeakouluja että opettajankoulutusta tarjoavia instituutioita. Korkeakoulutusta leimaavat korkeat lukukausimaksut sekä heikko opetuksen taso. Varakkaamman väestön keskuudessa on hyvin yleistä lähettää lapset ulkomaille suorittamaan korkeakoulututkintoa. Nigeria tunnetaankin siitä, että maasta lähtee koko Afrikasta eniten opiskelijoita ulkomaille. Suosituimmat kohteet nigerialaisille ovat jo vuosia olleet Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Malesia.
Koulutusjärjestelmän hallinnollinen vastuunjako
Nigerian koulutusjärjestelmän vastuut jakaa liittovaltio, osavaltiot sekä paikallishallinnot vuoden 1999 perustuslain mukaisesti. Liittovaltio vastaa yleisestä koulutuspolitiikan muodostamisesta ja sääntelystä sekä rahoituksen ja infrastruktuurin tukemisesta. Osavaltiot hallinnoivat toisen asteen kouluja ja joitakin korkeakouluja sekä valvovat perusopetusta. Perusopetuksen, esiopetus mukaan lukien, järjestäminen on osavaltioiden paikallishallintojen vastuulla. Sekä liittovaltio että osavaltiot voivat perustaa ja rahoittaa korkeakouluja.
Liittovaltion tasolla koulutusta valvova toimielin on opetusministeriö. Osavaltioiden omat koulutusministeriöt vastaavat kunkin osavaltion koulutuksen koordinoinnista koulutuskomissaarin johtamana. Osavaltioiden paikallishallinnoilla on puolestaan omat koulutusviranomaiset, jotka valvovat paikallisalueen koulutuksen toteutumista. Käytännön tasolla koulutuksen suunnittelu ja toteutus ovat siis osavaltioiden sekä niiden paikallisyhteisöjen vastuulla.
Koulutuksen epätasa-arvo ja alueelliset haasteet
Arviolta 18 miljoonaa lasta eli noin kolmannes Nigerian kouluikäisistä lapsista on koulujärjestelmän ulkopuolella. Määrä on toisiksi suurin maailmassa. Köyhissä yhteisöissä asuvat lapset jäävät herkimmin koulujärjestelmän ulkopuolelle, sillä vanhemmilla ei ole varaa maksaa koulumaksuja, ja lasten käyttäminen työvoimana voi olla taloudellisesti välttämätöntä perheen toimeentulon turvaamiseksi. Alueelliset erot ovat selviä: etelän osavaltioissa lapset suorittavat jokaisella koulutusasteella opinnot loppuun paljon todennäköisemmin kuin pohjoisen osavaltioissa.
UNICEFin (2022) mukaan alemman perusasteen opinnot suorittaa pojista 59 % ja tytöistä 51 %. Ylemmän perusasteen suorittaa puolestaan pojista 42 % ja tytöistä 36 %. Vaikka tyttöjen ja poikien suoritusluvuissa ei ole valtavia eroja, on tyttöjen mahdollisuus tasavertaiseen koulutukseen kiistatta heikompi. Mitä pidemmälle koulutusjärjestelmää tarkastellaan, niiden tyttöjen määrä, jotka suorittavat koulutusasteen loppuun, laskee. Tytöt jäävät poikia herkemmin kotiin avustamaan kotitöissä tai tienaamaan perheelle elantoa.
Vienninedistämismahdollisuudet Nigerian opetus- ja koulutusmarkkinoilla
Nigeriassa on tarve konkreettisille opetus- ja koulutusalan ratkaisuille. Mahdollisuuksia suomalaistoimijoille löytyy ainakin opettajankoulutuksen, koulutusteknologian, ammatillisen koulutuksen sekä tiede- ja tutkimusyhteistyön saralla.
Opettajankoulutus. Nigeriassa on pula jopa 200 000 opettajasta. Monet opettajat ovat lisäksi epäpäteviä ja opetusmenetelmät vanhentuneita. Suomella on Nigeriassa hyvä maine koulutuksen kärkimaana maailmassa ja opettajankoulutuksen laatu tunnistetaan laajalti. Suomella on mahdollisuus tarjota etäkoulutusohjelmia ja kursseja, joilla tähdätään kehittämään opettajien pedagogisia taitoja sekä ottamaan käyttöön oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä. Yhteistyötä on mahdollista kartoittaa esimerkiksi osavaltioiden hallinnon tai paikallisten ja kansainvälisten alueellisten toimijoiden kautta.
Koulutusteknologia ja digitaaliset innovaatiot. Kasvava turvattomuus, opettajavaje sekä suuret oppilasmäärät ovat lisänneet kysyntää digitaalisille oppimisalustoille ja innovaatioille entisestään. Vuonna 2023 Nigeria julkaisi kansallisen digitaalisen oppimisen linjauksen (National Digital Learning Policy) yhdessä UNESCOn ja UNICEFin kanssa. Linjauksen tarkoituksena on kehittää digitaalisia oppimismateriaaleja ja parantaa sekä opettajien että oppilaiden digitaitoja. Vaikka periaatteessa monella on pääsy mobiililaitteisiin, ne ovat usein koko perheen yhteisessä käytössä. Näin ollen nuorten, erityisesti tyttöjen, pääsy digitaalisten laitteiden äärelle on heikko. Vuonna 2022 arviolta 41 %:lla väestöstä oli pääsy internettiin, ja ongelmat yhteyksissä ovat arkipäivää myös niille, jotka ovat nettiyhteyden piirissä. Tilanne on kuitenkin murroksen edessä: Nigerian tietoliikenneverkkoihin tehdään valtavia investointeja, ja yhä useammalla on mobiililaite.
Ammatillinen koulutus. Suurin osa Nigerian ammatillisesta koulutuksesta lukeutuu niin sanotusti epävirallisen koulutuksen piiriin. Taidot ja osaaminen siirtyvät sukupolvelta toiselle, ja usein lapset oppivat sukulaistensa kanssa suvussa kulkeneita taitoja, kuten käsityötaitoja. Yliopisto-opintojen suorittaneiden nuorien työttömyysluvut ovat korkeita. On hyvin yleistä, että nuoret päätyvät tekemään jotain aivan muuta, kuin mihin akateemiset opinnot ovat heitä valmistaneet. Lisäksi haasteena on perinteisesti ammatillisen koulutuksen arvostuksen puute. Laadukas ammatillinen koulutus on eittämättä tyhjiö Nigerian opetus- ja koulutussektorilla, johon kysyntää löytyisi.
Tiede- ja tutkimusyhteistyö. Nigerian tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka (2022) korostaa kansainvälisen tiede- ja tutkimusyhteistyön merkitystä talouden ja sosioekonomisen kasvun edistämisessä. Suomen ja Nigerian välillä on jo jonkin verran tiedeyhteistyötä, kuten tutkijaliikkuvuutta ja tiedekonferensseja. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön pilottihanke EDUCase-foorumin (2021–2024) avulla ollaan edistetty tiede- ja tutkimusyhteistyötä Nigerian ja Suomen välillä. Suomalaiselle osaamiselle maatalous- ja kaivosalan tutkimuksessa on myös kysyntää sekä jo viriävää yhteistyötä: erityisesti suomalainen kestävyysosaaminen kiinnostaa Nigeriassa. Nigerialaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus Suomea kohtaan on ollut viime vuosina tasaisesti nousussa, ja mielenkiintoa löytyy laajasti eri aloille.
Nigerian opetus- ja koulutussektorin kehittäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta vaatii räätälöityjä ja luovia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon alueelliset erot ja haasteet. Suomalaisilla koulutusratkaisuilla voi olla keskeinen rooli näiden haasteiden voittamisessa, mutta onnistuminen edellyttää syvällistä paikallista tuntemusta sekä luotettavia paikallisia kumppaneita. Tosiasia on, että Nigeriassa on merkittävästi enemmän tarpeita kuin ostovoimaa, minkä vuoksi erilaiset rahoitusinstrumentit sekä monien toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää.
Estella Ålander, Harjoittelija
Adeliina Suihko, Kauppa- ja kehitysvastuuvirkahenkilö